Viikon kysymys
A-
A+
– Sosiaali- ja tereysasemien keskittäminen nähdään järkevimpänä tapa selvitä taloudellisista haasteista. Hoitotakuuta emme kuitenkaan heikennä, hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist korosti.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan hyvinvointialue joutuu sopeuttamaan toimintaansa taloudellisista syistä taatakseen lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueella. Tämä on johtamassa sekä nykyisten terveysasemien keskittämiseen että myös henkilöstön irtisanomisiin.
– Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on huolestuttava. Meillä tulee olemaan noin 100 miljoonaa euroa alijäämää kuluvan vuoden lopussa. Olemme arviointimenettelyssä yhdessä Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueiden kanssa, hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist kertoi medialle pitämässään tiedotustilaisuudessa viime viikon perjantaina.
Hyvinvointialueen henkilöstölle pidettiin tiedotustilaisuus saman päivän aamuna. Henkilöstölle kerrottiin ensi vuoden talousarvioehdotuksen keskeiset sisällöt ja reilu kuusi viikkoa käynnissä olleiden yhteistoimintaneuvotteluiden tilanteesta.
– Ymmärrettävistä syistä henkilöstössä ollaan kovin huolestuneita. Siellä pohditaan sitä, että kun ennestään on ollut kiirettä, niin miten arki sujuu jatkossa. Kun vieläkään emme voi kertoa täsmällisesti keitä ja mistä yksiköistä irtisanotaan, huoli jatkuu, mikä on harmillista, Lönnqvist jatkoi.
Hän korosti, että hyvinvointialueella ei ole ongelmia palvelutuotannon kanssa.
– Kansallisesti pärjäämme varsin hyvin. Siihen nähden meillä ei ole liikaa henkilökuntaa, mutta talous pakottaa tekemään tällaisia ratkaisuja.
Arviointimenettely antaa aikaa sopeuttamiselle
Hyvinvointialuejohtajan mukaan arviointimenettely ei tilanteessa ole huono asia.
– Se antaa meille hieman pidemmän sopeuttamismahdollisuuden kuin muuten olisi. Toisaalta eilen (torstaina) julkaistu muutos hyvinvointialueiden sopeuttamisesta ei koske meitä, koska olemme jo arviointimenettelyssä, Lönnqvist sanoi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät torstaina.
– Ehdotus vietiin vielä illalla aluehallitukseen, jossa todettiin neuvottelut päättyneeksi ja toimenpiteet käsitellään talousarvion yhteydessä.
Talousarvioesitys ja uusi tuottavuusohjelma julkaistaan 5.12.
Säästöt ja tuottavuustoimenpiteet ovat osa hyvinvointialueen tuottavuusohjelma 2.0 -kokonaisuutta, joka on parhaillaan valmisteilla.
– Meillä on ollut jo yksi tuottavuusohjelma, jonka euromäärä oli noin 27,5 miljoonaa euroa. Se ei ole ollut riittävä summa, joten on lähdetty valmistelemaan uutta.
Hyvinvointialueen talousarvioesitys julkaistaan ensi perjantaina (5.12.) samaan aikaan kuin tuottavuusohjelma.
– Tavoittelemme parempaa tulosta kuin se, mikä oli käsittelyssä aluehallituksessa 30.10. Silloin alijäämä oli runsaat 17,4 miljoonaa euroa. Näillä esityksillä ehdotus tulee olemaan 8–9 miljoonaa euron alijäämän tietämillä. Tämäkään ei ehkä kuitenkaan ole vielä riittävästi ja palataan tasapainottamiskauteen, Lönnqvist jatkoi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist esitteli paikallismedialle hyvinvointialueen juuri päättyneiden yhteistoimintan neuvotteluiden toimenpide-esityksiä sekä kertoi tekeillä olevasta uudesta tuottavuusohjelmasta viime viikon perjantaina.
Marko Wahlström
Ilman sopeuttamistoimia tulevat vuodet vahvasti alijäämäisiä
Ilman sopeuttamistoimia talouskehitys näyttäisi vuosien 2026–2027 osalta näyttäisivät vahvasti alijäämäisiltä.
– Sen mukaan vasta vuonna 2028 saataisiin ehkä pienen pieni ylijäämä, jolloin kumulatiivinen alijäämä kasvaisi yli 120 miljoonaan euroon.
Talouden tasapainottamisen lähtökohta on se, että talous oli tasapainossa ja alijäämät katettuna mahdollisesti vuoden 2029 tai vuoden 2030 loppuun mennessä – mikäli kaikista ehdotetuista toimenpiteistä päätetään.
– Helppoa se ei tule olemaan, mutta haluamme varmistaa, että Itä-Uusimaa tulee säilymään itsenäisenä. Sen takia on tärkeä tehdä toimenpiteet.
Terveysasemat jäisivät Porvooseen, Loviisan ja Sipooseen
Toimenpide-esityksen mukaan terveysasema- ja terveyskeskussairaalan toimintaa keskitetään voimakkaasti.
– Ajatuksena on ollut sellainen väestöpohja, että tälle hyvinvointialueelle riittäisi käytännössä kolme terveysasemaa: yksi Porvoossa, yksi Loviisassa ja Sipoossa. Tulemme myös selvittämään, että olisiko yksi näistä terveyskeskuksista kannattavaa ulkoistaa, Lönnqvist kertoi.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan ainakin konsultin arvion mukaan ulkoistetun terveysaseman säästöpotentiaali voi olla 20–25 prosenttia.
– Tämän tulemme selvittämään. Ensivaiheessa oma toiminta keskitetään kolmeen pisteeseen, Lönnqvist korosti.
Alueen suurimpien kuntien – Sipoon, Porvoon ja Loviisan osalta – neuvottelut sote-kiinteistöjen vuokrista ovat vielä kesken. Sipoossa hyvinvointialueella on terveysasemat Nikkilässä ja Söderkullassa.
– Sipoossa on erittäin kalliita tiloja. Arvioimme tilan käyttöä tarkemmin, ja sitä jääkö Sipooseen yksi vai kaksi terveysasemaa, Lönnqvist sanoi.
"Hoitotakuuta ei heikennetä, kiireetön hoito kohtuullisen lyhyenä"
Keskittäminen johtaa siihen, että asiakkaat ja potilaat liikkuvat.
– Meidän täytyy ajatella sitä, mikä olisi mahdollisimman tehokas tuotantotapa käytettävissä olevilla rahoilla. Ainakin virkahenkilöinä olemme sitä mieltä, että keskittäminen on järkevin ratkaisu, koska jäljelle jäävissä yksiköissä voidaan taata laajempi palvelutaso. Keskittämisellä yritetään varmistaa se, että emme tarvitse vuokratyöhenkilöstöä, Lönnqvist sanoi.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan keskittäminen ei tarkoita hoitotakuun heikentämistä.
– Kiireetön hoito pidetään kohtuullisen lyhyenä. En usko, että millään hyvinvointialueella on lähdetty vetämään hoitoon pääsyä lain sallimaan maksimiin eli kolmeen kuukauteen. Se on ennaltaehkäisyä, että lääkärille tai hoitajalle pääsee kohtuullisessa ajassa. Kiireettömiä aikoja saa tällä hetkellä noin kahdessa viikossa, josta on tarkoitus pitää kiinni.
Ikäihmisten tehostettua palveluasumista enemmän ostopalveluna
Toimenpide-ehdotuksen mukaan hyvinvointialue tulee lisäämään yksityisen palvelun käyttöä.
– Ajatuksena on, että ikäihmisten palveluita hankitaan nykyistä enemmän markkinoilta ja pyritään vähentämään oman tuotannon osuutta.
