Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Tarvitsemme konkreettista tukea lapsille ja nuorille löytää liikunnallinen elämäntapa sekä reitti liikuntaharrastusten pariin, liikuntapalveluiden päällikkö Marjo Rantala toteaa.
Mika Laine
PORVOO Porvoon kaupunki sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 28 000 euron Liikkuva koulu -avustuksen, joka on suunnattu perusopetusikäisten lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen. Esitimme liikuntapalveluiden päällikkö Marjo Rantalalle viikon kysymykset aiheest
Mikä on avustusta saaneen Liikkumisen lumoa ja toimintakykyä porvoolaisille lapsille ja nuorille -hankkeen tavoite?
– Hankkeen kokonaistavoite on kehittää Move!-tuloksiin nojautuva toimintamalli niin, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saavuttaa parempi fyysinen toimintakyky. Osatavoitteena on kehittää erillisiä prosessin osia, joista suurimpana kehityskohteena on lasten ja nuorten liikuntaneuvonnan kehittäminen.
Miten perusopetusikäisten lasten ja nuorten liikuntakulttuuri on muuttunut (Porvoossa) viimeisen kymmenen vuoden aikana?
– Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja fyysisesti passiivinen aika kasvanut, mikä on heikentänyt lasten ja nuorten toimintakykyä ja se näkyy ihan arjessa jaksaminakin. Toisaalta lapsia ja nuoria liikkuu seuroissa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Mutta riittääkö edes viikoittaiseen liikuntaharrastukseen osallistuminen täyttämään suositukset? Ei valitettavasti riitä. Erityisesti meillä on huoli niistä lapsista ja nuorista, joiden toimintakyvyssä on jo selkeää heikentymistä. Kestävyyskunnon puutteet vaikuttavat yleiseen jaksamiseen ja keskittymiseen.
Kuvituskuva.
Mika Laine
Millaisia tuloksia Move! -mittauksissa on Porvoossa saatu?
– Porvoossa vuonna 2023 viidennen luokan oppilaista 37 prosentilla (2022 37,5 %) ja 8. luokan oppilaista 40,9 %:lla (2022 43,5 %) on heikko toimintakyky. Vaikka suunta on laskeva, niin asiaan pitää kiinnittää huomiota. Lasten ja nuorten fyysisellä toimintakyvyllä on vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa, niin yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta kuin yhteiskunnankin.
Pitäisikö perusopetuksessa lisätä ohjattua liikunnan tuntimäärää?
– Liikuntatuntien määrä ei ehkä ole keskeinen osa ongelmaa. Näkisin, että ongelma on paljon monisyisempi. Arjessa tapahtuva liike on merkityksellistä ja se on valitettavasti vähentynyt vähentymistään. Istuminen on lisääntynyt ja liikkumisen välineet yleistyneet. Lapset ja nuoret harrastavat kyllä, mutta iso osa ei terveyden kannalta kuitenkaan riittävästi. Lisäksi harrastuksen ulkopuolinen elämä saattaa olla hyvinkin passiivista. Tämä on asia, jota ei yksi instanssi voi ratkaista, vaan se on tehtävä yhdessä, ja monella eli tasolla. Tarvitsemme mm. matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, saavutettaville paikoille. Tarvitsemme vahvaa asennekulttuurin muutosta liikkumisen puolesta, niin kotona kuin yhteiskunnassakin. Tarvitsemme konkreettista tukea lapsille ja nuorille löytää liikunnallinen elämäntapa sekä reitti liikuntaharrastusten pariin.
Miten hanke on tarkoitus viedä käytäntöön?
– Kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa tähän asiaan on kiinnitetty huomiota. Siellä muutos on todettu tarpeelliseksi, joten tämä on keskeinen hanke hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Käytännössä hankkeen hallinnointi on liikuntapalveluilla, mutta hankkeen takana on poikkihallinnollinen ohjausryhmä ja konkreettista työtä tehdään usealla toimialalla. Syksyllä 2024 aloitamme viestimällä hankkeesta ja sen tavoitteista sekä hankkeeseen valittu työntekijä aloittaa työnsä. Työ aloitetaan kartoittamalla Move!-prosessin nykytilaa kaupungin kouluilla sekä siihen liittyviä prosesseja. Talven aikana on tarkoitus käynnistää liikuntaneuvonnan kokeilut, selvittää miten palveluun ohjaudutaan, miten prosessi sujuu ja tehdä konkreettista työtä lasten ja nuorten koulujen ja perheiden kanssa.
Kolmannen sektoreiden toimijoilla on tärkeä rooli lasten liikuttajana.
Arkisto/Mika Laine
Millainen rooli kolmannen sektorin toimijoitlla on tänä päivänä lasten ja nuorten liikuttajana ja onko heitä tarkoitus käyttää apuna hankkeen toteuttamisessa?
– Heillä on todella merkittävä rooli. Kuten totesin aikaisemmin, seuroissa harrastetaan entistä enemmän. Seurat ja vapaaehtoiset toimijat liikuttavat lapsia paljon ja heidän työnsä on todella merkityksellistä. Kun hanke saadaan käyntiin, on tarkoitus kartoittaa paikallisten seurojen ns. matalan kynnyksen ryhmät/harjoitusvuorot, jotta voidaan ohjata lapsia ja nuoria uusiin harrastuksiin ja tarvittaessa myös ”saattaen vaihtaa” heidät.
Mikä olisi mielestäsi paras kannustin lisäämään lasten ja nuorten liikkumista?
– Tämä onkin monitahoinen kysymys. Lasten ja nuorten omaa liikkumista ja arjen aktiivisuutta lisätään heidän sisäistä motivaatiota ruokkimalla, muokkaamalla ympäristöä liikuttavammaksi, säätämällä arkea, niin että arjessa liikkumisen on houkuttelevaa, esim. kävely kouluun tulisi olla luonteva valinta. Harrastusten tulisi olla saavutettavia, edullisia ja aidosti kaikille mahdollisia. Liikuntapaikkoja tulisi olla ja niiden tulisi olla osin myös vapaassa käytössä. Seuroilla tulisi olla hyvät puitteet toteuttaa seuratoimintaa. Motivaation lisäksi tarvitsemme siis myös rahoitusta, aina jossakin muodossa. Valtion rahoitusta, kuntien rahoitusta sekä avustuksia ja muita toimivia malleja rahoittaa se harrastaminen.
Avustuksen yhtenä päätavoitteena on myös liikuntaneuvonnan kehittäminen. Miten tätä on ajateltu toteutettavaksi?
– Liikuntaneuvonta on valtakunnallisesti käytössä oleva malli, joten mitään varsinaisesti upouutta emme ole keksimässä. Tarkoitus on lähinnä kehittää liikuntaneuvontaan ohjautumisen prosessia täällä Porvoossa. Tavoite olisi, että yhteistyössä koulupuolen kanssa saavuttaisimme ne lapset ja nuoret, jotka kokevat Move! -testit vaikeina tai niiden tulokset ovat heikohkot. Tarjoamme liikuntaneuvontaa niistä lähtökohdista, joita lapsella tai nuorella on. Yhdessä kartoitetaan kiinnostuksen kohteet ja pyritään saamaan arjen aktiivisuuden keinoja tuotua käytäntöön ja mahdollisesti löydetään mieleinen harrastus, johon voidaan yhdessä tutustua. Hanke sisältää myös jonkun verran viestintätyötä ja eri toimintakäytänteiden pilotointia sekä osallistamista.
Mitä kysyisit itseltäsi?
– Mitä onnistuminen liikkeen lisäämiseksi vaatii? Toimintakulttuurin muutosta, asia kerrallaan. Tämä ei ole minkään yksittäisen instanssin vastuulla, mutta kuitenkin samalla kaikkien vastuulla. Kyse on mittavasta kokonaisuudesta. Perheen esimerkki on tärkeä, ympäristö on tärkeä, kavereiden suhtautuminen on tärkeää, kohdattujen kasvattajien ja vaikka harrasteohjaajien sanat ovat tärkeitä. Ja valtionohjaus on tärkeää, päätökset ja niiden seuraukset. Isoja asioita, mutta myös pienempiä. Me aloitamme tämän hankkeen osalta nyt niistä, joihin osaltamme voimme vaikuttaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot