Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kirjastonjohtaja Hanna Lindroos (vas.) ja hankesuunnittelija Jaana Laaksonen korostavat uuden kirjasto- ja kulttuuritalon suunnittelussa saavutettavuuden merkitystä.
Arto Wiikari
LOVIISA, KESKUSTA Viime maaliskuinen Tilaa kulttuurille -tapahtuma on pistänyt vauhtia ja vipinää loviisalaisten mieliin ja toimiin. Tahtotila saada kaupunkiin uusi kirjasto- ja kulttuuritila on nyt todella kova. Miten asia etenee?
Tällä hetkellä on käynnissä Aluehallintoviraston rahoittama kirjaston palvelu- ja tilatarpeiden osallistava kartoitus, jota vetää hankesuunnittelija Jaana Laaksonen.
– Olen tehnyt laajasti taustatutkimuksia ja tutustunut erilaisiin jo toteutuneisiin hankkeisiin, parhaisiin käytäntöihin. Lisäksi olen perehtynyt julkisen sektorin vastaaviin suunnitteluhankkeisiin ja väitöskirjatutkimuksiin, hän kertoo kaupungin tiedotteessa.
Laaksonen on tutustunut paikan päällä noin kymmeneen hiljattain rakennettuun tai remontoituun kirjastoon, joiden suunnitteluvaiheeseen asukkaat on osallistettu.
– Samalla olen voinut haastatella kirjastojen henkilökuntaa, kartoittaa suunnitteluprosesseja ja kerätä hyödyllistä tietoa siitä, miten asukkaiden osallistuminen on onnistunut.
Hankesuunnittelija Jaana Laaksonen on tutustunut käymällä paikan päällä noin kymmeneen lähiaikoina rakennettuun tai remontoituun kirjastoon.
Arto Wiikari
Asiakasymmärrys tärkeä osa työtä
Asiakasymmärrys on tärkeä osa meneillään olevaa selvitystyötä. Se toteutuu erilaisissa tapaamisissa, haastatteluin, verkkokyselyin ja myös fyysisin kyselyin, esimerkiksi kirjastoissa.
Keskeinen tavoite on saavutettavuus, sillä digipalveluiden ulkopuolella on edelleen paljon ihmisiä.
– Asukkaille ja yhdistyksille tarkoitetut työpajat toteutetaan kattavasti Loviisassa syksyn aikana, Jaana Laaksonen kertoo.
Näin selvitystyö etenee
Kartoitushankkeen verkkosivustoa työstetään paraikaa. Sinne kerätään tietoa jo kerätystä aineistosta, toteutetuista työpajoista ja niiden tuloksista.
Verkkosivuston avulla voidaan myös toteuttaa erilaisia kyselyjä sekä osallistaa asukkaita projektiin.
– Lapset ja nuoret tavoitamme varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden kautta. Vanhus- ja vammaisneuvostoja kuulemme yhteistyössä hyvinvointikoordinaattorin kanssa.
Laaksonen korostaa, että on tärkeää saada kirjastopalvelujen loppukäyttäjät mukaan tilojen kehittämisprosessiin.
– Uuden kirjaston suunnittelusta vastaava työryhmä saa näin kaiken tarpeellisen tiedon palvelu- ja tilatarpeista. Aineistoa voidaan sitten hyödyntää myös kunnallisen päätöksenteon tukena.
Selvitys: Miksi ihmiset eivät käytä kirjastopalveluja
Laaksonen kertoo, että hän aikoo kuunnella myös niitä, jotka eivät nykyisin käytä kirjaston palveluita. Hän haluaa selvittää syitä, miksi näin on ja miten nämä ihmiset saataisiin jatkossa käyttämään kirjaston palveluja.
Ehkä kaikki eivät edes tiedä, miten monipuolisia palveluja kirjasto nykyisin tarjoaa.
– Oli mielenkiintoista kuulla, että kun Karjaa sai uuden kirjastonsa kulttuuritalon yhteyteen, lainausmäärät kasvoivat merkittävästi, Laaksonen sanoo.
– Tavoittelemme lisärahoitusta muun muassa säätiöiltä, valtiolta, yrityksiltä ja muilta yksityisiltä rahoittajilta, kirjastonjohtaja Hanna Lindroos sanoo.
Arto Wiikari
Päättäjät mukana suunnittelussa alusta asti
Loviisalaiset ovat uuden kirjasto- ja kulttuuritilansa ansainneet – samoin kirjaston työntekijät kunnon työtilat. Siitä ovat yhtä mieltä niin Jaana Laaksonen kuin kirjastonjohtaja Hanna Lindroos.
Mutta miten uusi kirjasto- ja kulttuuritalo pystytään toteuttamaan?
– Loviisa on alustavasti varannut viisi miljoonaa euroa uudelle kirjastolle, mutta kaupunki ei yksin pysty rahoittamaan kirjasto- ja kulttuuritaloa. Siksi tavoittelemme lisärahoitusta muista lähteistä: säätiöiltä, valtiolta, yrityksiltä sekä muilta yksityisiltä rahoittajilta, Lindroos muistuttaa.
Rahoitusvaihtoehtojen selvitystyössä luonnostellaan erilaisia toimintamalleja siitä, miten kirjasto- ja kulttuuritalo voisi parhaiten toimia.
– Se on iso urakka, jota kukaan ei pysty oman toimensa ohella hoitamaan, vaan siihen tarvitaan oma vetäjänsä. Tätä selvitystyötä varten haetaan paraikaa rahoitusta Uudenmaan liitolta.
Sekä Jaana Laaksonen että Hanna Lindroos pitävät tärkeänä, että asukkaiden lisäksi poliittiset päättäjät pidetään alusta asti ajan tasalla suunnitelmista ja että he ovat mukana hankkeen edistämisessä.
– Se vaatii aktiivista ja läpinäkyvää viestintää. Viime kädessä luottamushenkilöt päättävät hankkeen toteutumisesta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot