POR­VOO Por­voon kau­pun­ki ja­koi vii­me vii­kon tors­tai­na kun­ni­a­mai­nin­to­ja työn­te­ki­jöil­leen. Kau­pun­ki-inf­ras­sa kuor­ma-au­ton kul­jet­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Tho­mas Jo­hans­son va­lit­tiin vuo­den työn­te­ki­jäk­si 2025. 

 Jo­hans­so­nia ku­vail­tiin poik­keuk­sel­li­sen ah­ke­rak­si ja te­ke­väk­si työn­te­ki­jäk­si. 

– Hän on ai­na val­mis tart­tu­maan toi­meen ja osoit­taa esi­mer­kil­lis­tä jous­ta­vuut­ta ja asen­net­ta, Por­voon kau­pun­gin hen­ki­lös­tö­joh­ta­ja Anu Kal­li­o­saa­ri sa­noi. 

Mitä ajat­te­lit, kun kuu­lit, et­tä si­nus­ta tu­lee Por­voon vuo­den työn­te­ki­jä 2025?

– Ih­met­te­lin, et­tä ovat­ko soit­ta­neet oi­ke­al­le hen­ki­löl­le. Teen vain työ­tä­ni, en sen enem­pää. Tu­len töi­hin ja teen sen, mikä mi­nul­ta pyy­de­tään. Ne, jot­ka mi­nut il­moit­ti­vat mu­kaan tä­hän, tun­tu­vat ole­van eri miel­tä. 

– Sain tie­tää kun­ni­a­mai­nin­nas­ta­ni kol­mea viik­koa en­nen ti­lai­suut­ta. Eh­din sil­loin soit­taa työ­ka­ve­ril­le­ni ja esi­hen­ki­löl­le­ni, et­tä mitä olet men­nyt taas va­leh­te­le­maan, kun tuli vies­ti, et­tei täs­tä voi­tos­ta saa pu­hua ke­nel­le­kään en­nen ti­lai­suut­ta.

Thomas Johanssonia kuvailtiin poikkeuksellisen ahkeraksi ja tekeväksi työntekijäksi Porvoon kunniamainintojen jakamistilaisuudessa. – Teen vain työtäni, en sen enempää, Johansson sanoo. 

Merja Forsman

Mil­tä kun­ni­a­mai­nin­nan nou­ta­mi­nen la­val­ta tun­tui?

– Kiu­sal­li­sel­ta. En oi­kein tyk­kää täl­lai­ses­ta. Oli vain pak­ko il­maan­tua pai­kal­le. Vaih­doin sen­tään työ­hou­sut ja ken­gät siis­tim­piin.

– Esi­hen­ki­lö­ni ja pa­rit työ­ka­ve­ri­ni oli­vat mu­ka­na kan­nus­ta­mas­sa, ja oli­han sii­nä vä­hän sel­lais­ta pii­lo­ket­tui­lu­a­kin.

Mikä mo­ti­voi si­nua ole­maan hyvä työn­te­ki­jä?

– Yri­tän teh­dä työ­ni par­haa­ni mu­kaan, et­tei tule sa­no­mis­ta. Edel­li­sel­lä työ­nan­ta­jal­la­ni (Kim-Jo­han Nuik­ka Oy) tuli teh­tyä vä­hän enem­män töi­tä, ja siel­tä jäi var­maan sel­lai­nen no­pe­am­pi työ­tah­ti. Kun asi­oi­ta ei vit­ku­te­ta, se no­peut­taa mui­den­kin töi­tä ja sääs­tää kau­pun­gin ra­ho­ja.

– Olin K.J. Nui­kal­la töis­sä mel­kein 15 vuot­ta en­nen kuin pää­dyin per­he­syis­tä Por­vool­le. Kau­pun­ki tar­jo­si töi­tä ar­ki­ai­koi­na päi­vä­sai­kaan, edel­li­ses­sä työs­sä oli pal­jon reis­sus­sa ole­mis­ta.

Mitä ny­kyi­seen työ­hö­si kuu­luu?

– Tal­vi­sin kus­kaan lun­ta ja au­raan, ke­säi­sin olen ra­ken­nus­työ­mail­la.

Johanssonin kertoo pitävävänsä työstään muun muassa työn isenäisyyden takia.

Merja Forsman

Mi­ten ja mik­si pää­dyit kuor­ma-au­ton kul­jet­ta­jak­si?

– Van­hem­pie­ni naa­pu­ris­sa Tolk­ki­sis­sa asui täys­pe­rä­vau­nu­yh­dis­tel­mää aja­va hen­ki­lö, joka ky­syi, ha­lu­an­ko läh­teä hä­neen mu­kaan­sa. Olin 12–15-vuo­ti­as, kun pää­sin ke­sä­lo­mil­la kier­tä­mään Suo­mea ja kä­vin Nor­jas­sa as­ti. Sii­tä se vä­hän läh­ti.

– Ylä­as­teel­la oli help­po men­nä kuor­ma-au­to­lin­jal­le opis­ke­le­maan, kun kou­lu oli naa­pu­ris­sa (ÖNY, Öst­ra Ny­lands yr­ke­sins­ti­tut).

Mil­lais­ta on työs­ken­nel­lä Por­voon kau­pun­ki-inf­ras­sa?

– Tääl­lä on ihan hyvä ol­la. Po­ruk­ka, jon­ka kans­sa olen vii­mei­sen vuo­den ajan työs­ken­nel­lyt Ke­vät­laak­son­nii­tyl­lä, on ol­lut mu­ka­va.

– Kau­pun­gin si­säl­lä on vain muu­ta­ma, jon­ka kans­sa tu­lee pu­hut­tua ja vie­tet­tyä ai­kaa, nii­tä ei mon­taa ole. Työ on ai­ka it­se­näis­tä, mikä on kiva.

– Kuor­ma-au­ton kul­jet­ta­ja­na Por­voon kau­pun­gil­la on ai­ka ren­toa. It­se teen it­sel­le­ni ai­ka­tau­lu­ja vä­lil­lä tiu­kak­si. Kau­pun­gin oma po­ruk­ka jar­rut­te­lee, kun en it­se sii­hen pys­ty.

Mitä ky­syi­sit it­sel­tä­si?

– Mitä ha­lu­at teh­dä iso­na? En vie­lä tie­dä. Se ei vält­tä­mät­tä ole tämä työ.

Tho­mas Jo­hans­son
» Ikä: 36 vuot­ta
» Am­mat­ti: kuor­ma-au­ton kul­jet­ta­ja
» Per­he: avo­puo­li­so ja kak­si las­ta, ty­tär, 5, ja poi­ka, 3
» Asuu: Por­voos­sa