POR­VOO Mitä yh­teis­tä on Gam­mel­bac­kan köy­hil­lä ve­nä­läi­sil­lä emig­ran­teil­la, Viet­na­min ve­ne­pa­ko­lai­sil­la, Öls­ten­sin pa­rak­ki­ky­läl­lä, Jo­han­nis­ber­gin vas­taa­not­to­kes­kuk­sel­la ja 2020-lu­vun maa­han­muut­ta­jil­la?

Vas­taus löy­tyy maa­lis­kuus­sa 80 vuot­ta täyt­tä­neen Suo­men Pu­nai­sen Ris­tin Por­voon pai­kal­li­so­sas­ton his­to­ri­as­ta. Yh­dis­tys on maam­me toi­sek­si van­hin osas­to.

Pai­kal­li­so­sas­ton pit­käs­tä elin­kaa­res­ta nou­see esil­le yk­si pu­nai­nen lan­ka, joka kan­taa läpi vuo­si­kym­men­ten: va­paa­eh­toi­set ovat aut­ta­neet maa­han­muut­ta­jia ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta so­peu­tu­maan suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan.

Juh­la­vuo­si tu­lee ku­lu­maan va­paa­eh­tois­työn mer­keis­sä ih­mi­siä aut­ta­en.

Johannisbergin entinen vanhainkoti toimi Lähi-Idän pakolaisten vastaanottokeskuksena vuonna 2016. Arkistokuvassa Hornhattulan vastaanottokeskuksen ensimmäisiä asukkaita.

Arkisto/Marko Wahlström

Rou­va Saga Hem­me­rin joh­dol­la toi­min­ta al­kuun

Kak­si­kie­li­sen osas­ton pe­rus­ta­mis­ko­kous pi­det­tiin 10.3.1945. Ko­kouk­ses­sa oli läs­nä 10 ak­tii­vis­ta nais­ta. He päät­ti­vät yk­si­mie­li­ses­ti pe­rus­taa nais­toi­mi­kun­nan, jos­sa toi­mi­vat suo­men- ja ruot­sin­kie­li­set yh­des­sä.

En­sim­mäi­se­nä pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mi Dik­tar­hem­me­tis­sä (Ru­noi­li­ja­ko­ti) asu­neen ru­noi­li­ja Jarl Hem­me­rin (1893–1944) vai­mo, rou­va Saga Hem­mer (o.s. Sö­der­man, 1897–1987).

Pe­rus­te­tun nais­toi­mi­kun­nan toi­min­ta oli alus­ta läh­tien ak­tii­vis­ta. Al­ku­vuo­sien toi­min­taa lei­ma­si juu­ri päät­ty­nyt sota: jär­jes­tet­tiin ve­ren­luo­vu­tus­ta ja pi­det­tiin kant­tii­nia sai­raa­las­sa

– Toi­min­taa ra­hoi­tet­tiin ke­rää­mäl­lä va­ro­ja ar­pa­jai­sil­la, jär­jes­tä­mäl­lä kon­sert­te­ja ja saa­duil­la lah­joi­tuk­sil­la. En­sim­mäi­sen vuo­si­ker­to­muk­sen mu­kaan pai­kal­li­so­sas­to sai avus­tus­ta muun mu­as­sa Ete­lä-Suo­men Voi­mal­ta ja Ed­mund Wahl­roo­sil­ta, yh­dis­tyk­sen his­to­rii­kin kir­joit­ta­nut Sep­po Sep­pä­nen ker­too.

Tässä lepää vanhuksia Aurinkokodista, lukee kivipaasissa Porvoon Näsinmäen hautausmaan viimeisellä leposijalla. Paikka on muusta hauta-alueesta erillinen osa hautausmaan länsipäädyssä.

Marko Wahlström

Au­rin­ko­ko­dis­sa hoi­det­tiin ve­nä­läi­siä emig­rant­te­ja

SPR yl­lä­pi­ti ve­nä­läis­ten emig­rant­tien (maa­han­muut­ta­ja, siir­to­lai­nen) si­joi­tus­ko­tia (Au­rin­ko­ko­ti) Gam­mel­bac­kan kar­ta­nol­la vuo­si­na 1944–1974.

– Au­rin­ko­ko­dil­le lah­joi­tet­tiin in­va­li­dien kun­tout­ta­mi­seen 50 000 mark­kaa vuon­na 1946, Sep­pä­nen to­te­aa.

Van­hain­ko­ti Au­rin­ko oli alun pe­rin Uu­den­kir­kon Ha­li­las­sa Kar­ja­lan Kan­nak­sel­la si­jain­nut ve­nä­jän­kie­li­nen yk­si­tyi­nen van­hain­ko­ti, joka pe­rus­tet­tiin vuon­na 1904. Yli­mää­räis­ten ker­taus­har­joi­tus­ten ai­ka­na koti mää­rät­tiin eva­kuo­i­ta­vak­si. Uu­si koti löy­tyi Por­voos­ta, jos­ta os­tet­tiin tyh­jil­lään ol­lut van­ha her­ras­kar­ta­no lai­tok­sen si­joi­tus­pai­kak­si.

– Muis­tan kat­sel­lee­ni bus­sin ik­ku­nas­ta töi­hin men­nes­sä, kun kar­ta­no pa­loi vuon­na 1974, Veli-Mat­ti Salo sa­noo.

Gam­mel­bac­kan kar­ta­non suo­je­lu­pää­tös oli­si as­tu­nut voi­maan vii­kon ku­lut­tua pa­los­ta. Tu­hoi­saa tu­li­pa­loa edel­tä­neen syys­kuun pa­lo­tar­kas­tuk­ses­sa van­ha ra­ken­nus to­det­tiin pa­lo­tur­vat­to­mak­si.

– Porvoon SPR:n historiasta löytyy mielenkiintoisia merkkipaaluja, yli 60 vuoden ajan osaston toiminnassa mukana ollut Seppo Seppänen sanoo.

Marko Wahlström

Va­rain­ke­räys Hol­lan­nin pa­to­sor­tu­mien tu­ho­jen kor­jaa­mi­sek­si

Suo­men Pu­nai­sen Ris­tin or­ga­ni­saa­ti­o­muu­tok­sen myö­tä pii­ri­toi­mis­tot aloit­ti­vat vuon­na 1950, jol­loin Por­voon nais­toi­mi­kun­nas­ta­kin tuli vi­ral­li­nen osas­to.

1950-lu­vul­la osas­to toi­mi Saga Hem­me­rin joh­dol­la ak­tii­vi­ses­ti kuu­den muun Uu­den­maan osas­ton kans­sa myös Pork­ka­lan pa­lau­tuk­seen (1956) liit­ty­vis­sä avus­tus­toi­mis­sa.

– Avus­tuk­si­na ke­rät­tiin muun mu­as­sa ko­din tar­vik­kei­ta, le­lu­ja ja vaat­tei­ta lap­sil­le sekä et­sit­tiin am­mat­ti­lai­sia ra­ken­nus­ten kor­jaus­tal­koi­siin, Sep­pä­nen ker­too.

Por­voon osas­to ke­rä­si myös va­ro­ja vuon­na 1959 Hol­lan­nis­sa pa­don sor­tu­mi­ses­ta joh­tu­neen ka­tast­ro­fin tu­ho­jen kor­jaa­mi­seen.

– Han­ket­ta puu­hat­tiin tais­te­lu­pa­ri Saga Hem­me­rin ja Bor­gåb­la­de­tin en­ti­sen pää­toi­mit­ta­ja Har­ry Gran­ber­gin (1928–1989) joh­dol­la. Aug. Ek­löf Ab lah­joit­ti ke­räyk­seen mil­joo­na mark­kaa, jol­la ra­ken­net­tiin usei­ta oma­ko­ti­ta­lo­ja Hol­lan­tiin, Sep­pä­nen jat­kaa.

Li­säk­si por­voo­lai­nen ku­va­tai­tei­li­ja Franz Ny­berg (1882–1962) lah­joit­ti usei­ta tau­lu­ja hy­vän­te­ke­väi­syys­han­ket­ta var­ten.

Ronin, 5, tiikeri pääsi asiantuntevaan hoitoon SPR:n Aulikki Blomqvistin käsissä Porvoon Päivillä vuonna 2019. Nallesairaalassa opeteltiin ensiapua ja sairaanhoitoa pehmoleluja hoitamalla.

Arkisto/Merja Forsman

En­si­a­pu­kou­lu­tus al­koi 1960-lu­vul­la

1960-luku oli mer­kit­tä­vä vuo­si­kym­me­nen niin SPR:n kuin Por­voon osas­ton toi­min­nas­sa.

– Sil­loin al­koi en­si­a­pu­kou­lu­tus, jo­hon pää­si­vät mu­kaan rau­ta­tie­läi­set, jot­ka osa­si­vat kir­joit­taa ja lu­kea, Tuu­la Rönk­kö muis­te­lee.

Suo­mi on edel­leen ai­noa maa, joka jär­jes­tää ta­val­li­sil­le ih­mi­sil­le en­si­a­puo­pe­tus­ta.

– Vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na pe­rus­tet­tiin myös en­si­a­pu­ryh­mät, jot­ka saat­toi­vat tar­jo­ta lää­kin­näl­lis­tä päi­vys­ty­sa­pua. Sil­loin al­koi myös en­si­a­vun ta­so­kou­lu­tus (EA1, EA 2 ja EA3) ja ryh­män­joh­ta­ja­kurs­sit, Sep­po Sep­pä­nen ker­too.

Por­voos­sa isot te­ol­li­suu­sy­ri­tyk­set (Nes­te, Ens­to, WSOY ja Tele) pe­rus­ti­vat omat en­si­a­pu­ryh­mät, jot­ka sit­tem­min ovat lo­pet­ta­neet toi­min­tan­sa.

Vuon­na 1966 pe­rus­tet­tu Por­voon EA-ryh­mä toi­mii edel­leen ja on usein mu­ka­na vas­taa­mas­sa en­si­a­pu­toi­min­nas­ta muun mu­as­sa eri­lai­sis­sa ylei­sö­ta­pah­tu­mis­sa.

– EA-ryh­mä ja päi­vys­tys­ryh­mä toi­mi­vat omil­laan. Päi­vys­tyk­siä ky­sy­tään pal­jon, mut­ta ai­van joka paik­kaan em­me eh­di. Va­paa­eh­toi­sia tar­vi­taan koko ajan li­sää. Päi­vi­tys­po­ruk­kaa on täl­lä het­kel­lä kym­men­kun­ta, Ari Ruot­sa­lai­nen sa­noo.

Val­ta­kun­nal­li­nen va­paa­eh­toi­nen pe­las­tus­pal­ve­lu (Va­pe­pa) pe­rus­tet­tiin vuon­na 1963. Suo­men Pu­nai­nen Ris­ti sai pe­las­tus­pal­ve­lun koor­di­naa­ti­o­vas­tuun.

SPR:n Porvoon osaston nykyinen varapuheenjohtaja Veli-Matti Salo ja vuonna 2017 keräyspäällikkönä toiminut Ritva Kärkkäinen toivoivat tuona vuonna paljon kerääjiä Nälkäpäivä-keräykseen.

Arkisto/Mia Smolander

Näl­kä­päi­vä­ke­räys ja tsu­na­min uh­rien va­rain­ke­ruu

Näl­kä­päi­vän va­rain­ke­räys on ol­lut tär­keä osa SPR:n toi­min­taa vuo­des­ta 1980, kun SPR:n va­paa­eh­toi­se­na toi­mi­nut Mai­lis Kor­ho­nen kek­si ide­an ”kaik­kien päl­kä­ne­läis­ten ra­han­ke­ruu­tal­kois­ta” Af­ri­kan näl­kää­nä­ke­vien hy­väk­si vuon­na 1980.

Seu­raa­va­na vuon­na ke­räys laa­je­ni val­ta­kun­nal­li­sek­si.

– En­sim­mäi­se­nä vuon­na aloim­me myy­dä pai­kal­li­ses­ti her­ne­sop­paa, jon­ka alu­e­sai­raa­la oli keit­tä­nyt. Myö­hem­min tuli li­pas­ke­räys, Sep­po Sep­pä­nen ker­too.

Por­voon SPR:n kaik­kien ai­ko­jen suu­rin ra­han­ke­räys­kam­pan­ja to­teu­tet­tiin 26.12.2004 ta­pah­tu­neen tsu­na­min uh­rien aut­ta­mi­sek­si. In­ti­an val­ta­me­ren tu­hoi­san hyö­ky­aal­lon ai­heut­ta­ma on­net­to­muus kos­ket­ti usei­ta itä­uus­maa­lai­sia per­hei­tä.

– Sil­loin ke­rä­sim­me noin 77 000 eu­roa. Ke­räy­sai­ka kes­ti ta­pa­nin­päi­väs­tä vap­puun, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Veli-Mat­ti Salo ker­too.

Pai­kal­li­so­sas­tos­sa on täl­lä het­kel­lä noin 700 jä­sen­tä

Por­voon pai­kal­li­so­sas­tos­sa on täl­lä het­kel­lä noin 700 jä­sen­tä, jois­ta noin 200 osal­lis­tuu ak­tii­vi­ses­ti toi­min­taan.

– Jo pe­rus­ta­mis­vuon­na osas­toon liit­tyi 270 jä­sen­tä, kun Por­voon vä­ki­lu­ku oli sil­loin noin 5 000, yli 60 vuo­den ajan osas­ton toi­min­nas­sa mu­ka­na ol­lut Sep­po Sep­pä­nen sa­noo.

Myö­hem­min Por­voon maa­lais­kun­taan pe­rus­te­tut suo­men- ja ruot­sin­kie­li­nen osas­to yh­dis­tyi­vät kun­ta­lii­tok­sen (1997) jäl­keen vuon­na 2000. Li­säk­si As­ko­lan osas­to lo­pet­ti vuon­na 2006 ja jä­se­net siir­tyi­vät Por­voo­seen.

– As­ko­lan liit­ty­es­sä Por­voon osas­toon jä­sen­mää­rä nou­si yli 800:n, mikä on mei­dän en­nä­tys, Veli-Mat­ti Salo li­sää.

Osas­to toi­mii Por­voon ja As­ko­lan kun­tien alu­eel­la nou­dat­ta­en Pu­nai­sen Ris­tin pe­ri­aat­tei­ta sekä to­teut­ta­en jär­jes­tön tar­koi­tus­ta ja ta­voit­tei­ta pai­kal­li­sis­ta tar­peis­ta läh­tien.

– Maahanmuuttajien kotouttamista edistävää toimintaa olemme tehneet jo kymmenkunta vuotta, osaston puheenjohtaja Päivi Waldvogel kertoo.

Marko Wahlström

Ys­tä­vä­pal­ve­lus­sa jo yli 100 ys­tä­vä­pa­ria

Osas­ton toi­min­nan yti­mes­sä ovat ys­tä­vä­pal­ve­lu ja maa­han­muut­ta­jien ko­tout­ta­mis­ta edis­tä­vä toi­min­ta.

Ys­tä­vä­pal­ve­lus­sa on eni­ten osal­lis­tu­jia, sil­lä ys­tä­vä­pa­re­ja on jo yli sata. Ys­tä­vä­toi­min­taa ve­tä­vät Heli Jär­ven­pää ja Sei­ja Jaak­ko­la.

– Maa­han­muut­ta­jien toi­min­nas­sa mu­ka­na on noin 20 hen­ki­löä, osas­ton pu­heen­joh­ta­ja Päi­vi Wald­vo­gel ker­too.

SPR:n ko­ti­pe­säs­sä Jut­tu­ko­lol­la (Jo­ki­ka­tu 25) kuu­lee maa­nan­tai­sin pu­heen­so­ri­naa use­al­la kie­lel­lä.

– Täl­lä vii­kol­la al­kaa läk­sy­help­pi­toi­min­ta maa­han­muut­ta­ja­lap­sil­le Ke­vät­kum­mun kou­lul­la kah­dek­san hel­pin voi­min. Olem­me teh­neet Mul­ti­cul­tu­ral As­so­ci­a­ti­on of Por­voo ry (MAP), kau­pun­gin nuo­ri­so­toi­men ja seu­ra­kun­nan kans­sa yh­teis­työ­tä jo kym­men­kun­ta vuot­ta, Wald­vo­gel sa­noo.

– Uk­rai­na­lai­set as­kar­te­le­vat EU-ra­hoit­tei­ses­sa Tur­val­li­nen mie­li -pro­jek­tis­sa ker­ran vii­kos­sa. In­ke­ri­läi­set ko­koon­tu­vat Ko­lol­la ker­ran kuu­kau­des­sa, hän li­sää.

Joulukuussa 2019 SPR:n Porvoon osaston ruokajakelun vastaavana toiminut Päivi Waldvogel kertoi, että EU-ruokakassit sisältävät kuivaruoka-aineita ja säilykkeitä. Nyt EU:n ruoka-apu on vaihtunut maksukortteihin, mutta SPR:n oma ruokajakelu jatkuu.

Arkisto/Marko Wahlström

Ruo­ka­ja­ke­lua kak­si ker­taa vii­kos­sa

Pai­kal­li­so­sas­to jär­jes­tää li­säk­si ruo­ka­ja­ke­lua, jol­la on tar­vet­ta Por­voos­sa.

– Jaam­me kou­lu­jen ja kaup­po­jen lah­joit­ta­maa hä­vik­ki­ruo­kaa kak­si ker­taa vii­kos­sa, jol­loin pai­kal­le tu­lee 80–100 ih­mis­tä. Ja­ka­ji­na on 12–19 va­paa­eh­tois­ta, Ari Ruot­sa­lai­nen sa­noo.

SPR ja­kaa myös Eu­roo­pan so­si­aa­li­ra­has­ton (ESR) ruo­ka­mak­su­kort­te­ja et­si­vän so­si­aa­li­työn kans­sa eri puo­lil­la kau­pun­kia, ruo­ka­ja­ko­jen yh­tey­des­sä ja asun­not­to­mien yö -ta­pah­tu­mas­sa.

– Huh­ti­kuus­sa tu­lee ja­koon 50 kort­tia, hän jat­kaa.

Ruo­ka­mak­su­kort­ti on ar­vol­taan 40 eu­roa, ja se kor­vaa EU-ruo­ka­kas­sin. Kort­ti käy K- ja S-ryh­män sekä Lid­lin ruo­ka­kau­pois­sa.

Kä­si­työ­ker­hon tuo­te­myyn­nin tuo­tol­la apua

Osas­ton toi­min­ta­muo­to­ja ovat myös omais­hoi­ta­jien tuki, uk­ko­ker­ho, kä­si­työ­ker­hot ja ko­ti­maan apu.

– Kä­si­työ­ker­ho­jen tuo­tol­la on au­tet­tu muun mu­as­sa vä­hä­va­rai­sia, uk­rai­na­lai­sia ja Koi­vu­lan asuk­kai­ta. Kä­si­työ­tuot­tei­ta on ja­et­tu myös asun­not­to­mien yön ta­pah­tu­mis­sa, Ari Ruot­sa­lai­nen jat­kaa.

Osas­to jat­kaa yh­teis­työ­tä Por­voon kau­pun­gin, SPR:n Itä-Uu­den­maan mui­den osas­to­jen, Va­pe­pan, Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een, seu­ra­kun­nan ja eri jär­jes­tö­jen kans­sa.

– Toi­vom­me, et­tä sai­sim­me ko­koon nuo­ri­so­ryh­män, joka meil­lä oli ai­koi­naan, Tuu­la Rönk­kö sa­noo.

»» Maa­lis­kuus­sa tuli ku­lu­neek­si 80 vuot­ta Suo­men Pu­nai­sen Ris­tin Por­voon osas­ton pe­rus­ta­mi­ses­ta. Osas­to juh­lii pyö­rei­tä vuo­sia jä­se­nis­tön, kut­su­vie­rai­den ja yh­teis­työ­kump­pa­nei­den voi­min Kerk­koon nuo­ri­so­seu­ran­ta­lol­la lau­an­tai­na 12.4. kel­lo 17 al­ka­en.

– Ruoka-avulle suuri tarve Porvoossa, ruokajakelun vapaaehtoisena toimiva Ari Ruotsalainen kertoo.

Marko Wahlström

Yh­tei­nen en­si­huol­to­ryh­mä aloit­ti toi­min­tan­sa

ITÄ-UU­SI­MAA Suo­men Pu­nai­sen Ris­tin Itä-Uu­den­maan ja Uu­den­maan yh­tei­nen en­si­huol­to­ryh­mä pe­rus­tet­tiin vii­me vuon­na.

– Tänä vuon­na al­ka­vat ryh­män sään­nöl­li­set ta­paa­mi­set ja har­joi­tuk­set, Ari Ruot­sa­lai­nen ker­too.

Itä-Uu­del­ta­maal­ta mu­ka­na ovat Por­voon li­säk­si Myrs­ky­län, Puk­ki­lan, Si­poon ja Lo­vii­san SPR:n pai­kal­li­so­sas­tot.

– Ryh­mä on val­mii­na vi­ra­no­mais­ten (po­lii­si ja pe­las­tus­lai­tos) avuk­si en­si­huol­lol­li­siin teh­tä­viin. Käy­tet­tä­vis­sä on lä­hes 40 hen­ki­löä, Ruot­sa­lai­nen sa­noo.

Ta­voit­tee­na on vah­vis­taa osas­to­jen val­miut­ta toi­mia poik­keu­so­lo­suh­teis­sa yh­teis­työs­sä pai­kal­lis­ten vi­ra­no­mais­ten, Itä-Uu­den­maan mui­den osas­to­jen ja va­paa­eh­toi­sen pe­las­tus­pal­ve­lun (Va­pe­pa) kans­sa.

Ryh­mä on laa­ti­nut val­mius­suun­ni­tel­man. Ryh­mä ko­koon­tuu ker­ran kuu­kau­des­sa vuo­ro­tel­len alu­een kun­nis­sa.

– Py­rim­me li­sää­mään hä­ly­tys­val­miut­ta, hä­ly­tet­tä­vis­sä ole­vien va­paa­eh­tois­ten mää­riä ja hei­dän osaa­mis­taan sekä var­mis­ta­maan hä­ly­tys­ryh­mien toi­min­taa eri­lai­sia tar­pei­ta var­ten, Ruot­sa­lai­nen jat­kaa.

Tyy­pil­li­sin en­si­huol­to­teh­tä­vä Itä-Uu­del­la­maal­la on pie­ni­muo­toi­nen eva­kuo­in­ti tai tu­li­pa­lois­sa hä­tä­ma­joi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen muo­ni­tuk­si­neen. SPR saa hä­ly­tyk­sen teh­tä­vään Itä-Uu­den­maan so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tyk­sel­tä.

– Vii­mei­sim­piä täl­lai­sia ovat ol­leet Gam­mel­bac­kan ja Ha­ma­rin ri­vi­ta­lo­jen sekä Nä­sin ker­ros­ta­lon tu­li­pa­lot sekä yk­sit­täi­set oma­ko­ti­ta­lo­pa­lot, Ruot­sa­lai­nen ker­too.

Itä-Uu­den­maan en­si­huol­to­ryh­män ve­tä­jät ovat Lo­vii­san ja Si­poon pai­kal­li­so­sas­tos­ta. MAR­KO WAHLST­RÖM

FAK­TA
SPR Por­voon osas­to – Bor­gå av­del­ning:
» Pe­rus­tet­tu 10.3.1045.
» Pe­rus­ta­mis­kir­jan al­le­kir­joit­ti­vat muun mu­as­sa Saga Hem­mer, Greta Hei­ku­ra, Hil­da Häk­ki­nen, toh­to­ri Ka­rin von Knor­ring, mais­te­ri Lah­ja Laak­so­nen, toi­mit­ta­ja Lai­la Sii­ka­nen, toh­to­ri El­se-Maj Wil­helm ja nei­ti Nai­ma Thes­s­lund.

»» Lue myös: Au­rin­ko­ko­dis­sa hoi­det­tiin ve­nä­läi­siä emig­rant­te­ja – Gam­mel­bac­kan kar­ta­nol­la mie­len­kiin­toi­nen his­to­ria