Viikon kysymys
A-
A+
Tyytyväisyys elämään on noussut kaikilla kouluasteilla ja samalla yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet.
Arkisto/Kocheguraa
PORVOO Valtakunnallisesti toteutettavan kouluterveyskyselyn vuoden 2025 tulokset on julkaistu. Porvoolaislasten ja -nuorten hyvinvoinnissa näkyy myönteistä kehitystä, selviää kyselystä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut useita myönteisiä muutoksia kahden vuoden takaiseen verrattuna.
Kaupungin tiedotteen mukaan elämään tyytyväisyys on lisääntynyt, yksinäisyys vähentynyt ja keskusteluyhteys vanhempiin vahvistunut. Samaan aikaan koulu-uupumus ja arjen kuormitus nousevat esiin huolenaiheina.
Porvoon tulokset näyttävät, kuten koko valtakunnassa, että lasten ja nuorten keskuudessa on myös paljon koulu-uupumusta, arjen kuormittavaksi kokemista sekä haasteita arjen hallinnassa.
Kyselyyn vastasi keväällä noin 2 500 lasta ja nuorta Porvoon kouluista. Tässä vaiheessa esille nostetaan muutamia ensihavaintoja, joita täydennetään ammattilaisille suunnatussa tilaisuudessa 25.marraskuuta.
– Kun toimimme yhdessä, syntyy tuloksia. Kehityksen taustalla on perheiden, koulujen, nuorisopalvelujen, harrastustoimijoiden ja monien muiden yhteinen, pitkäjänteinen työ hyvinvoinnin vahvistamiseksi, sanoo sivistysjohtaja Sari Gustafsson.
Tyytyväisyys elämään ja ystävyyssuhteet vahvistuneet Porvoossa
Tulokset osoittavat, että tyytyväisyys elämään on noussut kaikilla kouluasteilla; alakoululaisissa noin 80 prosenttiin ja yli 70 prosenttiin yläkoululaisista.
Lasten ja nuorten yksinäisyys on Porvoossa vähentynyt, viikoittain yksinäisyyttä koki noin joka kymmenes lapsi tai nuori.
– On tärkeää huomata, että yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet, mutta jokainen yksinäinen lapsi tai nuori on edelleen liikaa. Työtä yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseksi on jatkettava, sanoo hyvinvointikoordinaattori Petra Bärlund-Hämäläinen.
Samalla yhä useammalla on läheinen ystävä – alakoululaisista noin 95 prosentilla ja yläkoululaisista 92 prosentilla on vähintään yksi läheinen ystävä.
– Keskusteluyhteys vanhempien kanssa on vahvistunut, erityisesti tyttöjen osalta. Alakoulussa noin 80 prosenttia oppilaista keskustelee asioistaan vanhempien kanssa usein ja yläkoulussakin noin 70 prosenttia. Myös seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat vähentyneet, samaan tapaan kuin koko maassa, jatkaa Bärlund-Hämäläinen.
Havainnot osoittavat myös, että koulukiusaaminen on vähentynyt ja tyytyväisyys kouluruokaan on lisääntynyt.
Tulokset nostavat esiin myös huolenaiheita
Kouluinnostus ja koulutyön mielekkyys ovat edelleen alhaisella tasolla. Nuoret kokevat koulun usein kuormittavana; koulu-uupumus on lisääntynyt etenkin pojilla yläkoulussa ja toisella asteella.
– Yläkoululaisista ja toisen asteen pojista liki puolet kokee koulu-uupumusta ja siinä on kasvua 3–5 prosenttiyksikköä edelliseen kyselyyn. Tytöillä taso on edelleen korkea, sillä joka toinen yläkouluikäinen tyttö kokee koulu-uupumusta, mutta määrä ei ole noussut yhtä paljon kuin pojilla, toteaa Bärlund-Hämäläinen.
Kouluinnostus on alakoulussa selvästi vahvempaa: 70 prosenttia oppilaista kertoo olevansa innostuneita koulusta. Yläkouluun siirryttäessä innostus kuitenkin laskee selvästi – vain noin 35 prosenttia yläkoululaisista ja noin 30 prosenttia toisen asteen opiskelijoista kokee koulutyön mielekkääksi. Tilanne on pysynyt lähes ennallaan edellisvuosiin verrattuna.
Lisäksi nikotiinipussien käyttö on noussut uudeksi huolenaiheeksi. Perinteinen tupakointi ja alkoholin käyttö ovat samaan aikaan vähentyneet selvästi.
– Arjen tasapainoa on tarpeen vahvistaa – liikunta, uni ja ruutuajan hallinta eivät toteudu riittävästi. Terveellinen ruoka, riittävä uni ja liikunta ovat hyvinvoinnin peruspilareita, mutta liian monella nämä horjuvat. Vanhemmilla, koululla ja harrastuksilla on tärkeä rooli terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistamisessa, Bärlund-Hämäläinen sanoo.
Tuloksia käsitellään laajassa yhteistyössä
Tuloksia käsitellään kouluissa ja huoltajille viestitään Wilman kautta koulujen käsiteltyä tulokset. Keskusteluja käydään myös oppilasryhmien kanssa kouluissa eri puolilla kaupunkia, jotta lasten ja nuorten näkemykset auttavat tulosten tulkinnassa ja ymmärtämisessä. Kaikkia tuloksia hyödynnetään kaupungin laajassa verkostotyössä.
– Tulokset antavat meille arvokasta tilannekuvaa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä. Tulosten pohjalta voimme eri yksiköissä tunnistaa ne palvelut ja toimenpiteet, joita voimme kohdentaa huolestuttavien kehityskulkujen ja kyselyvastausten osoittamiin tarpeisiin. Toisaalta saamme kyselyn avulla myös palautetta jo tehtyjen toimenpiteiden positiivisesta vaikuttavuudesta. Henkilöstön sitoutuminen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken ovat ratkaisevia tässä työssä, toteaa vapaa-aikajohtaja Minna Särelä, joka toimi myös Porvoon poikkialaisen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän puheenjohtajana.
Tulokset esitellään tarkemmin ammattilaisille suunnatussa tilaisuudessa 25.11. Koulukohtaisia tuloksia käsitellään koulujen aikataulujen mukaisesti tämän syksyn aikana muun muassa yhteisöllisessä opiskeluhuollossa, tiedotteessa kerrotaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama valtakunnallinen kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Kyselyyn osallistuvat peruskoulun 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaiset sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot