Viikon kysymys
A-
A+
Varautumisen kyläkeskukseksi muuntuva Wessö FBK:n vanha paloasema rakennettiin nuorisoseurantalon jatkeeksi vuonna 1963. Aseman yläkerrassa on asunto, joka on vuokrattu talonmiehelle.
Marko Wahlström
PORVOO, VESSÖÖ Kylmä varastotila on vielä tekeillä, mutta suunnitelma ja visio on selvä. Itä-Uudenmaan suurimmalle saarelle Vessööseen syntyy seudun ensimmäinen kokoontumistila kriisien varalle.
Saarella asuu vakituisesti ympäri vuoden noin 500 henkilöä. Määrä liki kymmenkertaistuu kesällä, sillä Vessöössä on kyläselvityksen mukaan kesämökkejä reilusti enemmän kuin esimerkiksi Pellingissä.
– Tila on vielä rakenteilla, palokuntapäällikkö Patrick Nyholm korostaa.
Kokoontumistila rakentuu vapaapalokunnan vanhalle paloasemalle, joka on rakennettu nuorisoseuratalo Svenskborgin jatkeeksi vuonna 1963.
– Siihen aikaan öljy maksoi kaksi penniä litralta, jolloin rakennusten eristysten kanssa ei ollut niin tarkkaa, Nyholm jatkaa.
Välikaton vanhat eristepurut on nyt poistettu.
– Nyt paikka saa kuivua kesän yli ennen kuin jatkamme eristystöihin.
– Hanke etenee pikkuhiljaa, mutta on toki rahasta kiinni. Kyläkeskuksen rakentaminen ei saa vaarantaa pelastustyötämme, palokuntapäällikkö Patrick Nyholm sanoo vanhalla paloasemalla.
Marko Wahlström
Ajatus kyläkeskuksista syntyi muutama vuosi sitten
Idea sai alkunsa muutama vuosi sitten, kun Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti varautumiseen liittyvän tiedotustilaisuuden.
– Tilaisuudessa heitettiin ilmaan ajatus, jotta pienistä asemista landella voisi tulla kyläkeskuksia kriisien aikana, Nyholm jatkaa.
Hän muistuttaa, että sotien lisäksi myös sähköjärjestelmien ja luonnonvoimien muutokset voivat aiheuttaa kriisejä.
– Esimerkiksi Ruotsissa pääsiäisenä 30–40 metriä sekunnissa riehunut myrsky voisi meilläkin aiheuttaa melkoista tuhoa, kun puita kaatuu ja sähköt menevät ihmisiltä.
Nyholmin mukaan projekti on saanut nimekseen "Viimeinen valo, joka sammuu"
– Kyläkeskus olisi paikka, josta kyläläiset saisivat sähköä ja lämpöä. Olemme muokanneet ajatusta niin, että täällä voisi myös yöpyä ja mahdollisesti saada ruokaa. Suunnittelemme, että tilassa voisi olla 72–96 tuntia.
Wessö FBK:n vanhan paloaseman välikatto on purettu ja vanhat eristepurut poistettu. Kattorakenteet saavat kuivua kesän ajan.
Marko Wahlström
Tilapäistä majoitusta 100–150 henkilölle
Suunnitelman mukaan vanha paloasema toimisi osittain varastona normaaliaikana.
– Yöpyjiä varten tilaan varataan teltta-alustoja ja huopia. Varastossa voisimme pitää myös kuivaruokavarastoa (muun muassa pastaa ja säilykkeitä), Nyholm kertoo.
Vapaapalokunnalla on käytössään sähköä hyödyntävä maalämpö, josta voidaan kriisin aikana luopua.
– Tällöin voimme ottaa käyttöön ison diesel-lämmittimen, joka on jo hankittu. Suunnitelmissa on hankkia myös oma varageneraattori, Nyholm jatkaa.
Wessö FBK on kaavaillut, että tilaan saisi majoittumaan tilapäisesti 100–150 henkilöä.
Vanhan paloaseman välikatto on purettu ja odottaa kuivumista kesän yli.
Marko Wahlström
Kylävarautumista koordinoi kehittämisyhdistys Silmu
Vapaaehtoisvoimin toteutettavan hankkeen eteneminen on myös rahoituskysymys.
– Päätoimemme on pelastustyö, johon projekti ei saa vaikuttaa, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhtenä sopimuspalokunta toimivan Wessö FBK:n palokuntapäällikkö muistuttaa.
Vanhan aseman kunnostaminen kyläkeskukseksi etenee pelastustoimesta ja ulkopuolisesta rahoituksesta saaduin varoin.
– Olemme saaneet hankkeeseen avustusta Aktiasäätiö Porvoolta ja William Thuringin säätiöltä yhteensä 8 000 euroa. Makkaramyynnillä ja kesäkioskin tuloilla sekä muilla projekteillamme saamme lisärahoitusta, Nyholm sanoo.
Vessöön kyläkeskus on pilottiprojekti Itä-Uudellamaalla. Kylävarautumista koordinoi maaseudun kehittämisyhdistys Silmu ry. Emäsalossa asiaa on suunniteltu ja ruotsinpyhtääläisen Strömfors Kylät ry:n katseet ovat kylätalo Kyliksessä.
– Toteutamme hanketta pelastuslaitoksen varautumisyksikön neuvonnan ja ohjeiden mukaisesti, mikä on hyvin tärkeää, Nyholm sanoo.
Rakenteilla oleva kokoontumistila kriisien varalle näyttää vielä tällä hetkellä karulta. Seiniin on asennettu jo yksi kerros rakennuslevyjä, joiden päälle tulevat vielä kipsilevyt. Näin tilaa täyttää nykyiset rakentamisstandardit. – Tähän tulee ruokavarasto, palokuntapäällikkö Patrick Nyholm esittelee.
Marko Wahlström
Kyläradioverkkoa pilotoidaan ´Pohjois-Pohjanmaalla
Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeen yhteydessä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa pilotoidaan kyläradioverkon rakentamista, jolla on tarkoitus varmistaa viestintää kriisi- ja poikkeustilanteissa haja-asutusalueilla.
Yksi ensimmäisistä, mitkä lopettavat toimintansa kriisin aikana ovat kännykät, koska matkapuhelinoperaattoreiden tukiasemat (mastot) pimenevät tietyn tuntimäärän jälkeen ennen kuin varavoimala saadaan kytkettyä päälle.
– Silloin kukaan ei pääse edes 112:een, jos ei voi soittaa. Jäljelle jäävät fyysinen kuljetusapu tai analoginen VHF-radiopuhelin, joka toimii hätävarana viestintäyhteyksissä, Nyholm sanoo.
Wessö FBK:n palokuntapäällikkö muistaa Pellingissä ja Vessöössä jokin aika sitten tapahtuneen kuuden tunnin sähkökatkoksen, jonka aikana tukiasemista alkoi hänen mukaan olla virta loppu.
– Mastojen varavoimalat eivät ole paikan päällä, vaan ne pitää tuoda paikalle. Jos esimerkiksi myrskytuhojen aikana tien ylle on kaatunut puita, varavoimaloiden saaminen kestää kauan. Kriisitilanteessa on varmasti muutakin tekemistä kuin raivata teitä telemastoille auki, Nyholm muistuttaa.
Kriisien aikana mobiiliverkko kuormittuu
Kriisien aikana mobiiliverkko myös kuormittuu nopeasti. On hyvin tavallista, että sähkökatkoksen aikana ihmiset alkavat soitella ympäriinsä.
– Ei varmaankaan ole mikään salaisuus, että viestintäyhteyden toimivuus on arka paikka. Jo hetkellä saamme välillä kuulla, kun 112:een ei pääse. Katkokset ovat lyhyitä matkapuhelinoperaattoreiden häiriötilanteen johdosta, Nyholm sanoo.
Yhtä tavanomaista on, että öljyvahinko tai luonnonkatastrofi ei tapahdu keskellä kesää, vaan syksyllä tai talvella.
– Senkin takia olisi tärkeää, että löytyisi yksi paikka, josta saisi lämpöä, sähköä ja ensiapua.
Kyläaktiiveista vanhan ajan viidakkorumpu
Kyläkeskus olisi paikka, josta saisi ensiapua ja -tietoa kriisin sattuessa.
– Lisäksi ihminen tietäisi, että paikasta saisi mahdollisesti myös lisäapua, Nyholm sanoo.
Vessöön kylä koostuu useista pienemmistä kylistä. Osa kyläkeskus-projektia on paikallisen viestintäverkon luominen, mikä on vielä vaiheessa.
– Tavoitteena on saada yhdistyksemme ulkopuolisia kyläaktiiveja, jotka voisivat toimivat viidakkorumpuina ja informoisivat lähistöllään asuvia ihmisiä. Kyläkeskuksesta otettaisiin heihin yhteys VHF:llä. He puolestaan kertovat, että Vessöön paloasemalta saa tarvittaessa apua, Nyholm kertoo.
Vapaapalokunnalla on omassa käytössä kymmenkunta VFH-puhelinta, mutta toimivan hätäviestintäjärjestelmän luomiseksi puhelimia tulisi Nyholmin mukaan olla enemmän.
– Ja samalla pitäisi löytää vapaaehtoiset, jotka ottavat niistä vastuun.
– Joudumme rakentamaan myös kantavia rakenteita vanhalla asemalla aikoinaan sattuneiden vesivahinkojen johdosta, palokuntapäällikkö Patrick Nyholm kertoo.
Marko Wahlström
"Pienenä yhdistyksenä etenemme hitaasti"
Palokuntapäällikön mukaan vaikeinta hankkeessa on ollut rahoituksen kokoaminen.
– Tällä hetkellä on muodikastakin varautua, mutta yksityisen sektorin sponsoreita ei ole liikaa – varsinkin näinä aikoina.
Pienenä yhdistyksenä menemme hitaasti eteenpäin askel kerrallaan.
– Meidän askeleita on ollut se, että korjaamme tilan ensimmäiseksi, jotta saamme tarvikevaraston, Nyholm sanoo.
Vapaapalokunnan toiveena on saada kyläkeskus kriisien varalle valmiiksi rakentamisen osalta parin vuoden kuluttua.
– Silloin meillä olisi kriisivalmius olemassa. Tällä hetkellä meillä on jonkinlainen valmius olemassa, mutta emme ole vielä valmiita, Nyholm jatkaa.
Uusi paloasema on nuorisoseurantalo Svenskborgin vierellä. Pihalla on myös kesäkioski. Vapaapalokunta toimi vanhalla asemalla vuosina 1963–2014.
Marko Wahlström
VPK:n hälytysosastossa noin 20 jäsentä
Vapaapalokunnan hälytysosastoon kuuluu noin 20 jäsentä. Yhdistyksessä on yhteensä noin 30 jäsentä, joista noin puolet on aktiivisia. Yhdistyksen jäsenistä naisia on noin 15 prosenttia. Talkoissa naisia on mukana vielä enemmän.
– Aktiiveista puolet tekee yhdistyksen eteen yli tuhat tuntia per henkilö. Hälytysosastolla oli viime vuonna vähän päälle 50 lähtöä ja edellisenä kuivana kesänä noin 100 hälytystä. Hälytyksissä meillä minimissään kolmea tai neljä henkilöä höökissä, isänsä jalanjäljissä pikkupojasta asti toiminnassa mukana ollut Patrick Nyholm, 57, laskeskelee.
Wessö FBK:n erikoisosaamista ovat pelastusdroonit Valkon VPK:n ohella ainoana itäisellä Uudellamaalla.
FAKTA
72 tunnin kotivaraan kuuluu:
» Vesiastiat (puhtaat ja kannelliset)
» Pullovettä (vähintään 5 litraa/henkilö)
» Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa
» Ruokaa ja vettä lemmikkieläimille
» Paristoilla toimiva radio
» Paristoilla toimiva taskulamppu
» Paristoja
» Ladattu varavirtalähde esimerkiksi puhelinta varten
» Retkikeitin, polttoainetta ja tulitikut
» Vähän käteistä rahaa
» Välttämättömät lääkkeet
» Joditabletteja
» Muovipusseja ja vessapaperia
» Hygieniatarvikkeet (esimerkiksi kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä)
» Ensiaputarvikkeet
» Polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
» Palovaroitin
» Käsisammutin/sammutuspeite
» Ilmastointiteippi
»» 72 tunnin kotivarasta saa tietoa täältä
»» Viranomaisten ohjeita droonihavaintojen varalle
»» Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeesta voi lukea täältä
»» Lue myös Yle Östnylandin juttu Wessö FBK:n hankkeesta ja kylävarautumisesta
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot