Viikon kysymys
A-
A+
Suomalaiset ovat edelleen lukukansaa. Tuoreen KMT-tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä lukijasta on myös valmis maksamaan hyvin tehdystä journalistisesta sisällöstä.
Arkisto/Iina-Kaisa Viheriävaara
ITÄ-UUSIMAA Suomalaiset ovat edelleen aktiivista lehtien lukijakansaa, mutta tavat käyttää sisältöjä ovat monipuolistuneet. Tuoreen KMT 2026 -tutkimuksen mukaan sanomalehdet tavoittavat viikoittain 93 prosenttia ja aikakauslehdet kuukausittain 81 prosenttia suomalaisista.
Vuosittain julkaistavaan tutkimukseen vastasi 23 370 yli 15-vuotiasta mannersuomalaista. KMT 2026 kertoo, miten suomalaiset lukevat sanoma- ja aikakauslehtiä ja käyttävät niiden digitaalisia sisältöjä.
KMT 2026 -tutkimuksen on tilannut suomalaisen mediatoimialan yhteinen yleisömittauksen asiantuntija- ja hallintayhtiö Media Metrics Finland (MMF). Yhtiön omistavat Alma Media Finland Oy, MTV Oy, Sanoma Media Finland Oy, Yleisradio Oy, Keskisuomalainen Oyj, Otavamedia Oy, Marketing Finland ry, Salomaa Yhtiöt Oy, Kaleva Oy, TS-Yhtymä Oy ja Hilla Group Oyj.Tutkimuksen on toteuttanut Fifty5Blue.
Sanomalehtien lukeminen 2023–2026, % väestöstä (sanoma- ja iltapäivälehdet sekä kaupunkilehdet). Lähde: KMT 2023-2026 (15+ Manner-Suomi).
Media Metrics Finland
Journalismista ollaan valmiita maksamaan
Tänä vuonna KMT-tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa tekoälyn käytöstä mediassa ja valmiudesta maksaa hyvin tehdystä journalismista. Vastaajista peräti 91 prosenttia haluaa tietää, jos mediasisältö on tehty tekoälyllä. Erityisesti alle 35-vuotiaiden joukossa tekoälysisällöstä kertominen oli tärkeämpää verrattuna yli 35-vuotiaisiin. Maksuvalmius hyvin tehdystä journalistisesta sisällöstä oli kaikkien vastaajien osalta 70 prosenttia, mutta yli 35-vuotiaissa lähes 4 prosenttia korkeampi.
KMT-raportista vastaavan Media Metrics Finlandin toimitusjohtaja Riina Aho uskoo tulosten heijastelevan tekoälysisältöjen nopeaa yleistymistä.
– Suomalaiset haluavat tietää, jos mediasisällön tekemisessä on käytetty tekoälyä. On kiinnostavaa, että samalla seitsemän kymmenestä vastaajasta on valmis maksamaan hyvin tehdystä journalismista. Laadulla ja avoimuudella näyttää olevan yleisölle merkitystä, hän arvioi tiedotteessa.
Aikakauslehtien lukeminen 2023–2026, % väestöstä. Lähde: KMT 2023-2026 (15+ Manner-Suomi).
Media Metrics Finland
Suomalaiset ovat edelleen lukijakansaa
Sanoma- ja aikakauslehdet tavoittavat edelleen suuren osan suomalaisista. Sanomalehtiä lukee painettuna tai digitaalisena viikoittain 93 prosenttia eli noin 4 miljoonaa suomalaista. Aikakauslehtiä lukee kuukausittain 81 prosenttia eli noin 3,5 miljoonaa suomalaista.
Aiempien vuosien KMT-tuloksiin verrattuna kokonaislukeminen on pysynyt korkealla tasolla, vaikka lukeminen on painottunut yhä enemmän digitaalisiin sisältöihin. Muutos ei kuitenkaan tarkoita yksinkertaista siirtymää formaatista toiseen: painettua ja digitaalista lehteä käytetään myös rinnakkain.
Aikakauslehdissä painetun lehden asema on edelleen erityisen vahva. Painettuja aikakauslehtiä lukee kuukausittain 63 prosenttia ja digitaalisia sisältöjä 62 prosenttia suomalaisista. Printti ja digi ovat siis aikakauslehdissä lähes tasavahvoja. Painetun lehden asema on kiinnostava myös formaatin näkökulmasta: aikakauslehti on perinteisesti vahvasti visuaalinen ja fyysiseen lukukokemukseen nojaava media.
Puhelin on digitaalisten lehtisisältöjen selvästi yleisin käyttöväline: 73 prosenttia kertoo lukevansa niitä enimmäkseen puhelimella.
Arkisto/Mika Laine
Sisältöjä myös katsotaan ja kuunnellaan
Digitaalisissa lehtisisällöissä lukeminen on edelleen ylivoimaisesti yleisin käyttötapa, mutta sen rinnalle on tullut muitakin tapoja seurata sisältöjä. Sisällön kuluttamisen monimuotoisuus näkyy erityisesti sanomalehtien digipalveluissa, joissa teksti, video ja audio elävät rinnakkain.
Sanomalehtien digisisältöjä lukee 90 prosenttia suomalaisista. Videoita ja livelähetyksiä katsoo jo noin neljännes (25 prosenttia) ja kuunneltavia sisältöjä käyttää joka kymmenes (10 prosenttia). Audioon kuuluvat esimerkiksi ääneen luetut artikkelit, audioartikkelit, podcastit ja keskustelut.
Kuunteleminen korostuu etenkin nuoremmissa ikäryhmissä: alle 35-vuotiaista sanomalehtien audiosisältöjä käyttää 12 prosenttia. Puhelin on samalla digitaalisten lehtisisältöjen selvästi yleisin käyttöväline: 73 prosenttia kertoo lukevansa niitä enimmäkseen puhelimella.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot