Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Heli Tommiska vetää hanketta, jonka avulla kehitetään kartanomatkailua Itä-Uudellamaalla. Sari ja Miika Keipi ovat saaneet jo nyt tukea tuoreeseen matkailutoimintaansa.
Merja Forsman
ASKOLA Myrskyläntien varrella on kartano, joka saa arvoautot pysähtymään ja niiden omistajat tekemään tarjouksia.
1880-luvulla rakennettu vaaleansininen pitsihuvila, Tampinkartano ei kuitenkaan ole myynnissä, vaan se on kolmen Keipin suvun jäsenen omistuksessa.
– Mieheni Miika (Keipi) peri viitisen vuotta sitten maatalouden tuotantorakennukset ja pihapiirin vanhimman rakennuksen, Wäentuvan. Kartanon päärakennus jaettiin miehelleni, hänen siskolleen Anjalle ja Miikan veljenpojalle, Teolle, maatilamatkailuyrittäjä Sari Keipi kertoo.
Talon pihapiiri ja siihen kuuluneet 13 piharakennusta olivat huonossa kunnossa ja vaativat työtä.
– Ovat kutsuneet tätä taloa kummituskartanoksikin, Miika Keipi naurahtaa.
Yhdessä pariskunta on kunnostanut viiden vuoden ajan pihapiiriä ja sen rakennuksia matkailukäyttöön.
– Suomessa ei ole hirveän montaa tällaista kartanoa, jonka lähes kaikki piharakennukset olisivat säilyneet. On kulttuurihistoriallisesti tärkeää, että pelastamme näitä paikkoja ja tuomme niihin ihmisiä. Ihmiset herättävät kartanomiljöön eloon, Sari Keipi kertoo.
Itäisen Uudenmaan alueella on rikas kartanokulttuuri
Itä-Uudenmaan alueella on Metropolian teettämän selvityksen mukaan yli 40 kartanoa ja maatilaa, joissa järjestetään matkailutoimintaa. Ilman yritystoimintaa monet niistä jäisivät vaille tarvittavaa kunnostusta.
– Huomasimme muutamia vuosia sitten, että itäisen Uudenmaan alueella on rikas kartanokulttuuri ja useita vetovoimaisia kohteita, ja aloimme miettiä, miksei niitä hyödynnetä paremmin matkailussa. Paikoista on hajanaista tietoa ja paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, sanoo Heli Tommiska Silmu ry:stä.
Syntyi hanke, Kartanokulttuuria kreivin aikaan, jonka tavoitteena on kehittää itäisen Uudenmaan alueelle uusia matkailupalveluita ja kasvattaa tietoisuutta alueen kartanoista.
– Hanke on nyt alkutekijöissään, ja aloitamme kartanotoimijoiden tarpeiden ja nykytilanteen kartoittamisesta. Järjestämme hankkeen aikana muun muassa maksuttomia työpajoja ja seminaareja, ja autamme tuotteistamaan palveluja, Tommiska kertoo.
Hankkeen aikana osallistujat pääsevät verkostoitumaan keskenään ja tutustumaan Latvian kartanoihin opintoretkellä.
– Latviassa on sama haaste kuin meilläkin. Siellä on runsaasti rapistumassa olevia kartanoita ja linnojakin, joita voisi hyödyntää paljon enemmän matkailuvalttina, Tommiska sanoo.
Vaikka hankkeen aikana tehdään kansainvälistä yhteistyötä, sen tavoitteena on edistää etenkin lähimatkailua.
Ihmiset etsivät elämyksiä
Tampinkartanon Wäentupa on vesiputkia vaille valmis ensimmäisille yöpyjille. 1700-luvun lopulla valmistunut rakennus on kunnostettu vanhaa kunnioittaen ja kustavilaisia kalusteita käyttäen.
– Uskoisin, että jo talvella ensimmäiset vieraat pääsevät yöpymään täällä, Sari Keipi arvioi.
Tampinkartanossa on kokeiltu majoitusta jo pienimuotoisesti Immun mökissä, joka on 1900-luvun alun saunarakennus, ja asiakkaat ovat päässeet tutustumaan Särkijärven alueeseen meloen, soutamalla ja pyöräilemällä tilan vuokravälineillä.
Päärakennuksessa on myös järjestetty konsertteja.
– Meillä yöpyi vastikään eräs eläkeläispariskunta, joka saapui pyörillä. He sanoivat Immun mökin voittavan hotellit mennen tullen. Ihmiset hakevat elämyksiä ja kokemuksia. Olisi hienoa, jos hankkeen kautta löytyisi verkostoja, ja asiakkaat voisivat suunnitella reissujaan – vaikka pyöräilyreittejään – niin, että he ovat yhden yön siellä, toisen täällä, Sari Keipi maalailee.
Hän odottaakin hankkeelta erityisesti verkostoitumista.
– Olen saanut Heliltä tukea hakemusten täyttämisessä mutta myös neuvontaa, ystävyyttä ja läsnäoloa. Se, että toinen on innostunut ja näkee mahdollisuuksia, luo toivoa.
Keipi kertoo, että Särkijärvellä on jo tehty paljon verkostoitumisen eteen.
– Perustimme viiden naisen voimin yhdistyksenkin, Pro Särkijärven, Sari Keipi kertoo ja esittelee mustaa t-paitaa, jossa lukee ”Sercke Jerffwi” eli Särkijärvi vanhalla kirjoitusasullaan.
Yhdistyksen ensimmäinen tapahtuma järjestettiin kesäkuun lopulla, jolloin vierailijat pääsivät tutustumaan kylän kartanoihin, eläimiin ja matkailumahdollisuuksiin. Seuraava tapahtuma järjestetään joulun alla 15.12. Silloin yleisöllä on mahdollisuus tutustua muun muassa Wäentupaan ja päärakennukseen.
Kartanoihin liittyy salaisuuksia ja historiaa
Tommiska on innostunut kartanohankkeesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.
– Olen saanut vasta pintaraapaisun kaikesta siitä, mitä itäiseltä Uudeltamaalta löytyy. Vaiettuja salaisuuksia, kummitustarinoita, ullakon aarteita… Tommiska listaa.
– Tampinkartanon pihaan tullessa laitan puhelimen äänettömälle ihan automaattisesti ja nautin vain. Kiire unohtuu. Tämä on maadoittumispaikka, jossa on hyvät energiat.
Rauhoittumisen lisäksi kartanoihin tutustuminen perehdyttää uudella tavalla myös paikan historiaan.
– Onhan tämä ihan yleissivistystäkin, että tutustuu lähialueeseensa ja sen historiaan, Tommiska sanoo.
Merja Forsman
Kartanokulttuuria kreivin aikaan -hanke
» Tavoitteena on kehittää uusia matkailupalveluita ja lisätä tietoisuutta Itä-Uudenmaan kartanoista.
» Hankkeen alueena on Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo ja kansainvälisesti Latvian Leader Braslan alue.
» Hanke toteutetaan vuosina 2024–2026.
» Hankkeen tavoitteena on
» selvittää kartano- ja maatilayrittäjien tarpeita
» tuotteistaa matkailupalveluja
» kehittää kartanoiden markkinointia ja saavutettavuutta sekä järjestää kartanokierroksia
» edistää kansainvälistä yhteistyötä ja luoda uusia verkostoja Latvian kanssa
» lisätä vastuullisuutta ja kestävää kehitystä kartanoiden toiminnassa.
» Osallistuminen on yrittäjille maksuton.
»» Lisätietoa www.silmu.info/omat-hankkeet/kartanokulttuuria-kreivin-aikaan
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot