POR­VOO, KIL­PI­LAH­TI Lo­vii­san Val­kon sa­ta­mas­sa ja Por­voon Kil­pi­lah­des­sa toi­mi­va nor­ja­lai­nen Ge­mi­nor va­kuut­taa, et­tä ul­ko­mail­ta tuo­ta­van jä­te­polt­to­ai­neen kä­sit­te­ly on lu­van­va­rais­ta, val­vot­tua ja laa­dul­taan tar­kas­ti seu­rat­tua.

Yh­ti­ön toi­min­taa var­jos­ta­vat sil­ti yh­tey­det Lo­vii­san sa­ta­man ha­ju­hait­toi­hin ja Ylen MOT-oh­jel­man vii­me hel­mi­kuus­sa esiin nos­ta­miin ky­sy­myk­siin ita­li­a­lai­ses­ta jä­te­kau­pas­ta.

Kil­pi­lah­des­sa jär­jes­te­tys­sä ti­lai­suu­des­sa nor­ja­lais­kon­ser­nin Suo­men ty­tä­ryh­ti­ön maa­joh­ta­ja pyr­ki vas­taa­maan kri­tiik­kiin, mut­ta sa­mal­la esiin nou­si myös pai­kal­lis­ten päät­tä­jien vaa­ti­mus avoi­mem­mas­ta tie­dot­ta­mi­ses­ta.

Jätepaaleja Geminor Fin Oy:n käsittelylaitoksessa Kilpilahden materiaalikeskuksessa (Kilke).

Marko Wahlström

"Jä­tet­tä liik­kuu Eu­roo­pas­sa val­ta­via mää­riä lai­voil­la"

Kil­pi­lah­des­sa Ge­mi­nor toi­mii osa­na Rosk’n Rol­lin kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­li­kes­kus Kil­ket­tä. Yh­tiö kä­sit­te­lee ja vä­li­va­ras­toi muun mu­as­sa ul­ko­mail­ta tuo­tua kier­rä­tys­polt­to­ai­net­ta, jota toi­mi­te­taan eteen­päin suo­ma­lai­siin lai­tok­siin.

Ge­mi­no­rin Suo­men-toi­min­to­jen maa­joh­ta­ja Is­mo Hil­tu­nen ko­ros­ti jä­te­huol­to­yh­tiö Rosk'n'Rol­lin päät­tä­jil­le ja si­dos­ryh­mil­le jär­jes­tä­mäs­sä ti­lai­suu­des­sa, et­tä kyse ei ole hal­lit­se­mat­to­mas­ta jä­te­kau­pas­ta, vaan osas­ta eu­roop­pa­lais­ta kier­to­ta­lout­ta.

– Suo­men ase­ma jä­te­mark­ki­nas­sa on muut­tu­nut no­pe­as­ti. Vie­lä joi­ta­kin vuo­sia sit­ten Suo­mi vei polt­toon kel­paa­vaa jä­tet­tä ul­ko­mail­le, mut­ta nyt jä­te­polt­to­ai­nei­ta tuo­daan ai­em­paa enem­män myös Suo­meen.

Taus­tal­la ovat lai­tos­ten ka­pa­si­teet­ti, mark­ki­na­vaih­te­lut ja se, et­tä jä­tet­tä liik­kuu Eu­roo­pas­sa sin­ne, mis­sä sil­le on käyt­töä. Ge­mi­no­rin mu­kaan juu­ri tä­hän tar­pee­seen Kil­pi­lah­den kal­tai­set vä­li­va­ras­tot ja kä­sit­te­ly­kes­kuk­set vas­taa­vat.

Hil­tu­nen ku­vaa kan­sain­vä­lis­tä jä­te­mark­ki­naa voi­mak­kaas­ti vaih­te­le­vak­si lii­ke­toi­min­nak­si, jos­sa hin­nat, port­ti­mak­sut ja toi­mi­tus­vir­rat muut­tu­vat no­pe­as­ti ky­syn­nän mu­kaan.

– Jä­tet­tä liik­kuu Eu­roo­pas­sa val­ta­via mää­riä lai­voil­la, maan­teit­se ja ju­nil­la, ja mark­ki­na “sa­haa koko ajan”: vä­lil­lä jä­tet­tä on lii­kaa, vä­lil­lä taas polt­to­lai­tok­set tar­vit­se­vat sitä ki­pe­äs­ti.

Ruot­sis­sa jä­te­tuon­ti osa­na ener­gi­an­tuo­tan­toa jo pit­kään

Hil­tu­sen mu­kaan esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa jä­te­tuon­ti on näh­ty jo pit­kään osa­na ener­gi­an­tuo­tan­toa ja fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den kor­vaa­mis­ta, kun taas Suo­mes­sa sama kes­kus­te­lu on nous­sut pin­taan vas­ta vii­me vuo­si­na.

– Olem­me 20–30 vuot­ta jäl­jes­sä Ruot­sia, jos­sa en­sim­mäi­siä jät­teen­polt­to­lai­tok­sia otet­tiin käyt­töön jo 1970-lu­vul­la.

Hil­tu­sen mu­kaan ruot­sa­lai­set on bis­nes­kan­sa, joka on ym­mär­tä­nyt jät­tei­den yh­teis­kun­nal­li­sen mer­ki­tyk­sen kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta.

– Suo­mes­sa – va­li­tet­ta­vas­ti – ka­teus usein es­tää ke­hi­tyk­sen, isän­maa­taan etääl­tä tar­kas­te­le­va, Nor­jas­sa vuo­des­ta 1998 as­ti asu­nut maa­joh­ta­ja sa­noo.

Geminor Fin Oy:n maajohtaja Ismo Hiltunen osallistui jätehuoltoyhtiö Rosk'n' Rollin järjestämään sidosryhmä- ja päättäjätilaisuuteen Kilpilahden materiaalikeskuksessa. Geminor toimii Itä-Uudellamaalla hubeillaan Kilpilahdessa ja Valkon satamassa.

Marko Wahlström

"Laa­dun ta­kaa­mi­nen on tosi tär­ke­ä­tä"

Hil­tu­nen puo­lus­ti toi­min­taa ve­to­a­mal­la tes­tauk­seen ja vi­ra­no­mais­val­von­taan. Hä­nen mu­kaan­sa ener­gi­a­ja­kei­ta tes­ta­taan läh­tö­mais­sa ja Suo­mes­sa, ja toi­mi­tuk­sis­ta ra­por­toi­daan vi­ra­no­mai­sil­le jat­ku­vas­ti.

– Laa­dun ta­kaa­mi­nen on tosi tär­ke­ä­tä, hän sa­noi.

Hil­tu­nen pai­not­ti myös, et­tä yh­tiö te­kee yh­teis­työ­tä vain sel­lais­ten toi­mi­joi­den kans­sa, joi­den taus­tat on tar­kis­tet­tu.

Kri­tiik­ki koh­dis­tuu kui­ten­kin sii­hen, mitä ta­pah­tuu sil­loin, kun toi­mi­tus­ket­ju ei toi­mi suun­ni­tel­lus­ti. Lo­vii­sas­sa sa­ta­man kaut­ta kul­ke­neet jä­te­paa­lit ovat he­rät­tä­neet pit­kään huol­ta ha­ju­hai­tois­ta, kär­pä­sis­tä ja ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta. Ylen mu­kaan vi­ra­no­mai­set ovat vaa­ti­neet Lo­vii­san sa­ta­man jä­te­paa­lei­hin liit­ty­viin lu­pa­eh­toi­hin tiu­ken­nuk­sia, kos­ka hait­to­ja on pi­det­ty mer­kit­tä­vi­nä.

MOT-oh­jel­ma nos­ti esiin väit­tei­tä sii­tä, et­tä Suo­meen tuo­tu­jen ita­li­a­lais­jät­tei­den taus­tal­la oli­si yh­teyk­siä epäi­lyt­tä­viin toi­mi­joi­hin.

Hil­tu­nen tor­jui väit­teet Kil­pi­lah­den ti­lai­suu­des­sa jyr­käs­ti. Hä­nen mu­kaan­sa Ge­mi­nor suos­tui haas­tat­te­luun avoi­mes­ti, mut­ta koki oh­jel­man jät­tä­neen yh­ti­ön nä­kö­kul­man si­vuun. Hil­tu­nen kut­sui oh­jel­maa “ai­ka yk­si­puo­li­sek­si ja har­haan­joh­ta­vak­si”.

– Käy­täm­me vain sel­lai­sia yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta, jot­ka kuu­lu­vat Ita­li­an val­vot­tui­hin toi­mi­ja­re­kis­te­rei­hin, niin kut­su­tul­le val­koi­sel­le lis­tal­le. Nii­den pe­rus­teel­la yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta seu­lo­taan.

Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lohenoja (sd.) nosti esille kysymyksen siitä, miksi tieto jätetuonnin tarkastuksista ja kriteereistä ei ole tavoittanut asukkaita ja päättäjiä aiemmin.

Marko Wahlström

Meri Lo­he­no­ja: "On­gel­ma liit­tyy en­nen kaik­kea tie­toi­suu­teen"

Kil­pi­lah­den ti­lai­suu­des­sa ää­neen pää­si myös Lo­vii­san kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Meri Lo­he­no­ja (sd.). Hän sa­noi saa­neen­sa esi­tyk­ses­tä uut­ta tie­toa esi­mer­kik­si tar­kas­tuk­sis­ta ja kri­tee­reis­tä. Sa­mal­la hän nos­ti esiin ky­sy­myk­sen sii­tä, mik­si tie­to ei ole ta­voit­ta­nut asuk­kai­ta ja päät­tä­jiä ai­em­min.

Lo­he­no­ja viit­ta­si sii­hen, et­tä jät­teen kul­je­tus­ket­jut ovat mo­ni­mut­kai­sia ja et­tä vas­tuu tie­dot­ta­mi­ses­ta on jää­nyt epä­sel­väk­si.

– On­gel­ma liit­tyy en­nen kaik­kea tie­toi­suu­teen ja sii­hen, et­tä ih­mi­set ei­vät hah­mo­ta, mitä alu­eel­la ta­pah­tuu.

Maa­joh­ta­ja Is­mo Hil­tu­nen myön­si kri­tii­kin osin ai­heel­li­sek­si.

– Tie­dot­ta­mi­ses­sa on ai­na pa­ran­ta­mi­sen va­raa, hän vas­ta­si.

Hä­nen mu­kaan yh­tiö on muut­ta­nut vies­tin­täst­ra­te­gi­aan­sa.

– Oli­sim­me voi­neet tul­la asi­as­sa ai­em­min nä­ky­väm­min esiin.

Hil­tu­sen mu­kaan jul­ki­suu­des­sa ovat ko­ros­tu­neet va­lit­ta­jien nä­ke­myk­set, kun taas kier­rä­tys­polt­to­ai­nei­den kan­sain­vä­li­ses­tä liik­ku­vuu­des­ta ja val­von­nas­ta tie­de­tään ylei­ses­ti hy­vin vä­hän.

– Ha­lu­am­me näyt­täy­tyä osa­na val­vot­tua kier­to­ta­lout­ta, ei on­gel­mal­lis­ta jä­te­kaup­paa.

Loviisasta Euroopan jätesatama?, kysyttiin Valkon satamassa elokuussa 2024 järjestetyssä mielenosoituksessa.

Arkisto/Mika Laine

Uu­den ym­pä­ris­tö­lu­pa­pää­tök­sen mu­kai­set toi­men­pi­teet to­teu­tet­tu

Lupa- ja val­von­ta­vi­ras­to on an­ta­nut pää­tök­sen Lo­vii­san sa­ta­man ym­pä­ris­tö­lu­vas­ta. Pää­tök­ses­sä muu­tet­tiin sa­ta­mas­sa ta­pah­tu­vaa jät­tei­den kä­sit­te­lyä kos­ke­via lu­pa­mää­räyk­siä ja an­net­tiin uu­sia mää­räyk­siä.

– On hyvä, et­tä pää­tös on nyt saa­tu ja käym­me sitä huo­lel­li­ses­ti läpi yh­des­sä alu­een toi­mi­joi­den kans­sa. On myös hie­noa, et­tä kier­to­ta­lous­toi­min­not on ko­ko­nai­suu­des­saan huo­mi­oi­tu ai­em­paa laa­jem­min. Pää­tös on pit­käl­ti lin­jas­sa sen kans­sa, mitä sa­ta­mas­sa on jo to­teu­tet­tu, Lo­vii­san Sa­ta­ma Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tii­na Vep­sä­läi­nen sa­noo.

Sa­ta­ma on teh­nyt pit­kä­jän­teis­tä ke­hi­tys­työ­tä mah­dol­lis­taak­seen eri­tyi­ses­ti kier­to­ta­lous­toi­min­to­jen sa­ta­ma­rat­kai­su­ja. Yh­tiö on li­säk­si to­teut­ta­nut mer­kit­tä­viä in­ves­toin­te­ja var­mis­taak­seen, et­tä ym­pä­ris­tö­nä­kö­kul­mat huo­mi­oi­daan toi­min­nas­sa.

Sa­ta­ma on vii­me vuo­sien ai­ka­na mi­tan­nut, mal­lin­ta­nut ja teet­tä­nyt asi­an­tun­ti­ja-ar­vi­oi­ta sa­ta­ma­toi­min­nan ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta kat­ta­vas­ti. Tar­kas­te­lun koh­tee­na ovat ol­leet muun mu­as­sa toi­min­nas­ta ai­heu­tu­va melu, pöly ja il­man­pääs­töt, hu­le­ve­det, ha­ju­pääs­töt, kär­pä­set sekä hy­gie­nia- ja ter­veys­ris­kit.

– Tätä työ­tä jat­ke­taan edel­leen ja hyö­dyn­näm­me teh­ty­jä sel­vi­tyk­siä toi­min­nan ke­hit­tä­mi­ses­sä, Vep­sä­läi­nen pai­not­taa.