Viikon kysymys
A-
A+
Kirjoittajien mielestä Koskenkylän uimaranta, koulukeskus ja aktiivinen kylätoiminta ovat kylän vahvuuksia. Kirjoittajien mukaan kaupunki voisi tehdä enemmän niiden tukemiseksi.
Mika Laine
Jokainen kaupunki koostuu omaleimaisista ja ainutlaatuisista kaupunginosista sekä kylistä. Loviisa on julistautunut kylien kaupungiksi, mutta samalla se on unohtanut osan kylistään.
Loviisan kylissä ja maaseudulla asuu yli puolet kaupungin asukkaista. Kylissä eletään tavallista arkea, käydään koulua ja kuljetaan töihin. Kylät ovat ihmisten koteja parhaimmillaan. Koskenkylä on hyvä esimerkki toimivasta, helposti saavutettavasta ja turvallisesta kylästä Loviisan länsipuolella. Kylä on suosittu asuinpaikka niin lapsiperheille kuin vanhemmallekin väestölle.
Uudehko kaksikielinen koulukeskus, laadukas varhaiskasvatus, näppärät välimatkat muihin kaupunkeihin ja moottoritielle sekä yhteisöllinen, yhteen hiileen puhaltava elämäntapa, saa monet jäämään Koskenkylään sekä muuttamaan kylään kauempaakin. Miksi Loviisa ei siten panosta Koskenkylään?
Kaupungin elinvoimakumppanuuspöydän ja vastuualueiden yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on Koskenkylän yrityksistä huolimatta jäänyt harmillisen suppeaksi. Yhteisössä koetaan, että kaupungin tuki kylän kehittämiselle on ollut vähäistä.
Koskenkylän kyläyhdistyksen järjestämät kesäjuhlat keräsivät toistamiseen rannalle satoja kävijöitä. Laajoista keskusteluista huolimatta kaupunki ei kuitenkaan halunnut lähteä mukaan tukemaan tapahtumaa. Kokonaisvaltainen kaupungin kehittäminen hakee siis edelleen uskottavaa yhtenäistä linjaa.
Koskenkylään on toivottu parannuksia, jotka lisäisivät asukkaiden turvallisuutta, viihtyvyyttä ja palveluiden saatavuutta. Kylässä on kehittämiskohteita, jotka vaatisivat kaupungin välitöntäkin huomiota.
Erityisesti nuoret tarvitsevat monikäyttöisen tilan, jossa he voisivat tavata toisiaan. Koskenkylän koulukeskuksen yhteyteen luvatut nuorisotilat jäivät toteuttamatta, kun aiemmat vuokratilat irtisanottiin. Kylästä puuttuu edelleen, niin nuorten kuin muidenkin asukkaiden kohtaamispaikka.
Koskenkylän uimaranta on erittäin suosittu, virallinen uimaranta, mutta sen siivousta ja ylläpitoa tehdään pitkälti kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten turvin ilman korvauksia. Rannalta puuttuu edelleen myös paljon toivottu laituri.
Viihtyisän elinympäristön ylläpitämiseksi kyläyhdistys on tarjoutunut täydentämään kaupungin niukkoja resursseja talkootyöllä. Yhteisön näkökulmasta on ollut pettymys, ettei risutalkoillekaan ole saatu kaupungilta lupaa tai siivoustalkoille tukea välineiden muodossa.
Koskenkylän liikuntahallin kuntoon, korjaustarpeisiin, siisteyteen sekä turvallisuuspuutteisiin tulee reagoida viipymättä. Tällä hetkellä tilanne on erittäin epätoivottu hoitamattomuuden vuoksi. Koskenkylä tarvitsee oman pienen kirjaston. Aikanaan kirjaston lakkautuspäätös perustui ennusteisiin, jotka eivät vastaa enää nykytilannetta.
Staffaksentien peruskorjaukselle on parin vuosikymmenen odotuksen jälkeen osoitettu määrärahoja. Toteutus on kuitenkin viivästynyt ja turvattomaksi koettu tieosuus on edelleen osa asukkaiden jokapäiväistä arkea. Koskenkylän joenrannan kehittäminen vahvistaisi alueen houkuttelevuutta. Kyläyhdistyksen esitykset ja asiasta tehty valtuustoaloite eivät ole johtaneet konkreettisiin yhteistyötoimenpiteisiin alueen käytettävyydeksi ulkoiluun.
Koskenkylässä on valtava potentiaali, jos se vain saisi kaipaamansa huomion. Koskenkylässä on kaikki mahdollisuudet kasvaa maltillisesti vieläkin toimivammaksi kyläkeskukseksi, jossa olisi tarvittavia palveluita. Koskenkylä on kyläkeskus, jonka lähellä on paljon pienempiä kyliä. Maankäytön kehittäminen olisi välttämätöntä alueen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Edellinen kasvu on jo täyttänyt tehtävänsä eikä uusia toimia ole kaupungissa tehty.
Puutteista huolimatta Koskenkylässä on moni asia todella hyvin ja asukkaat viihtyvät kylässä. Koskenkylässä löytyy yhteisöllisyyttä, ihania ihmisiä, paljon nauravia lapsia ja opittuja elämäntaitoja vuosikymmenten takaa. Asukkaat haluavat vain saada äänensä kuuluviin ja tehdä näkyväksi alueen mahdollisuudet Loviisan kaupungin suuntaan, sillä yhdessä olemme enemmän.
LINDA FRANK JA SATU HÄMÄLÄINEN,
LOVIISAN KAUPUNGINVALTUUTETUT (SD.)
ANDERS HURMERINTA,
KAUPUNGINVALTUUSTON VARAJÄSEN (SD.)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot