Viikon kysymys
A-
A+
Etuajo-oikeutetut ajoneuvot ja Tirmo Saaristokeskuksen asiakkaat joutuvat käyttämään vastaantulevien kaistaa.
Merja Forsman
PORVOO On perjantaiaamu ja Tirmon lauttarannassa on vielä rauhallista. Muutaman tunnin päästä tilanne on toinen.
– Kun ihmiset pääsevät töistä perjantaina, tänne alkaa muodostua aikamoista jonoa. Pahimmillaan se voi ulottua kilometrinkin päähän, Keijo Sjöblom, 77, kertoo.
Hän on toiminut kuljettajana 60-luvulta lähtien ja pitänyt Tirmon rannassa hallia noin 30 vuoden ajan.
Kun lauttajonoa alkaa muodostua, Sjöblomin on vaikea päästä hallista ulos tielle.
– Kerran oli melkoinen läheltä piti -tilanne, kun käännyin hallilta tielle ja vastaantulevien kaistaa lähestyi auto, joka joutui väistämään tuonne ojanreunaan, Sjöblom kertoo.
Keijo Sjöblom on seurannut huolestuneena Tirmon lauttarannan liikennettä jo 30 vuoden ajan.
Merja Forsman
Kapea tie ja niukasti parkkipaikkoja
Pellingin lauttaliikenteestä vastaavan Suomen Lauttaliikenne Oy:n työsuojelu- ja liikennejohtaja Matti Markkanen ei tunnista ruuhkiin liittyvää ongelmaa Tirmon lauttarannassa.
– Toki joskus erilaisten tapahtumien yhteydessä saattaa esiintyä poikkeuksellista kuormitusta, mutta meille tulleissa asiakaspalautteissa tämä asia ei ole mitenkään erityisesti noussut esille, hän sanoo.
Markkanen ei myöskään muista kuulleensa palautteesta, joka koskisi alueen liikenteen vaarallisuutta.
Lauttarannan liikennejärjestelyistä vastaava ELY-keskus sen sijaan on saanut palautetta alueen ruuhkautumisesta.
– Olemme tietoisia alueen ajoittaisesta ruuhkautumisesta kesäaikoina ja tiettyjen tapahtumien aikaan. Saamme myös jonkin verran palautetta aiheesta, sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Olli Heikkilä.
Ongelmaa pahentaa se Heikkilän mukaan se, ettei alueella ole yleisiä parkkialueita ja Tirmooseen johtava tie on kapea.
– Olemme tehneet jo pieniä parannuksia alueen liikennejärjestelyihin asettamalla uusia nopeusrajoituksia, Heikkilä sanoo.
Pysäkin alueella on usein 12 metrin sääntö, joka kieltää pysäköinnin ja pysäyttämisen 12 metriä ennen ja jälkeen pysäkin merkin. Tirmon rannassa on myös punaisella rastilla merkitty pysäköinnin ja pysähtymisen kieltävä liikennemerkki.
Merja Forsman
Liikennejärjestelyt kuntoon poikaa ja asukkaiden turvallisuutta varten
Sjöblomin mukaan ongelmana ei niinkään ole parkkipaikkojen puuttuminen tai nopeusrajoitukset, vaan jonotuskaistan puuttuminen, turvallisuus ja se, ettei piha-alueilta pääse ruuhkan aikaan poistumaan ajotielle.
Sjöblom nosti asian ensimmäistä kertaa puheeksi jo kaksikymmentä vuotta sitten.
– Tieliikenteestä vastaavien viranomaisten vastaus oli, ettei asialle ei tehdä mitään ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen, hän sanoo.
Kaksikymmentä vuotta on mennyt, voisiko asialle jotain tehdä nyt, Sjöblom pohtii. Hän toivoo Tirmon liikennejärjestelyihin muutosta myös siksi, että halli siirtyy jossain vaiheessa hänen pojalleen.
– Pellinkiläiset ovat kai tottuneet tähän jo, eivätkä kaipaa muutosta, mutta minä haluaisin poikaani ajatellen tämän asian kuntoon, hän sanoo.
– Mietin myös, miten hälytysajoneuvot pääsevät tarvittaessa liikkumaan alueella.
Keijo Sjöblom esitteli Tirmon liikennettä koiransa Luunan kanssa. – Kerran oli melkoinen läheltä piti -tilanne, kun käännyin hallilta tielle ja vastaantulevien kaistaa lähestyi auto, joka joutui väistämään tuonne ojanreunaan, Sjöblom kertoo.
Merja Forsman
Ruuhkan kanssa oppii elämään, tielle hyppien peurojen ei
Tirmo Saaristokeskuksen työntekijät Kaija-Ly ja Maria eivät koe lauttarannan jonon ruuhkan olevan ongelma.
– Tällaista se on jokaisella lauttarannalla, Korppoossakin työskennellyt Kaija-Ly sanoo. – Joskus ihmiset pysähtyvät risteysalueella ja joudun vähän soittamaan torvea, mutta kyllä tästä muuten pääsee ihan hyvin liikkumaan.
Pahimmat ruuhkat ovat Kaija-Lyn ja Marian mielestä perjantai-iltapäivisin, kun pellinkiläiset ja kesäasukkaat ajavat saarelle, juhannuksena ja kesälauantaisin kesätorin aikaan.
– Ruuhkat ovat sen 2,5 kuukautta kesällä ja tiettyinä kellonaikoina. Olen oppinut vähän katsomaan lautta-aikatauluista, koska kannattaa yrittää lähteä liikkeelle. Ruuhka on vain silloin, kun autot odottavat seuraavaa lossia, Kaija-Ly sanoo.
Myös Maria kertoo sopeutuneensa satama-alueen ruuhkaan ja siihen, että tiettyinä kellonaikoina Tirmo Saaristokeskukseen pääsee nopeimmin vastaantulevien kaistaa ajamalla.
– Jos autot eivät liiku jonossa, lautta ei ole rannassa eikä vastaantulevaa liikennettä juuri ole. Ihmiset osaavat myös ajaa aika rauhallisesti täällä ranta-alueella, Maria sanoo.
Kaija-Lyn mielestä lauttaliikennettä vaarallisempia ovat peurat ja humalassa ajavat autoilijat.
– Peurat ovat täällä oikeasti iso ongelma! hän pudistaa päätään.
Tirmon lauttarannan ruuhka on pahimmillaan kesä- ja heinäkuussa perjantai-iltapäivinä, lauantaisina kesätoripäivinä ja juhannuksena.
Merja Forsman
Malttia ja varovaisuutta!
Sjöblom on pohtinut Tirmon liikennejärjestelyjä kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänestä paras vaihtoehto olisi, jo lauttajonossa oleville olisi oma kaista.
– Tuohon ojan päälle voisi vaikka laittaa rummun ja sen päälle uutta kaistaa, Sjöblom ehdottaa.
ELY-keskuksen projektipäällikkö Heikkilän mukaan Tirmon satama-alueelle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla uusia hankkeita.
– Mitään isompaa muutosta ei alueelle ole tulossa. Toivomme tiellä liikkujille malttia ja varoivaisuutta, hän sanoo.
Haastattelua tehtäessä lauttajono ehtii purkautua kaksi kertaa. Kummallakin kerralla autoja pysähtyy Sjöblomin hallin eteen estäen liikenteen hallista tielle. Tämä siitä huolimatta, että tien laidalla on pysäköinnin ja pysähtymisen kieltävä liikennemerkki.
Kummallakaan kerralla kaikki jonossa olevat autot eivät ole pysäköineet oikeaoppisesti tien oikeaan reunaan niin, että etuajo-oikeutetut ajoneuvot pääsisivät turvallisesti ohittamaan jonon.
Lieneekö syy lauttarannan ongelmiin enemmän siinä, etteivät tiellä liikkujat hallitse lauttarantaan liittyviä liikenneohjeita ja liikennesääntöjä.
Mitä mieltä sinä olet?
MERJA FORSMAN
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot