K ai­kes­ta val­ta­vas­ta epä­var­muu­des­ta huo­li­mat­ta ta­lou­des­sa on täl­lä het­kel­lä pal­jon po­si­tii­vis­ta vi­ret­tä. Näin to­te­aa Suo­men suu­rim­man osuus­pan­kin toi­mi­tus­joh­ta­ja Ol­li Leh­ti­lä pu­hu­es­saan Hel­sin­gin seu­dun kaup­pa­ka­ma­rin Itä-Uu­den­maan ta­lou­den ajan­koh­tai­sil­ta­päi­väs­sä.

– Lähi-idän krii­si ja ener­gi­an hin­nan nou­su tuo­vat kui­ten­kin epä­var­muut­ta. Öl­jyn hin­nan nou­su nä­kyy lo­pul­ta kaik­kien kuk­ka­ros­sa ja hei­jas­tuu inf­laa­ti­oon. Kun kul­je­tus­kus­tan­nuk­set nou­se­vat, ne siir­ty­vät jon­kin ajan ku­lut­tua tuot­tei­den hin­toi­hin.

Sii­tä huo­li­mat­ta maa­il­man­ta­lou­den kas­vu näyt­tää koh­tuul­li­sel­ta. Te­ko­ä­lyyn liit­ty­vä in­ves­toin­ti­buu­mi vai­kut­taa maa­il­man­ta­lou­teen erit­täin pal­jon, ja Eu­roo­pas­sa­kin os­to­pääl­lik­köin­dek­sit osoit­ta­vat pi­ris­ty­mis­tä.

– Il­man ener­gi­an hin­nan nou­sua nä­ki­sim­me mie­les­tä­ni jo var­sin vah­vaa kas­vua, Leh­ti­lä sa­noi Por­voon Tai­de­teh­taal­la tiis­tai­na jär­jes­te­tys­sä jä­sen­ti­lai­suu­des­sa.

– Ihmiset keräävät rahaa pahan päivän varalle. Jos kulutus lähtisi normaalisti liikkeelle, Suomen talous olisi jo kovassa kasvussa. Yksityisellä kulutuksella on suuri merkitys bruttokansantuotteelle, toimitusjohtaja Olli Lehtilä sanoi.

Marko Wahlström

Ko­rot voi­vat va­kiin­tua 3–3,5 pro­sent­tiin

Ra­hoi­tus­mark­ki­noil­la epä­var­muus nä­kyy kor­ko­jen liik­keis­sä. Vie­lä muu­ta­ma kuu­kau­si sit­ten aja­tel­tiin, et­tä ko­rot me­ni­si­vät en­nem­min koh­ti 2,5:tä kuin kol­mea pro­sent­tia. Nyt kol­men pro­sen­tin taso on jo yli­tet­ty.

– Täl­lä het­kel­lä en­nus­ta­mi­nen on erit­täin vai­ke­aa. Pi­dem­mäl­lä ai­ka­vä­lil­lä eko­no­mis­tit us­ko­vat kor­ko­ta­son liik­ku­van noin 3–3,5 pro­sen­tin vä­lil­lä. Sel­lai­nen kor­ko­ta­so ei es­tä in­ves­toin­te­ja. Olen ura­ni ai­ka­na näh­nyt in­ves­toin­te­ja teh­tä­vän myös 8, 10 ja jopa 12 pro­sen­tin kor­ko­ta­sol­la.

On­gel­ma oli pi­kem­min­kin pit­kä nol­la­kor­ko­ym­pä­ris­tö.

– Ih­mi­set tot­tui­vat poik­keuk­sel­li­seen ti­lan­tee­seen, Leh­ti­lä sa­noi.

Jul­ki­nen ta­lous vaa­tii so­peu­tus­ta

Suo­men jul­ki­sen ta­lou­den vaje on erit­täin suu­ri. Val­ti­on kor­ko­me­not kas­va­vat sa­mal­la, kun van­ho­ja hal­po­ja lai­no­ja jou­du­taan uu­si­maan ny­kyis­tä kor­ke­am­mil­la ko­roil­la.

– Täs­sä ei ole ko­vin pal­jon vaih­to­eh­to­ja. Jul­kis­ta ta­lout­ta on so­peu­tet­ta­va, kos­ka muu­ten ete­nem­me ti­lan­tee­seen, jos­sa lai­na­kus­tan­nuk­set kas­va­vat lii­an suu­rik­si, Leh­ti­lä muis­tut­ti.

Sa­maan ai­kaan ta­lou­des­sa on kui­ten­kin pit­käs­tä ai­kaa pal­jon myön­tei­siä merk­ke­jä. Suo­men ta­lou­den en­nus­te­taan kas­va­van eu­ro­a­lu­et­ta no­pe­am­min, noin kak­si pro­sent­tia.

– Ku­lut­ta­jat ovat to­sin jäl­leen muut­tu­neet hie­man va­ro­vai­sem­mik­si. Epä­var­muu­den li­sään­ty­es­sä ih­mi­set lyk­kää­vät os­tok­sia, ja kal­lis ener­gia vä­hen­tää käy­tet­tä­vis­sä ole­via tu­lo­ja. Par­haas­sa ta­pauk­ses­sa saam­me kui­ten­kin yh­tä ai­kaa kas­vua in­ves­toin­neis­ta, te­ol­li­suu­des­ta ja yk­si­tyi­ses­tä ku­lu­tuk­ses­ta, Leh­ti­lä to­te­si.

Yri­tys­ten luot­ta­mus on vah­vis­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti. Myös ra­ken­nu­sa­lal­la nä­kyy va­loi­sam­pia nä­ky­miä esi­mer­kik­si da­ta­kes­kuk­siin liit­ty­vien suur­ten hank­kei­den an­si­os­ta.

– Työ­mark­ki­nat re­a­goi­vat ta­lou­den kään­tei­siin vii­veel­lä, mut­ta nyt on näh­tä­vis­sä en­sim­mäi­siä merk­ke­jä myös työl­lis­ten mää­rän mah­dol­li­ses­ta kas­vus­ta, Leh­ti­lä sa­noi.

Leh­ti­lä us­koo asun­to­mark­ki­noi­den kään­tee­seen

Au­to­kaup­pa on jo hie­man vir­kis­ty­nyt. Asun­to­kau­pan suh­teen pan­kil­la on mel­ko vah­va us­ko kään­tee­seen.

– Asun­to­jen hin­nat ovat las­ke­neet pit­kään, mut­ta eko­no­mis­tim­me nä­ke­vät nyt sel­ke­än suun­nan­muu­tok­sen. Uu­si­maa kas­vaa pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä ja alu­eel­le tu­lee pal­jon uu­sia asuk­kai­ta. He tar­vit­se­vat asun­to­ja, Leh­ti­lä jat­koi.

On­gel­ma syn­tyi sii­tä, et­tä asun­to­ja ra­ken­net­tiin ker­ral­la lii­kaa ja sa­maan ai­kaan mark­ki­na­ti­lan­ne muut­tui vai­ke­ak­si.

– Uu­dis­tuo­tan­nos­sa on­gel­ma­na on li­säk­si se, et­tä uu­sien ja van­ho­jen asun­to­jen vä­li­nen hin­ta­e­ro on lii­an suu­ri. Sik­si mark­ki­na läh­tee to­den­nä­köi­ses­ti en­sin liik­keel­le van­hois­sa asun­nois­sa.

Osuus­pan­kin en­nus­tees­sa asun­to­jen hin­to­jen odo­te­taan nou­se­van en­si vuon­na noin kol­me pro­sent­tia.

Uudenmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Olli Lehtilä ei pidä 40 vuoden asuntolainaa huonona. – Se on erittäin tervetullut vaihtoehto erityisesti Uudellemaalle, jossa asunnot ovat kalliita suhteessa ihmisten palkkoihin, hän sanoi.

Marko Wahlström

40 vuo­den asun­to­lai­nat kiin­nos­ta­vat

Pit­kien asun­to­lai­no­jen ky­syn­tä on läh­te­nyt hy­vin liik­keel­le. Leh­ti­län mu­kaan 40 vuo­den lai­na voi ruuh­ka­vuo­si­na jät­tää ko­ti­ta­lou­del­le enem­män ta­lou­del­lis­ta liik­ku­ma­va­raa ja mah­dol­lis­taa sa­mal­la muun va­ral­li­suu­den ker­ryt­tä­mi­sen.

– En pidä 40 vuo­den lai­naa huo­no­na asi­a­na. Se on erit­täin ter­ve­tul­lut vaih­to­eh­to mark­ki­noil­le, eri­tyi­ses­ti Uu­del­la­maal­la, jos­sa asun­not ovat kal­lii­ta suh­tees­sa ih­mis­ten palk­koi­hin.

Noin kym­me­nen pro­sent­tia Osuus­pan­kin asi­ak­kais­ta va­lit­si kesä–elo­kuus­sa uu­sis­ta asun­to­lai­na­ha­ke­muk­sis­ta 40 vuo­den asun­to­lai­nan. Yli 30 vuo­den lai­na-ai­ko­jen suo­sio on kas­va­nut sel­väs­ti.

– En­si­a­sun­non os­ta­jat hank­ki­vat myös ai­em­paa suu­rem­pia asun­to­ja, ot­ta­vat enem­män vel­kaa ja va­lit­se­vat pi­dem­piä lai­na-ai­ko­ja.

Leh­ti­län mu­kaan pi­dem­män lai­nan aja­tuk­se­na voi ol­la, et­tä ko­ti­ta­lous ly­hen­tää asun­to­aan, mut­ta si­joit­taa sa­ma­nai­kai­ses­ti myös muu­al­le.

– Kaik­kia ra­ho­ja ei sil­loin lai­te­ta sa­maan ko­riin. Suo­ma­lais­ten va­ral­li­suus on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut hy­vin voi­mak­kaas­ti kiin­ni omis­sa asun­nois­sa.

Kor­ko­suo­ja tuo en­na­koi­ta­vuut­ta

Asun­to­lai­nois­sa asi­ak­kai­den kiin­nos­tus kol­men kuu­kau­den eu­ri­bo­riin on kas­va­nut. Ai­em­min 12 kuu­kau­den eu­ri­bor oli yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin vii­te­kor­ko.

– Kol­men kuu­kau­den eu­ri­bor voi täl­lä het­kel­lä ol­la hyvä vaih­to­eh­to sel­lai­sel­le, joka kes­tää ko­ron suu­rem­paa vaih­te­lua. Erot ei­vät kui­ten­kaan ole val­ta­via. Noin 30 pro­sent­tia uu­sis­ta lai­nois­ta suo­ja­taan täl­lä het­kel­lä kor­ko­suo­jil­la.

Leh­ti­län mu­kaan lai­naa har­kit­ta­es­sa pi­täi­si kat­soa kor­ko­mar­gi­naa­lia laa­jem­paa ko­ko­nai­suut­ta: lai­na-ai­kaa, kor­ko­ris­kiä, mah­dol­li­sia suo­jauk­sia, sääs­tä­mis­tä ja si­joit­ta­mis­ta sekä per­heen ta­lou­del­lis­ta tur­vaa.

Porvooseen on rakentunut parin viime vuoden aikana merkittävä määrä uudisasuntoja. Kuvassa Näsin uudet värikkäät kerrostalot kuvattuna kesäkuussa.

Marko Wahlström

Por­voos­sa asun­to­mark­ki­na on pi­tä­nyt suh­teel­li­sen hy­vin

Asun­to­kaup­po­jen mää­rä on las­ke­nut, mut­ta Por­voos­sa ti­lan­ne on Leh­ti­län mu­kaan suh­teel­li­sen hyvä. Kaup­pa­mää­rä on noin seit­se­män pro­sent­tia edel­lis­vuot­ta alem­pa­na. Por­voos­sa on va­kiin­tu­nut asun­to­kan­ta, jos­sa asun­to­ja vaih­de­taan ai­toon tar­pee­seen.

– Asun­to­mark­ki­noil­la nä­kyy jo en­sim­mäi­siä merk­ke­jä pa­rem­mas­ta. Myyn­ti­a­jat ovat ly­hen­ty­neet, ja per­he­a­sun­nois­sa on näh­ty jopa tar­jous­kil­pai­lu­ja.

Ky­syn­tä koh­dis­tuu nyt ni­me­no­maan tar­pee­seen os­tet­ta­viin asun­toi­hin. Suu­rem­mat per­he­a­sun­not ovat al­ka­neet pär­jä­tä pa­rem­min.

– Eni­ten vai­keuk­sia on ol­lut pie­nis­sä asun­nois­sa, joi­ta ra­ken­net­tiin pal­jon si­joit­ta­ja­mark­ki­naa var­ten. Kun ko­rot nou­si­vat, asun­to­si­joit­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuus heik­ke­ni ja asun­to­ja jäi myy­mät­tä.

Leh­ti­lä nä­kee kui­ten­kin myös täs­sä mah­dol­li­suu­den.

– Asun­to­si­joit­ta­mi­nen on pit­kän ai­ka­vä­lin si­joit­ta­mis­ta. Yleen­sä kan­nat­taa men­nä vä­hän vas­ten mark­ki­naa. Jos si­joi­tu­sa­sun­not kiin­nos­ta­vat, koh­ta voi ol­la ai­ka hyvä het­ki, kos­ka ky­syn­tää tu­lee ihan var­mas­ti.

Hä­nen mu­kaan­sa use­at Osuus­pan­kin mit­ta­rit ker­to­vat nyt sa­mas­ta asi­as­ta.

– Kyl­lä nämä kaik­ki mei­dän mit­ta­rim­me in­di­koi­vat sitä, et­tä olem­me jon­kin kään­teen ää­rel­lä.

Osuus­pank­ki ai­koo su­ju­voit­taa asun­to­kaup­po­ja pi­lo­til­la

Ta­lous­kat­sauk­sen päät­teek­si por­voo­lai­nen kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä Ris­to Vo­la­nen nos­ti esiin pank­ki­pal­ve­lu­jen ta­voi­tet­ta­vuu­den ja asun­to­kaup­po­jen pro­ses­sien hi­tau­den.

– Ne ai­heut­ta­vat li­sä­haas­tet­ta niin asun­non­myy­jil­le kuin vä­lit­tä­jil­le, hän sa­noi.

Leh­ti­län mu­kaan sään­te­ly ai­heut­taa ta­val­li­sis­sa­kin asun­to­kau­pois­sa pal­jon työ­tä ja vii­vei­tä. Eri­tyi­ses­ti va­kuu­sar­voi­hin liit­ty­vät ul­ko­puo­li­set ar­vi­ot voi­vat hi­das­taa pro­ses­sia.

– Olem­me käyn­nis­tä­neet pi­lo­toin­nin, jol­la pal­ve­lup­ro­ses­sia py­ri­tään su­ju­voit­ta­maan.

Osuuspankin tunnukset näkyvät yhä katukuvassa. Uudenmaan Osuuspankki on maamme suurin osuuspankki.

Arkisto/Marko Wahlström

Toi­mi­tus­joh­ta­ja Ol­li Leh­ti­lä: Asun­to­ve­lal­li­set hoi­ta­neet vel­voit­teen­sa

ITÄ-UU­SI­MAA Maam­me toi­sek­si suu­rin osuus­kun­ta, OP Poh­jo­la, on Suo­men joh­ta­va pank­ki ja mark­ki­na­o­suu­del­la mi­tat­tu­na sel­keä yk­kö­nen. Noin 40 pro­sent­tia kai­kis­ta asun­to­luo­tois­ta kul­kee fi­nans­si­kon­ser­nin kaut­ta, ja noin 42 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta pi­tää osuus­pank­kia pää­pank­ki­naan.

– Kon­ser­nin tase on yli 160 mil­jar­dia eu­roa ja työn­te­ki­jöi­tä on noin 15 000. Olem­me myös mer­kit­tä­vä yri­tys­ra­hoit­ta­ja. Kas­vum­me on ol­lut vii­me vuo­si­na erit­täin voi­ma­kas­ta, OP Poh­jo­lan suu­rim­man pan­kin toi­mi­tus­joh­ta­ja Ol­li Leh­ti­lä ker­toi.

