Viikon kysymys
A-
A+
Palvelupäälliköt Anne Wetterstrand ja Jarmo Valtonen (kesk.) sekä työllisyyspäällikkö Niclas Tåg näkevät valonpilkahduksia työllisyyden hoidossa. – Lomautusten määrän taittuminen ja kesätyöpaikkoja hakevien arvioitu suurempi määrä ovat sellaisia, he toteavat Porvoon työllisyysalueen uuden toimipistee aulassa.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Yli 80 vuotta valtion hoidossa olleet julkiset työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät kuntien vastuulle tämän vuoden alussa. Itäisellä Uudellamaalla TE-uudistus on sujunut pääosin hyvin.
Itäisen Uudenmaan alueella palveluita tarjoaa Porvoon työllisyysalue, johon kuuluvat Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä Askolan, Lapinjärven, Myrskylän ja Pukkilan kunnat.
– Asetelmiin nähden ja tämän kokoluokan massiivisuus huomioiden uudistus on mennyt ihan hyvin. Valmistelua oli tehty pitkään, työllisyyspäällikkö Niclas Tåg arvioi työllisyysalueen 18. työpäivänä viime perjantaina.
Vuodenvaihde tuotti joillakin työllisyysalueilla yllätyksiä muun muassa tietojärjestelmien toimivuudessa.
– Tiettyjä haasteita on ollut meilläkin, mutta kaikkiin ongelmatilanteet on pystytty ratkaisemaan, Tåg sanoo.
Työllisyysalue palvelee yli 6 000 asiakasta
Porvoon työllisyysalueella on käytettävissä tällä hetkellä 59 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa 62 henkilöä osa-aikaiset työsuhteet huomioiden.
– Suunnitelmamme on 68,5 henkilötyövuotta, Tåg kertoo.
Työllisyysalue palvelee tällä hetkellä 6 043 asiakasta, kun luku viime vuoden viimeisenä päivänä oli 5 892. Määrä sisältää niin työssäolevia työpaikan vaihtajia, työttömiä, lomautettuja, jo sovituissa palveluissa olevia henkilöitä sekä osittain joitakin opiskelijoita.
Työnhakijan ja -antajan palvelut säilyivät ennallaan eli he asioivat jatkossakin digitaalisessa Työmarkkinatori-asiointipalvelussa.
– Sähköinen itsepalvelukanava on vuoropuheluväline meidän ja asiakkaan välillä, Tåg kuvailee.
Työllisyyden heikkeneminen ei ole ollut niin vauhdikasta
Itäinen Uusimaa eroaa hieman koko Uudenmaan alkuvuoden tilannekuvasta.
– Työllisyyden heikkeneminen ei ole ollut niin vauhdikasta kuin on isossa kuvassa annettu kokonaisuudessaan työmarkkinoista ymmärtää. Vielä viime elokuussa puhuttiin kokonaisasiakasryhmästä, joka oli noin 5 500–5 600, Tåg kertoo.
Työttömyysaste työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan oli Porvoossa syyskuussa 9,5 prosenttia, lokakuussa 9,4 prosenttia, marraskuussa 9,6 prosenttia ja joulukuussa 10,3 prosenttia. Lukumääräisesti työttömiä oli kaupungissa 2 615 vuoden viimeisenä päivänä.
– Yhteistoimintamenettelyt ja lomautusten määrät ovat olleet myös Porvoossa nähtävillä. Toisaalta epävirallisen tiedon mukaan työllisyys parani yhdessä yössä 0,2 prosenttiyksikköä, kun siirryttiin vuoden ensimmäiseen päivään, Tåg sanoo.
Porvoon työllisyysalueen ulkopuolisista kunnista Sipoossa (Keravan ja Sipoon työllisyysalue) työttömyysaste oli joulukuussa 7,7 prosenttia ja Pornaisissa (Keski-Uudenmaan työllisyysalue) 8,1 prosenttia. Kunta on kunnostautunut useana vuonna Manner-Suomen korkeimmalla työllisyysasteella ja alimmalla työttömyysasteella.
Itsellesi otat askeleen jokaisen, lukee portaikossa, jota pitkin noustaan Porvoon työllisyysalueen toimipisteeseen.
Marko Wahlström
Pitkäaikaistyöttömien määrä noussut Porvoossa vähän
Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut niin valtakunnallisesti kuin Uudellamaalla melkoisesti.
– Ilahduttavaa on se, että Porvoossa niiden määrä on noussut vain kaksi prosenttia, Jarmo Valtonen kertoo.
– Pienemmissä kunnissa, kuten Myrskylässä ja Pukkilassa, nousu on prosentuaalisesti iso, koska jo 1–2 ihmistä vaikuttavat lukuja heikentävästi, Niklas Tåg jatkaa.
Loviisa on keikkunut Uudenmaan kuudenneksi korkeimmalla sijalla työttömyysluvuissa: työttömyysaste oli syyskuussa 10,4 prosenttia, lokakuussa 10,8 prosenttia, marraskuussa 11,4 prosenttia ja joulukuussa 12,1 prosenttia.
– Paikkakunnalla on ollut lomautuksia eri teollisuusyrityksissä. Loviisa ei välttämättä ole hyötynyt Kotkan ja Porvoon vetoavusta. Tähän vaikuttaa myös julkinen liikenne, Tåg sanoo.
Työnantajien into rekrytoida alhainen loppuvuodesta
Työttömyyslukuja tarkasteltaessa vuodenvaihteessa luvut ovat vuosi toisensa jälkeen kovia.
– Tämä johtuu siitä, että useita määräaikaisia työsuhteita päättyy ja työmarkkinoilla tapahtuu muutenkin paljon asioita, Jarmo Valtonen sanoo.
Työnantajien into rekrytoida on myös alhainen marras–joulukuussa.
– Avoimien työpaikkojen määrä ei juurikaan kasva joulukuussa. Tilanne toivottavasti taas tänäkin vuonna helpottuu kevään tullessa, kun lomautukset vähenevät, Valtonen uskoo.
Työllisyysalueen työttömien määrästä (3.643) porvoolaisia oli esimerkiksi marraskuun lopussa 68 prosenttia.
Eniten työttömiä korkeasti koulutetuissa
Työllistymisen näkökulmasta haasteellisin toimiala tällä hetkellä myös itäisellä Uudellamaalla on rakennusala, jolla on kauaskantoiset seuraukset.
– Ne linkittyvät myös myynti- ja palvelualaan, Niclas Tåg sanoo.
Rakennusalan vaikeudet heijastuvat myös kuljetusalalle sekä sähkö- ja metalliteollisuuteen (muun muassa korjaus- ja valmistusalat), joissa on vähiten työpaikkoja tarjolla.
– Rautakaupoissa näkyy uudisrakentamisen vähäisyys ja se, että yritykset harkitsevat investointeja, Jarmo Valtonen jatkaa.
Hotelli- ja ravintola-ala on keikkunut koronapandemiasta lähtien vaikeimpien työllisyysalojen kärjessä.
– Kausityöttömyys, epäsäännölliset työajat ja tilapäisen työvoiman käyttö ovat alan suurimmat haasteet. Lisäksi ostovoiman heikentyessä, ihmiset tinkivät ensimmäisenä ulkona syömisestä ja matkustamisesta, Valtonen toteaa.
Yksi haasteellinen ryhmä myös itäisellä Uudellamaalla ovat ammatteihin luokittelemattomat ihmiset.
– Kaikista ammattiryhmistä eniten työttömiä työnhakijoita on erityisasiantuntijoissa eli korkeasti koulutetuissa, Valtonen sanoo.
Tulevana kesänä ennätysmäärä kesätyöpaikkoja?
Työllisyyspäällikön mukaan on arvioitu, että tulevana kesänä tulisi olemaan tarjolla enemmän kesätyöpaikkoja kuin kahtena edellisenä vuonna.
– Onko tässä ensimmäisiä merkkejä talouden elpymisestä, joka on toistaiseksi ollut hidasta ja odottavaista? Haluaisin vahvasti uskoa, että näin on, Niclas Tåg sanoo.
Palvelupäällikkö Jarmo Valtosen mukaan ihmiset hakevat laajemmin kesätyöpaikkoja kuin aikaisemmin.
– Joukossa on myös aikuisia osaajia johtuen korkeasta työttömyystasosta ja lomautettujen määrästä. Työnantajille saattaa olla tarjolla myös hieman vanhempaa väkeä nuorten lisäksi.
Uudenmaan työllisyyskatsauksen mukaan lomautettujen määrä laski ja työttömyyden kasvuvauhti hidastui joulukuussa. Nämä trendit olivat nähtävissä jo marraskuun työllisyyskatsauksessa.
– Uusien lomautusten määrä kiihtyi lokakuusta alkaen loppuvuotta kohti valtavasti. Nyt niiden määrä on taittunut selkeästi hyvään suuntaan, ja toivottavasti pahin lomautusten vaihe on ohi, Valtonen sanoo.
Porvoon työllisyysalueen toimipiste sijaitsee Pomo-talossa Linnankoskenkatu 20:ssä.
Marko Wahlström
Työvoimasta pulaa palvelu- ja myyntialalla
Vuositasolla on nähtävissä muitakin valonpilkahduksia.
– Yli 50-vuotiaiden työttömyys on noussut vähiten eli nyt myös heitä palkataan töihin, Niclas Tåg sanoo.
Työmarkkinoita raastaa edelleen pitkään jatkunut kohtaanto-ongelma.
– Vaikka on ollut paljon työnhakijoita, on samalla myös työvoimapula – ja etenkin palvelu- ja myyntityössä, Jarmo Valtonen lisää.
Hänen arvion mukaan työnantajat etsivät jotain sellaista osaamista, jota ei löydy työnhakijoiden joukosta.
– Myös työajat voivat olla sellaisia, jotka aiheuttavat haasteita kulkemisen suhteen tai tarjolla ei ole kokopäivätyötä.
Palvelupäälliköt Anne Wetterstrand ja Jarmo Valtonen nostavat itäisellä Uudellamaalla yhdeksi seutukunnan keskeiseksi valttikortiksi Kilpilahden alueen kehittymisen.
– Alueella on edelleen valtavasti potentiaalia, joka luo kiinnostusta alueen yrityksiä kohtaan, Valtonen sanoo.
Työllisyysalueen palvelutorit alkavat kunnissa helmikuussa
Porvoon työllisyysalueen asiointipiste sijaitsee Pomo-talona tunnetussa oppilaitoskiinteistössä Linnankoskenkatu 20:ssä Porvoossa. Toimipiste avasi ovensa heti loppiaisen jälkeen.
Palvelutorit mahdollistavat lähipalvelun kaikissa työllisyysalueen kunnissa.
– Lähdemme helmikuun alussa liikkeelle, jolloin meitä on mahdollisuus tavata alueen kuntien palvelupisteissä pääasiassa ajanvarauksella, palvelupäällikkö Anne Wetterstrand kertoo.
Palvelupäällikkö Jarmo Valtosen mukaan asiakkaat ovat löytäneet kiitettävästi uuteen toimipisteeseen.
– Enimmät kyselyt "työkkärin" sijainnista ovat huvenneet; ihmiset eivät enää etsi TE-palveluiden tai kuntakokeilun logoa.
Myös toimipisteen yksityisasiakkaiden ja työnantajien puhelinpalvelu on saanut ensimmäisen kuukauden aikana vastailla puheluihin.
– Paikan päälle tullaan yleensä silloin, jos on haasteita tietotekniikan kanssa, kieliongelmia tai yksittäisissä asioissa, kuten uuden vastuuvirkailijan tarkistamista, Valtonen jatkaa.
Olemme avoinna myös työnantajia varten
Työllisyyspäällikkö näkisi mielellään, että myös työnantajat tulisivat koputtamaan ovelle.
– Olemme avoinna myös heitä varten, jos he kaipaavat neuvoja, Niklas Tåg sanoo.
Palvelupäällikkö Anne Wetterstrand korostaa, että apua annetaan missä tahansa työllistämiseen liittyvässä asiassa.
– Erityisesti vieraskieliset asiakkaat ovat tottuneet siihen, että he haluavat kohdata ihmisen ja luovuttaa paperinsa paikan päällä.
FAKTA
Historiallinen muutos
» 1940-luvulla työvoimahallinto keskitettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, kun valtion rooli työttömyyden ehkäisyssä alkoi lisääntyä. Ennen sitä työttömyyden hoito oli keskitetty kuntien vastuulle.
» Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat.
» 1970-luvulla perustettiin valtiollinen Työnvälitystoimisto, jonka nimi muuttui myöhemmin Työvoimatoimistoksi.
» 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustettiin 2013, jolloin ne liitettiin ELY-keskusten yhteyteen. Jokaisen muutoksen yhteydessä
uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin.
» TE-palvelut toimi vuoden 2024 loppuun asti. Tämän vuoden alusta aloittivat kunnalliset työllisyysalueet.
» Lähde: ELY-keskus
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot