Luin Uu­si­maa Sil­ja Met­so­lan leh­ti­kir­joi­tuk­sen (3.7.2024), jos­sa pu­hut­tiin ener­gi­an tuot­ta­mi­ses­ta, vien­nis­tä ja in­ves­toin­tien EU-ra­hoi­tuk­ses­ta. Sii­tä kes­kus­te­lu läh­ti Fa­ce­boo­kis­sa rön­syi­le­mään tur­peen ener­gi­a­tuo­tan­toon. Kir­joi­tus oli tär­keä, kos­ka se liit­tyi myös Suo­men huol­to­var­muu­teen. Tämä tar­koit­taa sitä, et­tä krii­si­ti­lan­teis­sa ko­ti­ta­louk­sil­le ja te­ol­li­suu­del­le ym. pi­täi­si riit­tää ener­gi­aa käy­tet­tä­väk­si ma­ta­la­kus­tan­tei­ses­ti.

Ener­gi­ak­rii­sin myö­tä on ym­mär­ret­ty, et­tä em­me voi olet­taa ole­van vain tuon­ti­säh­kön va­ras­sa tal­vi­ai­ka­na. Sil­loin Suo­men säh­kön­tuo­tan­toa on li­sät­tä­vä. Lä­hes op­ti­maa­li­ses­sa säh­kön­tuo­tan­to olo­suh­teis­sa, Suo­mes­sa on ol­lut Fing­ri­din mu­kaan 26.1.2024 max. tuo­tan­toa 14 246 MW ja pak­kas­kau­te­na 7.1.2016 ku­lu­tus­ta max. 15 105 MW. Vii­me­tal­ve­na säh­kön­tuo­tan­nos­sa on ol­lut enim­mil­lään va­jet­ta n. 2 000 MW ver­ran. Op­ti­maa­li­nen olo­suh­de säh­kön­tuo­tan­nol­le riip­puu tuu­les­ta, sa­de­mää­räs­tä ja au­rin­gos­ta.

Ydin­voi­ma­lai­tok­sien säh­kön­tuo­tan­to riip­puu sen toi­min­ta­var­muu­des­ta. Ve­dyn saa­mi­nen käyt­töön on tär­ke­ää, jot­ta saa­daan ta­lou­den rat­taat pyö­ri­mään lii­ken­tees­sä lä­hes pääs­töt­tö­mäs­ti ja on­pa sen käyt­töä jo suun­ni­tel­tu lai­va­lii­ken­tees­sä polt­to­moot­to­rin polt­to­ai­nee­na. Tur­peen käy­tös­tä­kin oli­si hyö­tyä, jot­ta saa­tai­si pir­tit läm­pi­mäk­si. Mut­ta hyö­ty­suh­tees­sa se ei pär­jää esim. ydin­voi­ma­lal­le ja tur­peen teko on nyt epä­var­mal­la poh­jal­la, kun EU li­sä­si Suo­men met­sien suo­je­lu­vaa­ti­muk­sia. Tämä vai­kut­taa pe­rin­tei­siin te­ol­li­suu­den aloi­hin kur­jis­ta­en myös sa­mal­la Suo­men ta­lout­ta.

Kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tiin, et­tä Suo­mi voi­si ol­la ener­gi­an vien­ti­maa. Tu­li­si kui­ten­kin en­sin teh­dä mark­ki­noin­ti­tut­ki­mus ener­gi­an vien­nis­tä, jot­ta sääs­tyt­täi­si uu­sil­ta Uni­per ja Pu­ti­nin kaa­su­put­ki sot­kuil­ta. Ener­gi­an vien­nis­sä Suo­men to­den­nä­köi­set asi­ak­kaat ovat sen lä­hi­naa­pu­rit, kos­ka sitä ei kan­na­ta lii­kut­taa ko­vin pit­kiä mat­ko­ja siir­ros­sa ta­pah­tu­vien hä­vi­ö­jen ja toi­min­ta epä­var­muuk­sien ta­kia.

Suo­men naa­pu­ri­maat täl­lä­kin het­kel­lä ra­ken­ta­vat li­sää sa­man­tyyp­pis­tä ener­gi­a­tuo­tan­toa ja niil­lä­kin on var­mas­ti pyr­ki­mys sa­man­lai­seen oma­va­rai­suu­teen. Näil­lä pe­rus­tein sääs­tä ja vuo­de­na­jas­ta riip­pu­vaa säh­kön­tuo­tan­toa ei kan­na­ta enää ra­ken­taa Suo­mes­sa, jos ku­lu­tus ei kas­va.

Kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tiin, et­tä Suo­mes­sa on pal­jon tek­no­lo­gi­an osaa­mis­ta. Kou­lu­tus Suo­mes­sa on maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa huip­pua, mut­ta tätä ei ole osat­tu täy­sin tai pys­tyt­ty hyö­dyn­tä­mään. No­ki­an ih­me nou­si in­si­nöö­rien osaa­mi­sel­la ja tai­ta­vil­la te­ki­jöil­lä, mut­ta jon­ka kui­ten­kin eko­no­mit pi­la­si­vat osaa­mat­to­muut­taan.

Pi­täi­si­kö täs­tä­kin op­pia jo­tain? Kir­joi­tuk­ses­sa oli mai­nin­ta EU:n ener­gi­an in­ves­toin­ti ra­hoi­tuk­sis­ta, joi­ta Suo­men tu­li­si ha­kea. Nyt EU me­pit Tynk­ky­nen etu­ne­näs­sä ja Suo­men pi­täi­si ol­la he­reil­lä. Suo­mi on ol­lut ai­na net­to­mak­sa­ja ja lai­no­jen ta­kaa­ja­na EU:ssa. Tä­hän on saa­ta­va muu­tos­ta. Kään­ne­tään suun­ta ja ale­taan ko­tiut­taa ra­haa Suo­meen EU:sta.

Toi­vo­tan hy­vää lop­pu­ke­sää kai­kil­le ja pi­de­tään Suo­men lip­pu kor­ke­al­la.

ILK­KA LUU­SUA (PS.),
VAL­TUU­TET­TU, SÄH­KÖIN­SI­NÖÖ­RI,
POR­VOO