Yk­si suu­ri sy­säys tuli vuo­den 2008 fi­nans­sik­rii­sin jäl­keen, jol­loin pai­kal­li­suus ko­ros­tui. Mo­net suu­ret kan­sain­vä­li­set kil­pai­li­jat lait­toi­vat ra­hoi­tuk­ses­sa lii­nat kiin­ni, mut­ta OP Poh­jo­las­sa pää­tet­tiin pi­tää huol­ta asi­ak­kais­ta.

– Esi­mer­kik­si asun­to-osa­keyh­ti­öi­den oli erit­täin vai­kea saa­da lai­naa. Me pää­tim­me jat­kaa nii­den ra­hoit­ta­mis­ta, jot­ta ta­lou­del­li­nen toi­me­li­ai­suus säi­lyi­si, Tam­pe­reen Seu­dun Osuus­pan­kin toi­mi­tus­joh­ta­ja­na tuol­loin toi­mi­nut Leh­ti­lä sa­noi.

Pai­kal­li­nen pää­tök­sen­te­ko erot­taa täl­lai­set toi­mi­jat mo­nis­ta muis­ta, mikä on nä­ky­nyt myös OP Poh­jo­lan kas­vus­sa. Kon­ser­ni kuu­luu va­ka­va­rai­sim­piin pank­kei­hin Eu­roo­pas­sa, ja sen va­ka­va­rai­suu­sas­te on yli 21 pro­sent­tia.

Uu­den­maan Osuus­pank­ki on kas­va­nut voi­mak­kaas­ti

OP Poh­jo­las­sa pank­kien mää­rä on vä­hen­ty­nyt voi­mak­kaas­ti. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten pank­ke­ja oli noin 170, täl­lä het­kel­lä 54 ja en­si vuon­na mää­rä vä­he­nee 34:ään.

Uu­den­maan Osuus­pank­ki on niis­tä yli­voi­mai­ses­ti suu­rin. Pan­kin tase on noin 23 mil­jar­dia eu­roa ja asi­a­kas­lii­ke­toi­min­ta noin 42 mil­jar­dia eu­roa.

Uu­den­maan Osuus­pank­ki syn­tyi nel­jä vuot­ta sit­ten Itä-Uu­den­maan Osuus­pan­kin, Uu­den­maan Osuus­pan­kin ja Hel­sin­gin Seu­dun Osuus­pan­kin fuu­si­os­sa. Se on Suo­men toi­sek­si suu­rin osuus­kun­ta HOK-Elan­non jäl­keen. Omis­ta­ja-asi­ak­kai­ta pan­kil­la on noin 400 000.

– Ta­voit­teem­me on ol­la joh­ta­va pank­ki Uu­del­la­maal­la, Leh­ti­lä sa­noi.

"Ih­mi­set ke­rää­vät ra­haa pa­han päi­vän va­ral­le"

Pan­kil­la on men­nyt nel­jän vuo­den ai­ka­na var­sin hy­vin.

– Asi­a­kas­lii­ke­toi­min­tam­me on kas­va­nut noin kuu­si mil­jar­dia eu­roa. Teem­me hy­vää tu­los­ta, vaik­ka kor­ko­ta­son las­ku on tul­lut tu­lok­seen jon­kin ver­ran. Tänä vuon­na ar­vi­oim­me lii­ke­voi­ton ole­van noin 130–140 mil­joo­naa eu­roa. Omis­ta­jil­le pa­lau­te­taan bo­nuk­si­na noin 70 mil­joo­naa eu­roa, Leh­ti­lä ker­toi.

Pan­kin ra­hoi­tus on kas­va­nut vah­vas­ti kaik­ki nämä nel­jä vuot­ta, vaik­ka mark­ki­na ko­ko­nai­suu­te­na ei ole juu­ri kas­va­nut. Sa­ma­nai­kai­ses­ti asi­ak­kai­den va­rat ja eri­tyi­ses­ti tal­le­tuk­set ovat kas­va­neet, mikä ker­too ku­lut­ta­jien va­ro­vai­suu­des­ta.