Tällä hetkellä ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista Itä-Uudellamaalla on noin 59 prosenttia kokonaismäärästä. Lokakuun alun tilanteen mukaan omaa tuotantoa oli 478 hoivapaikkaa ja ostopalveluna 366 hoivapaikkaa.
– Tietyllä aikavälillä määrä olisi järkevä pudottaa noin 50 prosenttiin. Tässä erityisenä kannustimena on talous: tehostettu palveluasumisen ostohinta on keskimäärin noin 40–50 euroa halvempi per hoitovuorokausi kuin oma tuotanto.
Edellisellä säästökierroksella hyvinvointialue linjasi ne ikäihmisten asumisyksiköt, joita ei suljeta.
– Nyt tulemme esittämään, että niistä luovutaan vaiheittain. Näistä kerrotaan tarkemmin talousarvioesityksen yhteydessä.
Yksityisen palvelutuotannon laajuutta tarkastellaan laajasti.
– Samaan aikaan esimerkiksi vuokratyötä pyritään edelleen vähentämään. Olemme päässeet vuoden 2024 tasosta huomattavasti alemmas: käytimme silloin noin 25 miljoonaa euroa, kun tämän vuoden ennuste on alle 10 miljoonaa euroa. Ensi vuonna tavoite voisi olla 3,5–4 miljoonaa euroa, jolloin olemme terveellä tasolla, Lönnqvist pohti.
Hyvinvointialue vähentäisi myös tulosyksiköitä.
– Se tarkoittaa johtamistyön keskittämistä eli pieniä tulosyksiköitä yhdistetään suurempiin kokonaisuuksiin, mikä on osa yhteistoimintamenettelyä. Esihenkilötehtäviä tullaan vähentämään koko hyvinvointialueella.
Tuottavuusohjelmassa ei ole voitu huomioida palkankorotuksia
Tuottavuusohjelmalla tavoitellaan toimialoittain ja vastuualueittain noin 38,7 miljoonan euron kustannushyötyä vuosina 2026–2029.
– Se ei riitä, vaan tämänkin lisäksi täytyy löytää säästötoimenpiteitä. Tällä päästään hyvään alkuun ja suunta saadaan käännettyä. Näiden säästötoimenpiteiden perusteella vuosi 2029 olisi lähes tasapainossa, mutta ei ihan vielä.
Tuottavuusohjelmassa ei ole voitu arvioida palkankorotusten vaikutuksia vuodesta 2028 alkaen.
– Tällä mallilla pääsemme ainakin teoreettiseen tasapainoon vuosina 2029 ja 2030.
Aluehallitus käsittelee talousarviota torstaina 11.12. Aluevaltuusto käsittelee ehdotusta keskiviikkona 17.12.
Johtamistehtävien määrää vähennetään merkittävästi
Myös kaikki yhteistoimintaan liittyvät asiat ovat ratkaistavissa talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Hyvinvointialue on kirjannut myös yleisiä muutostavoitteita konserni- ja strategiapalveluissa sekä sote-toimialalla.
– Organisaatiorakenteita kehitetään sillä tavalla, että saadaan parempia asiakasprosesseja, pystytään parantamaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta, pyritään madaltamaan organisaatiota mahdollisuuksien mukaan, vähennetään johtamistehtävien määrää 4,5 prosentilla sekä huolehditaan siitä, että henkilöstö sijoittuu tarkoituksenmukaisesti, Lönnqvist kertoi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ottaa käyttöön yhtenäisen potilas- ja asiakastietojärjestelmän.
– Tämän myötä henkilöstön ja asiakkaiden ja potilaiden ohjaaminen ympäri Itä-Uuttamaata helpottuu, Lönnqvist jatkoi.
Pelastuspalvelut on rajattu toimenpiteiden ulkopuolelle.
Henkilöstömäärä vähenee yli 10 prosentilla sote- ja hallintotoimialoilta
Yhteistoimintaneuvotteluiden kuluessa esitettiin toimenpiteitä, joilla saadaan pysyviä säästöjä henkilöstökustannuksissa yhteensä 8,1 miljoonaa euroa.
– Asetettu tavoite konserni- ja strategiapalveluissa oli 0,5 miljoonaa euroa, mikä saavutettiin. Näin syntyi noin 10 henkilötyövuoden vähennys porrastetusti. Lisäksi henkilöstöetuuksia leikataan koko sotepe-toimialueella varsin merkittävästi eli noin 600 000 eurolla, Lönnqvist kertoi.
Aiemmin on linjattu, että ruokapalvelu- ja puhtaanapitotoiminto ulkoistetaan, jonka myötä hyvinvointialueelta vähenee noin 93 henkilötyövuotta. Asia käsitellään aluehallituksessa 11.12.
– Henkilöstökulujen tavoite sote-toimialalla oli 10,5 miljoonaa euroa. Ehdotuksella päästään noin 152,5 henkilötyövuoden vähennykseen. Laskennallinen syntyvä säästö henkilöstökuluissa on noin 7,6 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan muutos on merkittävä.
– Kaikki henkilöstövähennykset yhteenlaskettuna tarkoittavat sote- ja hallintotoimialoilla noin runsaan 10 prosentin kokonaisvähennystä kokonaismäärästä.
Irtisanomisten tarkkaa määrää on vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida.
– Se riippuu muun muassa siitä, kuinka paljon avoimia tehtäviä meillä voi olla ja mitä palveluverkkokysymykselle tapahtuu. On todennäköistä, että myös varsinaisia irtisanomisia tulee, Lönnqvist jatkoi.
Uusi yhteistoimintamenettely odottanee
Talouden tasapainottaminen edellyttää hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvistin mukaan pitkäjänteisyyttä.
– Tämä on maraton, eikä mitään lyhyttä pikajuoksua. Kehittämistyötä tehdään pitkällä aikavälillä. Meidän täytyy varautua siihen, että väestön ikääntyminen Itä-Uudellamaalla asettaa huomattavia paineita myös taloudenpidolle ja palveluiden järjestämiselle.
Hyvinvointialueella on työn alla perusmiehitysselvitys, joka valmistunee ensi tammikuussa.
– Ajatuksena on käydä läpi erityisesti kaikkia niitä ikäihmisten ja vammaisten palveluita, joihin sitoutuu paljon työvoimaa. Varmistamme, mikä on lakisääteinen minimi ja mahdollisesti siitä johtuen joudumme ehkä käynnistämään uuden yhteistoimintamenettelyn, Lönnqvist kertoi.
Samaan aikaan arvioidaan johtamisjärjestelmää kokonaisuutena ja koko hyvinvointialueen organisaatiorakennetta.
– Käytännössä ensimmäinen prosessi oli palvelutuotannon uudelleenarviointia. Pyritään vielä parantamaan ohjausta ja katsomaan ylimmän johdon tehtäviä. Työtä riittää ja tämäkin oli jo raskas prosessi, joka johtuu taloudellisista syistä.
– Talouspohja ei mahdollista nykytasoista palvelutuotantoa, vaan sitä pitää johdonmukaisesti ajaa alas – kuitenkin niin, että turvaamme lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, Lönnqvist korosti.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue työllistää sosiaali- ja terveydenhuollossa noin 1 200 henkilöä.
FAKTA
Itä-Uudenmaan nykyiset sosiaali- ja terveysasemat
» Askolan sosiaali- ja terveysasema, Terveystie 1
» Lapinjärven sosiaali- ja terveysasema, Lapinjärventie 25
» Loviisan sosiaali- ja terveysasema, Öhmaninkatu 4» Myrskylän sosiaali- ja terveysasema, Oikotie 2
» Nikkilän sosiaali- ja terveysasema, Jussaksentie 14, Sipoo
» Porvoon sosiaali- ja terveysasema, Askolinintie 1
» Pukkilan sosiaali- ja terveysasema, Onnintie 3
» Söderkullan sosiaali- ja terveysasema, Amiraalintie 4
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot