POR­VOO, KES­KUS­TA Por­voo­lai­sen har­ras­ta­ja­te­at­te­rin 30-vuo­tis­juh­la­vuo­den läh­tö­lau­kauk­se­na esi­te­tään näy­tel­mä­har­vi­nai­suus, jota on luon­neh­dit­tu en­sim­mäi­sek­si suo­ma­lai­sek­si näy­tel­mäk­si. Ky­sees­sä on Jo­han Lud­vig Ru­ne­ber­gin fars­si­ko­me­dia "Maa­lais­ko­si­ja" (Fri­a­ren från lan­det) vuo­del­ta 1834.

– Näy­tel­mä on jää­nyt var­sin vä­häi­sel­le huo­mi­ol­le Ru­ne­ber­gin tuo­tan­nos­sa, te­at­te­ri­oh­jaa­ja Tuo­vi Put­ko­nen sa­noo.

Kan­sal­lis­ru­noi­li­jak­si ko­hon­nut toi­mit­ta­ja J.L. Ru­ne­berg jul­kai­si näy­tel­män jat­ko­ker­to­muk­se­na Hel­sing­fors Mor­gonb­lad -leh­den nel­jäs­sä eri nu­me­ros­sa vuon­na 1834.

– On ker­rot­tu, et­tä hän kir­joit­ti nii­tä niin vii­me ti­pas­sa, et­tä lä­het­ti­poi­ka sei­soi ovel­la, Put­ko­nen nau­rah­taa.

Ru­ne­ber­git asui­vat tuol­loin Hel­sin­gis­sä, jos­ta he muut­ti­vat Por­voo­seen kak­si vuot­ta myö­hem­min.

Ru­ne­berg ra­ken­si ru­noi­li­jan ima­go­aan

Ru­ne­berg ko­kei­li ko­me­di­an kir­joit­ta­mis­ta.

– Tie­det­tiin, et­tä hä­nel­lä oli joi­ta­kin ul­ko­mai­sia ko­me­di­a­kir­jo­ja, jois­ta hän oli kat­so­nut, mi­ten fars­si­ko­me­dia syn­tyy, Put­ko­nen ker­too.

Hie­man myö­hem­min Ru­ne­berg kir­joit­ti myös toi­sen ko­me­di­an "Kan ej" (En voi), jo­hon hä­nen ko­me­di­au­ran­sa jäi.

– Leh­ti­jul­kai­suis­sa ei ol­lut hä­nen ni­me­ään. Ru­ne­berg pai­nat­ti näy­tel­män myös kir­ja­na, mut­ta sii­hen­kään hän ei ha­lun­nut ni­me­ään. Sil­loin hän asui jo Por­voos­sa ja ra­ken­si ru­noi­li­jan ima­go­aan, Put­ko­nen ker­too.

Kir­jan kan­si­leh­del­lä oli vain sen­so­ri Sjöst­rö­min nimi. Ve­nä­jän val­lan ai­kaan kaik­ki jul­kais­tu kir­jal­li­suus piti ol­la sen­so­rin tar­kas­ta­maa. Kir­jai­li­ja, ru­noi­li­ja ja toi­mit­ta­ja Zac­ha­ri­as To­pe­lius (1818–1898) pal­jas­ti Ru­ne­ber­gin ni­men Hel­sing­fors Tid­nin­gar -leh­des­sä.

Ru­ne­ber­gin elä­mä­ker­tu­ri Ber­til Mår­tens­son (1945–2018) poh­ti, et­tä hu­vi­näy­tel­män kir­joit­ta­mi­nen ei eh­kä so­pi­nut ru­noi­li­jan mai­nee­seen, ja tämä it­se tah­toi, et­tä hä­nen pik­ku bur­les­kin­sa esi­tet­tiin ano­nyy­mis­ti. Pro­fes­so­ri Panu Ra­ja­la on ni­men­nyt J.L. Ru­ne­ber­gin suo­ma­lai­sen fars­sin isäk­si, la­jin var­si­nai­sek­si pe­rus­ta­jak­si.

Ru­ne­ber­gin ai­ka­na te­at­te­ri ku­kois­ti Por­voos­sa

Ruot­sa­lai­nen te­at­te­ri­seu­rue kan­ta­e­sit­ti fars­si­ko­me­dia "Fri­a­ren från lan­det" Por­voos­sa vuon­na 1845.

– Esi­tyk­sen kä­si­oh­jel­mas­sa ja mai­nok­ses­sa ei myös­kään mai­nit­tu Ru­ne­ber­gin ni­meä, vaan ai­no­as­taan ker­rot­tiin, et­tä näy­tel­män on teh­nyt ko­ti­mai­nen kir­jai­li­ja, Put­ko­nen ker­toi.

Kaup­pa­neu­vos ja val­ti­o­päi­vä­mies Gus­taf Fred­rik Snec­kenst­röm (1797–1877) ra­ken­nut­ti Por­voon van­hal­le Seu­ra­huo­neel­le ison te­at­te­rin, jo­hon mah­tui lä­hes 600 ih­mis­tä. Te­at­te­ri avat­tiin sa­ma­na vuon­na kuin fars­si­ko­me­dia kan­ta­e­si­tet­tiin.

Ai­ka­kau­si oli te­at­te­rin ku­kois­tuk­sen ai­kaa Por­voos­sa.

– Sii­pi­ra­ken­nus­ta käy­tet­tiin hy­vin vilk­kaa­na te­at­te­ri­paik­ka­na Ru­ne­ber­gin ai­kaan noin 20 vuo­den ajan. Sen jäl­keen se oli ve­nä­läis­ten so­ti­lai­den käy­tös­sä ja pu­ret­tiin ra­pis­tu­nee­na jo 1800-lu­vun lo­pul­la, Put­ko­nen ker­too.

Tiet­tä­väs­ti ai­no­at suo­men­nok­set 1960-lu­vul­ta

Fars­si­ko­me­di­aa esi­tet­tiin myö­hem­min muu­ta­man ker­ran Hel­sin­gis­sä uu­des­sa Nya Te­a­ter­nis­sa.

– Ko­me­di­aa pi­det­tiin näp­pä­rä­nä jut­tu­na, mut­ta mi­tään suur­ta mai­net­ta se ei saa­nut, Put­ko­nen sa­noo.

Ruot­sa­lai­set te­at­te­ri­seu­ru­eet esit­ti­vät näy­tel­mää kier­tu­eel­la maa­seu­dun pik­ku­kau­pun­geis­sa Ruot­sin Poh­jan­maal­la.

– Kier­tu­e­te­at­te­rit le­vi­si­vät siel­tä Suo­meen, Put­ko­nen jat­kaa.

Näy­tel­män suo­men­kie­lis­tä esi­tys­tä ei ole tiet­tä­väs­ti teh­ty kuin kak­si ver­si­o­ta: Kan­sal­lis­te­at­te­rin joh­ta­ja­na toi­mi­neen Kai Sa­vo­lan suo­men­ta­ma ja Mar­ja Rank­ka­lan (1918–2002) oh­jaa­ma ra­di­o­kuun­nel­ma vuon­na 1962 sekä Timo Berg­hol­min oh­jaa­ma näy­tel­mä Mai­nos-TV:ssä vuon­na 1964.

Suo­ma­lais­ten te­at­te­rei­den oh­jel­mis­tois­ta se puut­tuu.

– Al­ka­es­sa­ni pe­reh­tyä näy­tel­mään, tein kään­nök­sen ko­ko­naan uu­del­leen, Put­ko­nen ker­too.

Ko­me­dia ei yleen­sä esiin­ny Ru­ne­ber­gin te­os­lu­et­te­lois­sa

Te­at­te­ri­oh­jaa­ja kiin­nit­ti huo­mi­o­ta fars­si­ko­me­di­aan, kun Por­voon Te­at­te­ri oli teh­nyt Ru­ne­ber­gin ru­noon pe­rus­tu­van Hir­ven­hiih­tä­jät-ni­mi­sen näy­tel­män Tai­de­teh­taal­le J.L. Ru­ne­ber­gin juh­la­vuon­na.

– Pro­fes­so­ri ja Ru­ne­berg-tun­ti­ja, juh­la­vuo­si­toi­mi­kun­nan jä­sen Tei­vas Ok­sa­la (1936–2018) ke­hui esi­tys­tä, jos­sa olin muut­ta­nut ru­no­mi­tas­ta suo­ra­sa­nai­sek­si teks­tik­si. Hän toi­voi, et­tä pa­lai­sin vie­lä Ru­ne­ber­giin, Put­ko­nen ker­too.

Hän kiin­nit­ti huo­mi­o­ta jos­sa­kin te­os­lu­et­te­los­sa mai­nit­tuun "Fri­a­ren från lan­det" -ko­me­di­aan, joka pal­jas­tui har­vi­nai­suu­dek­si.

– Ko­me­dia ei yleen­sä esiin­ny Ru­ne­ber­gin te­os­lu­et­te­lois­sa, ku­ten ei myös­kään "Kan ej" -näy­tel­mä. Ne on jä­tet­ty un­ho­laan, Put­ko­nen sa­noo.

Maalaiskosija (Vexi Junttila) miettii tuskaisen oloisena Katrinen (Eeva Puromies) liehittely-yritystä. Taustalla sulhaskandidaatti August (Jahvetti Rautanen). Kuva on näytelmän harjoituksesta.

Marko Wahlström

Näyt­te­li­jä löy­tää fars­si­ko­me­di­as­ta Suo­mi-fil­min piir­tei­tä

Raha ja rak­kaus oli­vat ko­me­di­an ai­hei­ta jo Ru­ne­ber­gin ai­ka­na, ku­ten kau­pun­ki­lais­ten kai­puu maa­seu­dun rau­haan pois lii­ken­teen me­lus­ta, ai­nai­ses­ta kii­rees­tä ja kau­pun­gis­sa elä­mi­sen kal­leu­des­ta.

Fars­si­ko­me­di­as­sa eno ha­lu­aa muut­taa maal­le kas­vat­ti­tyt­tä­ren­sä ja ta­lou­den­hoi­ta­jan­sa kans­sa sekä nait­taa ty­tön ti­lan­hoi­ta­jal­leen. Nai­set vas­tus­ta­vat muut­toa ja juo­nit­te­le­vat, jot­ta eno pe­rui­si pää­tök­sen­sä.

– Ti­lan­hoi­ta­jan ko­sin­ta­mat­ka osoit­tau­tuu mo­nel­la ta­val­la kiu­sal­li­sek­si ja saa yl­lät­tä­vän pää­tök­sen, Put­ko­nen ker­too.

Näyt­te­li­jä Ee­va Pu­ro­mies löy­tyy fars­si­ko­me­di­as­ta myös van­han Suo­mi-fil­min ele­ment­te­jä.

– Olen it­se elä­nyt lap­suu­te­ni niin, et­tä olen kat­so­nut kaik­ki mus­ta­val­koi­set ko­me­di­at.

Por­voo­lais­te­at­te­rin his­to­ria sai al­kun­sa ra­vin­to­la Sil­ta Tu­vas­ta

Kult­tuu­ri­te­ko aloit­taa Por­voon Te­at­te­rin 30-vuo­tis­juh­la­vuo­den.

– Kun ruot­sin­kie­li­nen esi­tys kan­ta­e­si­tet­tiin Por­voos­sa, niin nyt ko­me­dia saa te­at­te­ri­la­voil­la kan­ta­e­si­tyk­sen­sä tääl­lä 180 vuot­ta myö­hem­min, Put­ko­nen hy­mäh­tää.

Har­ras­ta­ja­te­at­te­ri al­koi Por­voon kan­sa­lai­so­pis­ton kurs­si­na syk­syl­lä 1995. Yh­dis­tys pe­rus­tet­tiin ke­vääl­lä 1996.

– Teim­me "Sil­ta Tu­van Krou­vis­ta Kei­sa­rin Ka­laa­sei­hin" -näy­tel­män ra­vin­to­la Sil­ta Tu­paan. Sii­hen ai­kaan oli muo­tia Art Goes Ka­pak­ka -tyy­li­set esi­tyk­set ja ra­vin­to­la­y­rit­tä­jä Kris­ti­na Sö­derst­röm ha­lu­si sel­lai­sen ra­vin­to­laan­sa.

Sö­derst­röm oli ti­lan­nut näy­tel­män kä­si­kir­joi­tuk­sen Mai­ja­lii­sa Dieck­man­nil­ta, mut­ta oh­jaa­ja puut­tui. Yk­si ra­vin­to­lan asi­ak­kais­ta tun­si lo­vii­sa­lai­sen Tuo­vi Put­ko­sen.

– Ryh­mään ke­rään­tyi 40 näyt­te­li­jää, ja näy­tel­mä teh­tiin 60 ne­li­ö­met­rin ko­koi­seen ra­vin­to­laan, jos­sa oli kak­si pien­tä huo­net­ta kul­mit­tain. Se to­teu­tet­tiin lii­ken­ne­pei­lil­lä, jot­ta kaik­ki nä­ki­vät, Put­ko­nen nau­rah­taa.

Te­at­te­riyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa on edel­leen mu­kaan muu­ta­mia ih­mi­siä al­ku­pe­räi­ses­tä jou­kos­ta.

– Täl­lai­sil­la ryh­mil­lä on ta­pa­na ha­lu­ta jat­kaa yh­des­sä, kun jos­sa­kin ko­e­taan on­nis­tu­mi­sia. Seu­raa­vak­si teim­me Kil­ju­sen Her­ras­vä­keä Café Hel­men pi­hal­la – ja sii­tä se läh­ti eteen­päin. Ai­ri Kal­lio osoit­ti jo sil­loin su­vait­se­vai­suu­ten­sa. Hän ei kos­kaan her­mos­tu­nut, vaik­ka me kuin­ka häi­rit­sim­me hei­dän elä­mää, Put­ko­nen kiit­tää.

Te­at­te­ri­oh­jaa­ja on te­ke­mäs­sä yh­dis­tyk­sen 30-vuo­tis­his­to­riik­kia, joka val­mis­tuu en­si vuon­na.

– Eri pro­duk­ti­oi­ta on teh­ty ai­na­kin nel­jä vuo­des­sa. Kol­men vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na yh­dis­tyk­sen mat­kas­sa on ol­lut pit­käl­ti tois­ta tu­hat­ta ih­mis­tä, kos­ka osa mer­kit­tä­vä mää­rä on ol­lut vain yh­des­sä pro­duk­ti­os­sa, Tuo­vi Put­ko­nen las­kes­ke­lee.

FAK­TA
Maa­lais­ko­si­ja
» Roo­leis­sa: Mar­le­ne Kaa­ri­ki­vi (Eme­lie), Vexi Junt­ti­la (maa­lais­ko­si­ja), Ee­va Pu­ro­mies (Kat­ri­ne), Mar­ko Put­ko­nen (eno) ja Jah­vet­ti "Jaf­fe" Rau­ta­nen (sul­has­kan­di­daat­ti Au­gust).
» So­vi­tus, suo­men­nos ja oh­jaus: Tuo­vi Put­ko­nen.
» Pu­vus­tus: An­ne Ra­tia.
» Vi­su­aa­li­nen to­teu­tus: Emi­lia Le­hi­koi­nen.
» Tek­ni­nen to­teu­tus: Sam Lauk­ka­nen.
» Esi­tyk­set: lau­an­tai 15.11. kel­lo 16, sun­nun­tai 16.11. kel­lo 16, kes­ki­viik­ko 19.11. kel­lo 19 ja sun­nun­tai 23.11. kel­lo 16 sekä sun­nun­tai 4.1. kel­lo 16. kes­ki­viik­ko 7.1. kel­lo 19, lau­an­tai 10.1. kel­lo 16 ja sun­nun­tai 11.1. kel­lo 16.
» Li­put: www.por­voon­te­at­te­ri.fi.
» Esi­tys­paik­ka: Por­voon Te­at­te­ri, Vän­ri­kin­ka­tu 4.
» Tie­dus­te­lut: por­voon­tet­te­ri.in­fo@gmail.com, 040 506 3572.