– Ih­mi­set ke­rää­vät ra­haa pa­han päi­vän va­ral­le. Jos ku­lu­tus läh­ti­si nor­maa­lis­ti liik­keel­le, Suo­men ta­lous oli­si jo ko­vas­sa kas­vus­sa. Yk­si­tyi­sel­lä ku­lu­tuk­sel­la on suu­ri mer­ki­tys brut­to­kan­san­tuot­teel­le, Leh­ti­lä jat­koi.

Asun­to­ve­lal­li­set ovat sel­vin­neet hy­vin

Asun­to­ra­hoi­tuk­ses­sa Uu­den­maan Osuus­pank­ki on kas­va­nut voi­mak­kaas­ti sa­mal­la, kun maa­kun­nan ko­ko­nais­mark­ki­na ei ole juu­ri­kaan kas­va­nut.

– Olem­me siis saa­neet asi­ak­kai­ta kil­pai­li­joil­ta. Asun­to­luot­to­kan­tam­me on noin 12 mil­jar­dia eu­roa, Leh­ti­lä sa­noi.

Jul­ki­suu­des­sa on pu­hut­tu pal­jon sii­tä, kuin­ka suu­ris­sa vai­keuk­sis­sa asun­to­ve­lal­li­set ovat ol­leet kor­ko­jen nous­tua.

– Mei­dän asi­a­kas­kan­tam­me pe­rus­teel­la tämä ei pidä ylei­ses­ti paik­kaan­sa. Ra­haa on toki men­nyt enem­män kor­koi­hin, ja se raha on ol­lut pois muus­ta ku­lu­tuk­ses­ta. Ih­mi­set ovat kui­ten­kin hoi­ta­neet vel­voit­teen­sa erit­täin hy­vin myös vai­kei­na ai­koi­na. Mak­suoh­jel­mien muu­tok­sia teh­dään nyt jopa vä­hem­män kuin vuon­na 2019, vaik­ka asi­a­kas­kan­ta on kas­va­nut, Leh­ti­lä ker­toi.

Yri­tyk­sis­sä nä­kyy in­ves­toin­ti­ha­lu­ja – Suo­ma­lai­sia kiin­nos­taa si­joit­ta­mi­nen

Yri­tys­ra­hoi­tuk­ses­sa vii­me vuo­si oli pan­kil­le en­nä­tys­vuo­si.

– Myön­sim­me lä­hes 800 mil­joo­naa eu­roa yri­tys­luot­to­ja ja yri­tys­luot­to­kan­tam­me kas­voi 30 pro­sent­tia vuo­des­sa. Se oli mark­ki­nas­sa poik­keuk­sel­lis­ta. Tämä vuo­si on ol­lut hie­man hil­jai­sem­pi, mut­ta ke­säs­tä läh­tien toi­min­ta on jäl­leen kiih­ty­nyt, Leh­ti­lä ker­toi.

Hank­kei­ta on pal­jon vi­reil­lä.

– Nyt kes­kei­nen ky­sy­mys on roh­keu­des­ta. Us­kal­ta­vat­ko yri­tyk­set pai­naa nap­pia ja käyn­nis­tää in­ves­toin­te­ja tai teh­dä yri­tys­kaup­po­ja? Yri­tys­kaup­po­jen mää­rä on tä­män vuo­den ai­ka­na sel­väs­ti pi­ris­ty­nyt.

Va­ral­li­suu­den­hoi­dos­sa ke­hi­tys on ol­lut vie­lä voi­mak­kaam­paa. Ih­mi­set ovat täl­lä het­kel­lä erit­täin kiin­nos­tu­nei­ta si­joit­ta­mi­ses­ta.

– Suo­mes­sa voi­si sa­noa ole­van käyn­nis­sä jon­kin­lai­nen kan­san­ka­pi­ta­lis­min nou­su. Sääs­tä­jä- ja si­joit­ta­ja-asi­ak­kai­den sekä pien­si­joit­ta­jien mää­rä on sel­väs­ti kas­va­nut, Leh­ti­lä ar­vi­oi.

MAR­KO WAHLST­RÖM