Viikon kysymys
A-
A+
Uudenmaan metsäneuvoston puheenjohtaja Toni Tuomala (vas.) ojensi Bioenergia ry:n toimialapäällikkö ja Bioenergia-lehden päätoimittaja Tage Fredrikssonille Uudenmaan Pro Metsä -palkinnon Liljendalgårdenin pihamaalla.
Marko Wahlström
LOVIISA, LILJENDAL Uudenmaan metsäneuvoston nyt kolmannen kerran myöntämä Pro metsä -palkinto luovutettiin maanantaina loviisalaiselle Tage Fredrikssonille, joka on tehnyt pitkän uran bioenergia-alalla.
Palkinnon kunniakirjan luovutuksen yhteydessä Liljendalin nuorisoseurantalon, Liljendalgårdenin, pihalle istutettiin tammipuu kuvastamaan kasvua, tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
– Paikka valikoitui osittain siksi, koska täällä on tullut pyörittyä pitkään. Olen myös mukana nuorisoseuran Liljendalrevyyssä, jota olen viime vuoden kirjoittanut, nykyisin kouluvaarina Sävträskin alakoululla toimiva Fredriksson sanoi.
Istutetun puulajin hän valikoi, koska tammi on pitkäikäinen ja kestää myös ilmastonmuutoksen.
Palkinnon luovutuksen yhteydessä Metsäkeskuksen Uudenmaan elinkeinopäällikkö Mika Salmi (vas.), Uudenmaan metsäneuvoston puheenjohtaja Toni Tuomala ja Tage Fredriksson istuttivat Liljendalgårdenin pihamaalle tammipuun.
Marko Wahlström
"Tämä on ollut mielenkiintoinen työsarka"
Pro metsä -palkinto on tapa kiittää ja kannustaa metsien ja metsäalan hyväksi tehdystä työstä maakunnissa.
– Palkinnonsaaja voi olla yhteisö, yritys tai henkilö. Tänä vuonna äänestimme palkinnon saajasta, Uudenmaan metsäneuvoston askolalainen puheenjohtaja Toni Tuomala kertoi.
Hänen mukaan Tage Fredriksson on tuonut esille monipuolisesti metsäenergiaa ja biotaloutta..
– Kun palkinnon saa, niin ainakin sitä tietää tehneensä jotain oikein vuosien varrella. Tämä on ollut mielenkiintoinen työsarka: tasan 30 vuotta sitten, kun Puuenergia ry perustettiin, olin mukana perustavassa kokouksessa silloisen työnantajani käskystä.
– Sille tielle osittain aluksi ja sitten kokonaan jäin.
Fredriksson on toiminut Bioenergia ry:n toimialapäällikkönä ja Bioenergia-lehden päätoimittajana. Bioenergia ry:ssä hän vastasi muun muassa puuenergiavaliokunnan toiminnasta. Fredriksson oli merkittävässä roolissa, kun Bioenergia ry:tä perustettiin vuonna 2011.
Metsäalan toimittajaksi 30 vuotta sitten
Fredriksson valmistui yliopistosta metsänhoitajaksi vuonna 1985.
– Sitä kautta olen liukunut energia-alalle, mutta toinen jalka on ollut metsässä jo pitkään.
Liljendalin Eskilomista kotoisin oleva Fredriksson ei ole metsänomistaja.
– Harkitsin sitä jossain vaiheessa, mutta päädyin kuitenkin hoitamaan muiden metsiä ainakin välillisesti.
Fredriksson aloitti metsäalan toimittajana Skogsbruket-lehdessä toukokuussa 1994 toimien myöhemmin lehden päätoimittajana. Hän oli sittemmin perustamassa Bioenergia-lehteä.
– Kirjoittamista jatkan nyt freelance-toimittajana, kun selkävaivojen takia metsätöistä ei enää tahdo tulla mitään.
Ennen bioenergia-alaa Fredriksson ehti toimia niin opettajana kuin yksityismetsätalouden erilaisissa tehtävissä, kuten Metsäkeskuksessa, Tapioon yhdistyneessä ja yhtiöitetyssä Föreningen för Skogskultur rf:ssä sekä Puuenergia ry:n toiminnanjohtajana.
Bioenergiaa ja energiapuuta tarvitaan yli maakuntien
Metsäkeskuksen Uudenmaan elinkeinopäällikkö Mika Salmi korosti, että metsäenergia on ollut kovan kiinnostuksen kohteena viimeisten vuosien aikana Uudellamaalla.
– Naapurimaan tilanne aiheutti sen, että puuta pitää saada ja polttaa. Viime talvi oli kova olosuhteiden kannalta, jolloin energiaa tarvittiinkin.
Hiilineutraalisuustavoitteet ja pyrkimys irtautua fossiilisista polttoaineista ovat lisänneet puuperäisen bioenergian käyttöä Uudellamaalla. Bioenergian käyttö on viime vuosina kasvanut merkittävästi.
– Tällä hetkellä ainakin jotkut voimalaitokset ovat ilmoittaneet haluavansa poistaa polttoenergian, Salmi sanoo.
Fredrikssonin mukaan vaihtoehtoja maassamme ei kovin paljon ole.
– Voimalaitosten halukkuus on tässä vaiheessa viestintää, hän hymähtää.
Uudellemaalle on Toni Tuomalan mukaan syntynyt koko ajan uusia hakelämpövoimaloita.
– Tällä palkitsemisella haluamme samalla muun muassa muistuttaa sitä, että puu Uudellamaalla ei riitä kattamaan kovaa kysyntää. Energiapuuta ja bioenergiaa tarvitaan muistakin maakunnista, hän viestittää.
Tuomala uskoi, että siirtymäaika on vielä aika kaukana tulevaisuudessa.
– Esimerkiksi Vuosaareen on juuri saatu uusi voimalaitos, jonka myötä kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet noin 20 prosenttia. Lisäksi Salmisaareen on rakenteilla puupellettilaitos, Fredriksson jatkoi.
LIljendalin Eskilomista kotoisin oleva Tage Fredriksson valmistui metsänhoitajaksi vuonna 1985. – Ensimmäistä metsänparannusohjelmaa olin tekemässä vuonna 1977. Siitä se kiinnostus metsäalaa kohtaan sai alkunsa, hän sanoi. Vierellä Uudenmaan metsäneuvoston puheenjohtaja Toni Tuomala.
Marko Wahlström
Fredriksson: "Metsää tulisi hoitaa jatkuvasti"
Polttoenergian lisäksi bioenergia ulottuu niin autoihin, joissa käytetään biopolttoaineita ja -kaasua.
– Itä-Uudellamaalla ei toistaiseksi ole montaa biokaasulaitosta lukuunottamatta Lapinjärven Pukarolla käyttöönotettua laitosta, Fredriksson kertoi.
Maataloudessa syntyvää lantajätettä voidaan hyödyntää biokaasuna.
– Suomalaisen metsän terveydentila huolestuttaa pitkällä aikavälillä. Alalle tulee enemmän tai vähemmän hyvin valmisteltuja lainsäädäntöjä kansallisesti, jotka ovat muiden huolenaiheena, Fredriksson sanoo.
Hän muistuttaa, että metsää tulisi hoitaa jatkuvasti.
– Se ei ole koskaan valmis. Täytyy muistaa, että metsän kiertoaika on kasvupaikasta ja maantieteestä riippuen 50–100 vuotta. Töitä pitää tehdä sillä pitkäjänteisesti, ensimmäisen kerran urallaan metsänparannusohjelmaa vuonna 1977 tehnyt mies kertoi.
Fredrikssonin kotitilaa Eskilomissa on pitänyt hänen veljensä ja nyt tilaa hoitaa veljenpoika.
– Sinne pääse metsätöihin niin paljon jaksan, hän naurahtaa.
Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran
Pro metsä -palkinnon myönnetään vuosittain kiitoksena aktiivisesta, innovatiivisesta ja tuloksekkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Nyt tänä vuonna palkinnossa korostuu Tagen (Fredriksson) ura kokonaisuudessaan, mutta myös metsäohjelman edistäminen, Mika Salmi kertoo.
– Fredriksson on ollut aktiivinen tiedonvälittäjä bioenergian alkulähteiden ja käyttöpaikkojen välissä sekä näin edistänyt bioenergian käyttöä ja saatavuutta Uudellamaalla, hän jatkaa.
Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022, jolloin sen Uudellamaalla saivat askolalainen haketusurakoitsija Hakevuori Oy ja´ metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson Raaseporin kaupungista. Viime vuonna palkinnon sai opettaja ja Suomen Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija, pernajalaissyntyinen metsänhoitaja Annikka Selander.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot