Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Ensimmäisen albuminsa julkaissut Moria on inspiroiva persoona. Hän kertoo pohtivansa sisäisiä ajatuksiaan ja ulkoista maailmaa paljon, joka heijastuu myös hänen musiikkiinsa.
Alexandra Ahtiainen
PORVOO Taiteilijanimen Moria valinnut Riina Järvinen on julkaissut äskettäin ensimmäisen albuminsa "Punaista Huulipunaa". Kymmenen kappaleen levy on ajatuksia herättävä ja runollinen kokonaisuus, jossa Järvinen käsittelee itselle tärkeitä ja syvällisiä aiheita eteenkin rakkauteen liittyen.
–?Albumi on minulle vahva symboli naiseudesta. Se kuvaa naiseutta ja sitä että saa olla vahva nainen. Voit olla ylpeä itsestäsi mutta silti nöyrä, se on minulle se kantava idea kasvaessani naiseksi ja aikuiseksi. Siihen liittyy riittämättömyyden tunteen pohdintaa. Juurikin tätä levy käsittelee, Järvinen kertoo.
Järvinen kuvailee olevansa yleensä helposti lähestyttävä, hieman kupliva persoona. Taiteilijanimi Moria tuo hänen mukaansa esiin tietyn osan itsestä, joka ei näy samalla tavalla maailmalle kuin hänen arkinen energisyys.
–?Alunperin nimi tulee "Taru Sormusten Herrasta" -teoksesta. Moria on haltijakieltä, J.R.R. Tolkienin luomaa; se tarkoittaa mustaa kuilua. Se kuvaa sellaista johon voi upota ja se ei pääty koskaan. Se kuvaa ihmisen sisintä, semmoista johon ei välttämättä ole edes yhteyttä. Toivon musiikkini olevan väylä sellaiseen paikkaan, Järvinen avaa.
Moria on myös lähellä hänen toista nimeä, Mariaa.
Tunteiden validoinnin merkitys
Yksi ydin asia Morian ensimmäisellä levyllä on parisuhde. Taiteilijan nettisivuilta löytyy lainaus: "Avioliiton myötä tulin todella tietoiseksi siitä kuinka haastavaa oli antaa lupa vaikeille tunteille ilman että kumppani validoi niitä." Aihe on ajatuksia herättävä ja varmasti monille vaikea, sillä se liikkuu jatkuvan riitelyn ja vahvan parisuhteen raja-alueilla.
–?Ideaali olisi se, että molemmat olisivat erillisiä parisuhteessa. Usein kuitenkin voi olla riippuvainen siitä, validoiko toinen toisen vaikeita tunteita. Etenkin ristiriitatilanteessa erimielisyys voidaan kokea uhkaavaksi, koska siihen liittyvät vaikeat tunteet ohitetaan. Terveen erillisyyden myötä erimielisyys voi olla enemmänkin mahdollisuus molemmille laajentaa näkökulmiaan, pohtii Järvinen.
Hän kuvailee, että on hyvä asia kun kumppani validoi tunteita ja tukee niiden näyttämistä, vaikka ne olisivat vaikeitakin tunteita, mutta siitä ei pitäisi olla riippuvainen. Järvisen mukaan tunteita tulisi oppia kannattelemaan itse, vaikka kumppani ei niitä aina validoisikaan tai olisi samaa mieltä. Jos siitä on riippuvainen, parisuhteesta puuttuu riittävä erillisyys, jolloin toinen saattaa asettua ns. terapeutin rooliin kannattelemalla liikaa toista.
–?Usein voi löytää itsensä tilanteesta, ettei enää tiedä edes mitä mieltä on. Jos toinen ei validoi tunteita, niin alkaa pohtimaan saako edes olla sitä mieltä ja onko ne mielipiteet jotenkin huonompia. Kumppanilta saatu validointi ei saisi olla asia josta parisuhteen hyvinvointi riippuu, sanoo Järvinen.
Punaista Huulipunaa -albumin kansi näyttää tältä.
"Ideaali itsellä on pyyteetön rakkaus"
Järvinen pohtii myös kulttuuria ja sen vaikutuksia itseensä. Eteenkin Pohjoismaissa käsitys hyvästä elämästä sisältää ympäripyöreästi sen, että hankitaan työ, sitten puoliso, lapset ja talo. Toisaalta pitäisi myös tehdä jotain villiä.
–?Koen että eteenkin naisia kasvatetaan seuraamaan sydäntään ja toteuttamaan itseään. En sano että ne on huonoja asioita, mutta fokus tuntuu olevan vain itsessä. Kadotamme mitä on esimerkiksi rakastaminen. Ideaali itsellä on pyyteetön rakkaus, joka puolestaan vaatii pohdintaa siitä, millainen ihminen haluaa olla. Sitä peilaa hyvin lähipiiri, se mitä itse valitset, mihin ajaudut, millaisia ihmisiä vedät puoleesi ja mitä sinusta puhutaan, Järvinen selittää.
Tämän takia hänelle onkin tärkeää se, miten läheiset hänet näkevät. Hän korostaa myös, että pyyteetön rakkaus ei tarkoita auttamista yli omien rajojen.
–?Motiivi on väärä jos auttaa siksi että kokee että pitää tai tarvitsee auttaa. Auttamisen pitäisi tapahtua siksi että oikeasti haluaa antaa vaikka ei saisi mitään takaisin. Se onkin mielenkiintoinen asia, että miten siihen tilaan päästään. Minulla on nyt upea aviomies ja tiedän tässä olevan se tuhannen taalan paikka oppia rakastamaan myös itseäni. Jos oppii olemaan armollisempi toiselle ja rakastamaan toista, on helpompi tehdä se myös itselle. Tiedän että se helpottaisi elämää paljon, mutta se on todella vaikeaa, hän toteaa.
Hän antaa neuvona sen, että kannattaa keskittyä siihen mitä kumppani tekee hyvin. Näin saa Järvisen mukaan perspektiiviä, sillä ihmismieli toimii yleensä negatiivisen kautta, ihan evoluutionkin takia.
–?Vaikka on tapahtunut kaikkea ihanaa, silti mietimme mikä voisi olla vielä paremmin. Kadotamme sen mikä on jo hyvin, koska siitä tulee itsestäänselvyys, hän toteaa.
Musiikin tyyli ja tekeminen
"Vitsa Ylpeydelle" on yksi albumin kymmenestä kappaleesta. Se eroaa äänimaailmaltaan muista lauluista, sillä siinä käytettiin esimerkiksi melodikaa.
–?Se lähti kokeilunhalusta ja leikkimisestä. Se on parasta musiikkimaailmassa kun saa tehdä musiikkia. Lyriikan puolesta biisi kuitenkin kulkee osana levyn tarinaa, sitä sisäistä dialogia, hän selittää.
Järvinen kertoo laulun tarkoituksena olevan pistää pohtimaan omaa ylpeyttä.
–?Mitä se kertoo minusta, jos kiukustun toisen huonosta käytöksestä? Se on kuin vitsa ylpeydelle.
Tulevassa musiikissa hän aikoo pitää tyylin melko samanlaisena, mutta lyriikkaan hän pyrkii jatkossa saamaan paremmin punaisen langan.
–?Musiikkini ja etenkin lyriikka on sellaista, että se vaatii oman aikansa. Se avautuu parhaiten kun kuuntelee useamman kerran, se on aika runollista ja monitulkintaista. On mielenkiintoista kuulla miten jokainen sen kokee, hän selittää.
Järvinen kertoo saaneensa myös palautetta musiikin runollisuudesta. Palautteesta hän kertoo olevansa kiitollinen ja toivoo saavansa sitä vieläkin enemmän.
FAKTA
Riina Järvinen
* Täyttää tänä vuonna 34 vuotta.
* Suomalais-fidziläinen, syntyjään Tampereelta.
* Peruskoulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja.
* Perheeseen kuuluvat aviomies, tytär ja pian toinen lapsi.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot