Viikon kysymys
A-
A+
Kulttuuritalo Grand sai 100 000 euron apurahan.
Niko Laurila
ITÄ-UUSIMAA Suomenkieliset toimijat hakivat ahkerammin apurahoja Svenska kulturfondenilta tänä vuonna. Uudellamaalla suuria avustuksia myönnettiin eteenkin yhdistyksille, järjestöille ja yliopistoille.
Apurahoilla edistetään ruotsinkielistä kulttuuria, taidetta, koulutusta, tutkimusta ja toimintaa Suomessa. Uudellemaalle myönnettiin noin 10,6 miljoonaa euroa, mutta avustusten hyödyt näkyvät kuitenkin usein koko maassa.
– Monilla kansallisilla yhdistyksillä ja järjestöillä on pääkonttori Helsingissä. Tällöin koko avustus kohdennetaan Helsinkiin, vaikka rahaa menee myös muualla maassa tapahtuvaan toimintaan, asiamies Matts Blomqvist sanoo.
Itäiselle Uudellemaalle apurahoja myönnettiin yhteensä 784 000 euroa 94 eri toimijalle Porvoossa, Loviisassa, Sipoossa ja Lapinjärvellä. Suurimman apurahan 100 000 euroa sai Kulttuuritalo Grand.
Suurimmat apurahat yksityishenkilöinä hakeneista saivat Anton Weckman, Christoffer Leka, Diana Stenvall-Hotti, Heidi Lunabba, Johanna Holmström, Martin Sandvik, Nanna Wackström ja Tomas Takolander. Jokaiselle myönnettiin 32 000 euron apuraha.
Johanna Holmström.
Reija Kokkola
Epävarma taloustilanne näkyy
Suuria avustuksia myönnettiin yhdistyksille, järjestöille ja yliopistoille, kun taas yksityishenkilöiden apurahahakemusten määrä väheni. Selkeää on myös, että yhdistykset ja järjestöt hakevat entistä suurempia tukisummia, jotka liittyvät usein palkkakustannuksiin.
– Taloudellinen tilanne aiheuttaa sen, että organisaatiot hakevat enemmän yksityistä rahoitusta ja meihin kohdistuvat odotukset kasvavat. Sitoudumme kuitenkin edelleen periaatteeseen, että emme korvaa julkista rahoitusta. Voi kuitenkin olla haastavaa tunnistaa, missä määrin hakemuksessa on kyse julkisen rahoituksen puutteen korvaamisesta, hallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander sanoo.
Nylanderin mukaan on yhä yleisempää, että organisaatiot päätyvät niin sanottuun “hankehumppaan”.
– Kun perusrahoitus on epävarmaa, haetaan sen sijaan avustuksia uusille hankkeille, joilla katetaan organisaation juoksevat kulut. Tämä ei ole hyvä suuntaus, ei järjestöjen eikä rahoittajien kannalta, Nylander sanoo.
Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkungin mukaan monilla järjestöillä on paineita julkisen sektorin rahoituksen vähentyessä.
– Samaan aikaan näemme hakemuksista, että monet haluavat palkata esimerkiksi toiminnanjohtajan. Ymmärrämme hankalan tilanteen, mutta emme mielellään lähde mukaan ammattimaistamaan järjestöä, kun se samalla menettää julkista rahoitusta. Infrastruktuurin rakentaminen rahastojen rahoilla ei ole kestävää, Lillkung sanoo.
Suomenkieliset toimijat haluavat toteuttaa ruotsinkielisiä hankkeita
Hakemuksia tuli viime vuoteen verrattuna vähemmän, mutta avustusten summat ovat tänä vuonna suurempia. Hakemusten laatu parani, ja mukana oli entistä enemmän suomenkielisiä hakijoita.
– Useat täysin suomenkieliset tahot haluavat toteuttaa ruotsinkielisiä hankkeita tai toimintoja. Tämä on kehitys, josta olemme erittäin iloisia, Lillkung toteaa.
Hakemuksissa yhteys ruotsin kieleen on kuitenkin edellytys, josta ei tingitä. On arvioitava, millaisia valmiuksia hakijoilla on toteuttaa ruotsinkielistä tai kaksikielistä toimintaa. Tekoälyn käyttö hakemuksissa voi vaikeuttaa tämän arviointia.
– Olemme pyytäneet hakijoita kertomaan, ovatko he käyttäneet tekoälyä hakuprosessissa ja miten. Monet hyödyntävät työkaluja, kuten ChatGPT:tä, hakemustensa parantamiseen tai kääntämiseen. Tämä tarkoittaa, että saamme parempia ruotsinkielisiä hakemuksia, mutta samalla voi olla vaikea arvioida, millaiset todelliset mahdollisuudet toimijalla on toteuttaa ruotsinkielistä hanketta, Sören Lillkung sanoo.
Keväällä 2025 ruotsinkielinen säätiö Svenska kulturfonden jakaa 29,5 miljoonaa euroa avustuksina ja apurahoina, joita myönnetään noin 1 600 saajalle. Tämä perustuu loka- ja marraskuussa jätettyihin hakemuksiin. Tämänvuotinen summa on kolme miljoonaa suurempi kuin viime vuonna.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot