ITÄ-UU­SI­MAA Tou­ko­kuus­sa läm­men­nyt sää sai tar­ha­me­hi­läi­set ja muut pö­lyt­tä­jät liik­keel­le ja niil­le tär­ke­ät ra­vin­to­kas­vit kuk­kaan poh­jois­ta Suo­mea myö­ten. Pö­lyt­tä­jiä voi­kin par­hai­ten tu­kea tar­jo­a­mal­la niil­le ra­vin­toa. Nau­ti­taan siis pa­ju­jen, voi­kuk­kien ja si­pu­li­kas­vien ku­kin­nas­ta yh­des­sä pö­lyt­tä­jien kans­sa.

Tar­ha­me­hi­läis­ten tal­veh­ti­mi­nen vai­kut­taa tänä vuon­na su­ju­neen hy­vin. Me­hi­läi­set viet­tä­vät tal­ven pe­säs­sään pal­lo­muo­dos­tel­mas­sa pie­nes­sä liik­kees­sä. Pe­sien ke­vät­ke­hi­tys vauh­dit­tuu en­sim­mäis­ten pa­ju­jen ku­kin­nan ai­kaan huh­ti-tou­ko­kuul­la, jol­loin työ­läi­set pää­se­vät ha­ke­maan met­tä omak­si ra­vin­nok­seen ja sii­te­pö­lyä kuo­riu­tu­vil­le tou­kil­le, tie­dot­taa Suo­men Me­hi­läis­hoi­ta­jain Liit­to SML ry.

Ra­vin­non­ha­kuun tar­vi­taan so­pi­va len­to­sää

Tänä vuon­na pa­jun ku­kin­nan ai­kaan huh­ti­kuul­le sat­tui Ete­lä- ja Kes­ki-Suo­mes­sa so­pi­via läm­pi­miä ja sa­teet­to­mia ke­ruu­päi­viä, jo­ten me­hi­läis­ten ke­vät läh­ti hie­nos­ti käyn­tiin. Poh­jois-Suo­mes­sa pa­jun ku­kin­ta puo­les­taan al­koi vas­ta tou­ko­kuun läm­mös­sä, mut­ta siel­lä­kin me­hi­läi­set pää­si­vät hy­vin ra­vin­non ke­ruu­seen.

– Ke­vät on ol­lut it­se asi­as­sa mel­ko ihan­teel­li­nen me­hi­läis­ten kan­nal­ta. Vii­le­ät jak­sot ei­vät hait­taa, kun­han hy­viä ra­vin­non­ha­ku­päi­vi­ä­kin sat­tuu pa­jun ku­kin­nan ai­kaan. Nyt me­hi­läis­hoi­ta­jat toi­vo­vat mal­til­lis­ta ke­vään ja ke­sän edis­ty­mis­tä, jot­ta kaik­ki kas­vit ei­vät ryöp­säh­täi­si kuk­ki­maan yh­tä ai­kaa, vaan ra­vin­toa oli­si tar­jol­la so­pi­vas­ti pit­kin ke­sää, tut­ki­mu­sa­si­an­tun­ti­ja An­ne­li Sa­lo­nen Suo­men Me­hi­läis­hoi­ta­jain Lii­tos­ta to­te­aa tie­dot­tees­sa.

Näin tou­ko­kuul­la niin tar­ha­me­hi­läi­sil­le kuin vil­li­pö­lyt­tä­jil­le tär­kei­tä kas­ve­ja ovat juu­ri pa­jut ja voi­ku­kat, joi­den oli­si hyvä an­taa kuk­kia rau­has­sa. Li­säk­si pö­lyt­tä­jil­le tar­jo­a­vat lop­pu­ke­vääs­tä ra­vin­toa esi­mer­kik­si vaah­te­rat, tuo­met, puu­tar­ho­jen pie­net si­pu­li­kas­vit ja he­ru­kat.

Kuhnuri (keskellä) ja työmehiläisiä hunajakennoilla. Osa hunajasta on jo kypsää, ja mehiläiset ovat peittäneet sen vahakannella.

Tarja Ollikka

Me­hi­läi­set sa­to­kas­vien pö­ly­tys­töis­sä

Kun me­hi­läis­pe­sät ovat vah­vis­tu­neet, al­kaa mo­nien hyön­teis­pö­lyt­teis­ten vil­je­ly­kas­vien ku­kin­ta. Me­hi­läi­siä hyö­dyn­ne­tään al­ku­ke­säs­tä muun mu­as­sa ome­nan, puu­tar­ha­mar­jo­jen ja rap­sin pö­lyt­tä­ji­nä. Myö­hem­min ke­säl­lä me­hi­läi­set työs­ken­te­le­vät esi­mer­kik­si ryp­sin, tat­ta­rin ja här­kä­pa­vun pö­ly­tyk­ses­sä.

Kas­vi­huo­neis­sa ja kas­vu­tun­ne­leis­sa me­hi­läi­siä ei ole Suo­mes­sa juu­ri­kaan pö­ly­tyk­ses­sä käy­tet­ty, vaan työn ovat hoi­ta­neet Kes­ki-Eu­roo­pas­ta tuo­dut ki­ma­lai­set. Nyt Suo­men Me­hi­läis­hoi­ta­jain Lii­tos­sa on kui­ten­kin käyn­nis­sä Ko­ti­mai­sia pö­lyt­tä­jiä kau­pal­li­sil­le puu­tar­ha­vil­jel­mil­le -han­ke, jos­sa tut­ki­taan, on­nis­tui­si­ko tar­ha­me­hi­läi­sil­tä myös puu­tar­ha­man­si­koi­den pö­ly­tys kas­vi­huo­nees­sa.

– Ai­na­kin näin al­ku­vai­hees­sa tu­lok­set vai­kut­ta­vat lu­paa­vil­ta, hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö An­na-Ma­ria Bors­ha­govs­ki to­te­aa.

Sa­moin ko­keil­laan ko­ti­mais­ten ki­ma­lais­ten kas­va­tus­ta, sil­lä esi­mer­kik­si to­maat­tien pö­lyt­tä­jä­nä ki­ma­lai­nen on yli­voi­mai­nen. Ko­ti­mais­ten ki­ma­lais­ten käyt­tö pö­ly­tyk­ses­sä vä­hen­täi­si ris­kiä vie­rai­den ki­ma­lais­la­jien le­vi­ä­mi­ses­tä luon­toon ja tau­tien le­vi­ä­mi­ses­tä Suo­men luon­non­va­rai­siin ki­ma­lai­siin.

» Maa­il­man me­hi­läis­päi­vä 20.5.2023