Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Konservaattorit Eerika Niemi (vas.) ja Sara Laurell vastaavat Pernajan kirkon puhdistustyöstä käytännössä. Laurellille kirkkokohde on ensimmäinen työurallaan, Niemi on ollut restauroimassa keskiaikaisia kirkkoja Virossa.
Marko Wahlström
PORVOO, PERNAJA Siveltimet suihkivat kevyesti kivipinnalla. Luonnonkumisienet saavat kyytiä.
– On aika hieno olla tällaisessa paikassa töissä. Upea interiööri ja miljöö, konservaattori Sara Laurell sanoo.
Noin kuukauden päivät käynnissä ollut Pernajan kirkon puhdistustyö on sujunut mukavasti. Kirkko on toistaiseksi suljettu 2.5.2023 sattuneen sakaristopalon jäljiltä.
– Puhdistuksen kanssa ei ole ollut mitään suuria ongelmia, sillä se on ollut suhteellisen helposti tehtävissä, konservaattori Eerika Niemi jatkaa.
Savun aiheuttaman nokipölyn puhdistamisen yhteydessä keskiaikainen kivikirkko tulee läpikäymään perusteellisen siivouksen.
– Puhdistamme ensin kevyesti siveltimellä irtopölyt ja hämähäkin seitit, joita on paljon. Sen jälkeen käymme pinnat läpi luonnonkumisienellä, Laurell kertoo puhdistusprosessista.
Laurell ja Niemi myöntävät, että puhdistaminen vie aikaa.
– Työ etenee kuitenkin tasaisesti ja suht' jouhevasti. Punaiset kuviot eivät kestä puhdistusta, joten ne täytyy kiertää. Valkoinen seinäpinta on varsin nopeaa Niemi kertoo.
Seinien lisäksi konservaattorit puhdistavat kirkossa olevat parikymmentä aatelissukujen vaakunaa.
Konservaattorit Eerika Niemi (vas.) ja Sara Laurell kertovat, että on hienoa saada työskennellä interiööriltään upeassa miljöössä.
Marko Wahlström
Agricolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mikko Alava katselee konservaattorit Sara Laurellin ja Eerika Niemen työskentelyä urkulehterin holvin alla.
Marko Wahlström
Konservointi on aikaa vievää työtä. Konservaattori joutuu puhdistustyössä kiertämään punaiset kuviot, jotta ne säilyvät. Kuvassa Sara Laurell.
Marko Wahlström
Porvoonkin tuomiokirkon konservoinnin suunnittelussa mukana ollut konservaattori Tiina Sonninen on ohjeistanut Pernajan kirkon puhdistustyötä. Vierellä lepää Kristus-krusifiksi.
Marko Wahlström
Kirkon asehuoneesta on jo puhdistettu kokonaan.
Marko Wahlström
Puhdistustyöt käynnissä urkulehterin alla
Vanhojen rakennusten rappaus- ja kivipintoihin erikoistunut konservaattori Tiina Sonninen on vastannut konservointityön ohjeistuksesta.
Työstä vastaa urakoitsijayrityksenä Konservointi Helle, jonka omistaa taidekonservaattori Liisa Helle. Hellen asiakkaina on useita seurakuntia toimien muun muassa Liedon keskiaikaisen kirkon kivipintojen puhdistajana.
– Konservointityöt aloitettiin asehuoneesta, joka on nyt puhdistettu. Huoneen kattoon jouduttiin tekemään myös restaurointityötä. Työt ovat siirtyneet urkulehterille, jossa on parhaillaan kaksi kattoholvia työn alla. Lehterin alta siirrytään kirkkosalin puolelle, Sonninen jatkaa.
Kirkon seinäpintojen puhdistamistyötä on testattu eri puolilla kirkkoa sijaitsevilla puhdistusmalleilla.
– Sakaristo nokeentui pahoin sähkölaitteesta muodostuneen savun seurauksena. Nokinen savu levisi joka paikkaan, vaikka vähemmän kirkkosalin puolelle. Noki saadaan lähes kaikkialta puhdistamalla pois, Sonninen sanoo.
Konservointityöt käsittävät esineistön ja rapattujen holvi- ja seinäpintojen puhdistuksen noesta ja maalipinnoissa olevien väri-irtoamien kiinnityksen.
– Palosta ei aiheutunut vanhaan esineistöön varsinaisia palovaurioita, Sonninen korostaa.
Sakaristosta kirkkosaliin johtava raskas peltiovi oli palon aikana suljettu.
Kirkon sakariston seinät, holvit ja esineet kärsivät huomattavia nokivaurioita tilassa sijainneen sähkökeskuksen palon johdosta. Pahiten mustunut osa on sähkökeskuksen takana oleva seinä.
Marko Wahlström
Sakaristoon kuljetaan kirkon länsipuolen pienestä ovesta.
Marko Wahlström
Sakariston uusi sähkökeskus hankittiin syksyllä
Loviisanseudun seurakuntayhtymän johtaja, kirkkoherra Stina Lindgård kertoo, että toukokuinen palo on vaatinut kirkon arvokkaiden esineiden ja tekstiilien poiskuljettamista tekstiilikonservaattorille puhdistamista varten ja tarkkaa puhdistustöiden suunnittelua.
– Meidän on pitänyt ottaa huomioon muun muassa se, miten lattia kestää telineitä. Kirkon lattian kivilaattojen alla on sijainnut aikoinaan hautoja.
Sakaristoon hankittiin viime syksynä uusi sähkökeskus, jotta kirkon lämmitysjärjestelmä saatiin toimimaan. Myös valaistus piti korjata palon jäljiltä.
– Akuuteista asioista on nyt päästy eteenpäin. Kustannusarvio siitä, mitä remontti tulee maksamaan täydentyy koko ajan. Viime vuoden aikana kirkon palonjälkeiseen työhön on laitettu 110 000 euroa. Vakuutusyhtiö on mukana koko ajan keskusteluissa, Lindgård kertoo.
Yhtymäjohtaja kuvailee nyt käynnissä olevia puhdistustöitä ensimmäiseksi vaiheeksi.
– Toisessa vaiheessa ovat muun muassa valaistuksen ja äänentoiston parantaminen sekä muutokset palohälytysjärjestelmään. Ne jäävät täysin seurakuntayhtymän vastuulle ja niitä suunnitellaan parhaillaan, Lindgård sanoo.
– Mietimme samalla myös esteettömyysratkaisuja, kuten pääsyä alttarille. Lämmitysjärjestelmä on vuodelta 1938, jolloin kirkossa tehtiin viimeisin isompi remontti, hän jatkaa.
Loviisanseudun seurakuntayhtymän johtaja, kirkkoherra Stina Lindgård sekä arkkitehti Ulla Rahola ja konservaattori Tiina Sonninen ovat tehneet tiivistä yhteistyötä konservointi- ja kunnostustyön suunnittelun aikana. Taustalla rakennesuunnittelija Pekka Tukiainen HP-Insinöörit Oy:stä.
Marko Wahlström
Peruskorjauksen suunnitteluvaihe aluillaan
Alusta asti mukana suunnittelussa ollut arkkitehti Ulla Rahola suunnittelee parhaillaan muun muassa kirkon energiasäästöön ja esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja.
– Peruskorjauksen suunnitteluvaihe on vasta aluillaan ja täsmentyy, kun konservointivaihe etenee.
Omaa arkkitehtitoimistoa pyörittävä Rahola oli myös Porvoon tuomiokirkon restaurointi- ja korjaustyön pääsuunnittelija.
– Pernajan kirkkopalossa ei ole kyse rakenteellisista vahingoista, vaan savuvahingoista.
Kirkkosalin esineistö, penkit ja lattiat on suojattu holvi- ja seinäpinojen puhdistuksessa tarvittavien laajojen rakennustelinetöiden vuoksi. Kuvassa urkulehteri.
Marko Wahlström
Kaksi harvinaista 1600-luvun kupariarkkua on peitetty huolellisesti konservointi- ja korjaustöiden ajaksi.
Marko Wahlström
Rakennustelineet eivät saa vaurioittaa lattioita
Seurakuntayhtymän konsulttina toimineen Granlund Oy:n rakennuttajajohtaja Markku Kaarlela kuvailee korjauskohdetta haasteelliseksi.
– Haaste syntyy poikkeuksellisesta lähtökohdasta eli palovahingosta. Uskon, että kirkko aikanaan avautuu tehtyjen toimenpiteiden jälkeen entistä upeampana.
Rakennesuunnittelija Pekka Tukiainen HP-Insinöörit Oy:stä vastaa kirkon korjaustöiden telinesuunnittelun tarkastuksesta.
– On tärkeää, että telineitä asennettaessa ei vaurioiteta kirkon lattioita, hän kertoo.
Puhdistustyöt alkoivat heti toukokuisen kirkkopalon jälkeen perussiivouksella, Palosaneerausyritys Danotec Oy:n siivoojat pesivät kirkon lattiat ja penkit sekä sellaiset paikat, jotka eivät vaadi konservaattoria.
– Tämä tehtiin sen takia, ettei lattioilla ollut noki lähde leviämään ympäri seiniä. Samassa yhteydessä kirkossa oli ionisaattori poistamassa tunkkaista, pistävää noen hajua, Tiina Sonninen kertoo.
– Vielä on liian aikaista arvioida, milloin kirkko voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Puhdistustyö vie aikaa ja suunnittelun kanssa ei kannata hosua, Loviisanseudun seurakuntayhtymän johtaja, kirkkoherra Stina Lindgård sanoo.
Marko Wahlström
Käyttöönoton aikataulua on vaikea arvioida
Loviisanseudun seurakuntayhtymän yhtymäjohtaja Stina Lindgårdin mukaan puhdistus- ja korjaustöiden kestoa on vaikea arvioida.
– Emme osaa sanoa, koska kirkko voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Tämä on tärkeä kirkko, jossa pidetään hautajaisia ja muita kirkollisia tapahtumia. Teemme parhaamme, mutta samanaikaisesti tämä on mahdollisuus parantaa kirkon toiminnallisuutta.
Kirkon monisatavuotisessa historiassa muutama vuosi ei merkitse niin paljon.
– Kiire ei ole hyväksi tässä kohteessa, arkkitehti Ulla Rahola muistuttaa.
Pernajan keskiaikainen kirkko on peruskorjattu viimeksi vuonna 1938.
Kirkon alttarilla on todennäköisesti pohjoissaksalainen 1500-luvun Ristin tien tapahtumia kuvaava alttarikaappi. Alttarikaappi on nyt Valamon luostarin konservointilaitoksella konservoitavana. Kuva urkulehteriltä kirkkosaliin.
Marko Wahlström
– Se noki, jota ei saada pois, voi olla myös muistona tapahtuneesta, kuten Porvoon tuomiokirkossa on nokiruusu, Loviisanseudun seurakuntayhtymän johtaja, kirkkoherra Stina Lindgård sanoo.
Marko Wahlström
Seurakuntien toiminnot järjestetty muissa tiloissa
Seurakuntien toiminnot on saatu järjestettyä muihin tiloihin.
– Kesällä jotkut ovat valinneet, että pitävät hautaansiunaukset hautausmaalla haudan vieressä tai seurakuntayhtymän muissa kappeleissa ja kirkoissa, Lindgård sanoo.
Agricolan ruotsinkielinen seurakunta on pitänyt Pernajan kirkon jumalanpalvelukset Pitäjäntuvalla ja suomalainen seurakunta Mikaelintuvalla.
– Tälle vuodelle Pernajan kirkkoon ei ollut varattu yhtään häitä. Viime vuodelle oli, mutta saimme ne siirrettyä muihin kirkkoihin, joihin hääpareilla oli muutenkin yhteyksiä. Kaikki ymmärsivät syyn, Lindgård kertoo.
»» Pernajan kirkkoon voi tutustua kirkkoon virtuaalisesti tästä
Pernajan kirkko on rikkaasti koristeltu ja kulttuurihistoriallisesti arvokas hyvin säilynyt keskiaikainen rakennus.
Marko Wahlström
FAKTA
Pernajan kirkko
» Pernajan keskiaikainen kirkko on omistettu pyhälle arkkienkeli Mikaelille.
» Kirkko on rakennettu niin kutsutun Pernajan mestarin johdolla ja sen rakennusajaksi on arvioitu 1435–1445. Sisältä kirkon runkohuone on jaettu kahdeksankulmaisilla tiilipilareilla kolmeen laivaan ja kuuteen traveeseen eli 18 holviin. Keskilaivan kaksi itäholvia ovat monimuotoisia tähtiholveja, muut tavallisia tähtiholveja ja sivulaivoissa on yksikertaiset ristiholvit.
» Kirkossa on säilynyt keskiaikaisia maalauksia, rakennusosia ja 1600-luvun hautamuistomerkkejä sekä kaksi harvinaista 1600-luvun kupariarkkua ja neljä surulippua. Aatelissukujen hautavaakunoita kirkossa on säilynyt 24 kappaletta.
» Kirkkosalin holvimaalaukset otettiin esille vuoden 1938 peruskorjaustöiden yhteydessä. Köynnösaiheiset maalaukset ovat peräisin 1440-luvulta. Kuori-ikkunassa ja sakariston ikkunoissa on arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen keskiaikaisten lasimaalausten fragmentteja. Suuren kuori-ikkunan alapuolella sijaitseva paikalleen muurattu alttari on mahdollisesti keskiaikainen pääalttari.
» Kuoriosan erottaa kirkkosalista sivulaivoissa olevat kiinteät kuoriaidat, jotka on koottu vanhan vuoden 1614 kuoriaidan osista. Pohjoispuolella on 1600-luvulta peräisin oleva koristeellinen saarnatuoli ja kaikukatos, joka lahjoitettiin kirkkoon vuonna 1652. Keskilaivaan kuoriosan yläpuolelle holvikaareen on kiinnitetty puinen suurikokoinen krusifiksi vuodelta 1400. Kuorin eteläpuolella on kalkkikivinen keskiaikainen kastemalja, jonka maljaosa on peräisin 1300-luvulta. Maljassa ovat ainoana Suomessa säilyneet kivet, joilla kastevettä lämmitettiin.
» Kirkon urut ovat vuodelta 1971, ja niissä on valkoiseksi maalattu ja kullalla koristeltu urkufasadi vuodelta 1864. Urkulehterin kaide on 1700-luvulta ja se on koristeltu maalauksilla. Kirkon penkit ovat 1800-luvulta.
Vapaaherra Otto Wilhelm de Geerin ja hänen jälkeläistensä muistotaulu.
Marko Wahlström
Vuoden 1918 sodassa kuolleiden pernajalaisten nimilista. Alla Puolustusvoimain ylipäällikön päiväkäsky, joka löytyy kaikista maamme evankelis-luterilaisista kirkoista.
Marko Wahlström
1600-luvulta peräisin oleva koristeellinen saarnatuoli ja kaikukatos lahjoitettiin kirkkoon vuonna 1652.
Marko Wahlström
Saarnastuolikin peitetään konservoinnin ajaksi.
Marko Wahlström
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot