POR­VOO Ilo­la­lai­sel­la pi­hal­la kuu­luu li­ver­rys ja sir­ku­tus. Oi­kea lin­tu­jen sin­fo­nia. Luon­to­ku­vaa­ja ja -kir­joit­ta­ja Mau­ri Lei­vo on aset­ta­nut pi­hal­leen ruo­kin­ta-au­to­maat­te­ja. Tar­jol­la on kol­men­lais­ta eri herk­kua: au­rin­gon­ku­kan­sie­me­niä, päh­ki­nöi­tä ja ras­va­tan­ko.

– Näi­hin ai­koi­hin, lo­ka­kuun alus­sa, lin­nut al­ka­vat et­siä tal­vi­re­vii­re­jään. Ne kat­so­vat, mis­sä on ruo­kaa saa­ta­vil­la. Jos ne huo­maa­vat, et­tä täl­lä pi­hal­la on ruo­kin­ta jo aloi­tet­tu, ne voi­vat hy­vil­lä mie­lin aset­tua ta­lok­si, Lei­vo se­lit­tää.  

Nyrk­ki­sään­tö­nä on, et­tä ruo­kin­ta aloi­te­taan pak­kas­ten tul­tua ja vii­meis­tään sil­loin, kun lumi peit­tää maan. Syy­nä on ruo­kien pa­rem­pi säi­ly­vyys vii­le­äs­sä. 

Mitä enem­män on eri­lai­sia tar­jot­ta­via, sitä enem­män on myös la­je­ja lin­tu­lau­dal­la.

– Ruo­kin­ta­lait­tei­ta kan­nat­taa ha­ja­si­joit­taa ym­pä­ri pi­haa. Jos var­pus­hauk­ka tai ora­va tu­lee yh­den lait­teen lä­hel­le, pik­ku­lin­nuil­la on jo­kin toi­nen paik­ka, jo­hon ne us­kal­tau­tu­vat syö­mään, Lei­vo sa­noo.

Tal­vi­sin Lei­von pi­hal­ta löy­tyy tois­ta kym­men­tä lin­nun­ruo­kin­ta­te­li­net­tä, lin­nun­pönt­tö­jä­kin toi­nen mo­ko­ma.

Mauri Leivo on pitkän linjan lintuharrastaja, valokuvaaja ja -kirjailija.

Merja Forsman

Lei­vän­mu­rut omaan suu­hun, lin­nuil­le puh­das­ta lin­nun­ruo­kaa

Ihan mitä vain lin­nuil­le ei pi­täi­si tar­jo­ta. Lin­nuil­le ei saa an­taa esi­mer­kik­si pi­laan­tu­nut­ta, suo­lais­ta tai voi­mak­kaas­ti maus­tet­tua ruo­kaa.

– Joil­lain tun­tuu ole­van vä­hän sel­lai­nen aja­tus, et­tä on­pas tämä ruo­ka men­nyt huo­nok­si, an­ne­taan lin­nuil­le. Syö­dään me ih­mi­set mie­luum­min ih­mis­ten ruo­at ja an­ne­taan lin­nuil­le hy­vää, puh­das­ta lin­nun­ruo­kaa, Lei­vo sa­noo.

Lei­vän­mu­ruis­ta­kaan lin­nut ei­vät hyö­dy.  

– Lei­pä täyt­tää ma­han, mut­ta ei ra­vit­se. Kun on ko­via pak­kas­päi­viä, ei ole sama, mitä lin­nut syö­vät. Ne jo­not­ta­vat sin­ne, mis­tä löy­tyy ener­gi­a­pi­toi­sin­ta ruo­kaa, ei­vät ne mi­tään höl­mö­jä ole, Lei­vo to­te­aa.

Leivon tuore kirja antaa vinkkejä lintulaudalla säännöllisesti vierailevien lintujen tunnistamiseen ja niiden ruokkimiseen.

Merja Forsman

Ruo­kin­taa tu­li­si jat­kaa koko tal­ven ajan

Vaik­ka Lei­vo nyt lo­ka­kuus­sa tar­jo­aa­kin lin­nuil­leen kuo­rel­li­sia au­rin­gon­ku­kan­sie­me­niä, kos­ka ne kes­tä­vät pa­rem­min lau­haa sää­tä ja sa­tei­ta, tal­vel­la hän ei ase­ta nii­tä tar­jol­le juu­ri­kaan. 

– Ei­vät kuo­rel­li­set au­rin­gon­ku­kan­sie­me­net myös­kään tule edul­li­sem­mak­si, vaik­ka nii­tä saa­kin isom­man mää­rän sa­mal­la hin­nal­la. Puo­let nii­den pai­nos­ta on kuor­ta, jota lin­nut ei­vät syö ja jon­ka rik­ko­mi­seen niil­tä ku­luu ener­gi­aa. Niis­tä ker­tyy maa­han tal­ven mit­taan iso kuo­ri­ka­sa, jos­sa mu­hi­vat bak­tee­rit ja joka hou­kut­te­lee jyr­si­jöi­tä, Lei­vo sa­noo.

Kun ruo­kin­nan on aloit­ta­nut, sitä pi­täi­si Lei­von mu­kaan jat­kaa yh­tä­jak­soi­ses­ti sii­hen as­ti, kun­nes maa on taas sula.

– Osa lait­taa jou­lun kun­ni­ak­si pi­hal­le lin­tu­lau­dan, ja lin­nut saat­ta­vat sit­ten tot­tua sii­hen. Jos ruo­kin­ta lo­pe­te­taan jou­lun jäl­keen, heik­ko­kun­toi­sim­mat ja pie­nim­mät lin­nut saat­ta­vat me­neh­tyä, kun ne ei­vät löy­dä ajois­sa tois­ta ruo­ka­paik­kaa.

Mauri Leivolla on talvisin pihallaan reilu 20 ruokintalaitetta, joissa on pähkinöitä, siemeniä ja rasvaa.

Merja Forsman

Narussa roikkuviin ruokintalaitteisiin, joissa ruokaan johtavat kapeat pitkät putket, eivät yllä oravat eivätkä rotat.

Merja Forsman

Ruo­kin­ta aut­taa lin­tu­ja sel­viy­ty­mään tal­ves­ta

Suo­ma­lai­set ovat ah­ke­ria lin­tu­jen ruok­ki­joi­ta. Tut­ki­mus­ten mu­kaan noin puo­li mil­joo­naa suo­ma­lais­ta har­ras­taa tal­vi­lin­tu­jen ruok­ki­mis­ta. Ruo­kin­ta­pai­kat ovat kui­ten­kin vä­hen­ty­neet 80-lu­vul­ta eten­kin Ete­lä-Suo­mes­sa.

–  Il­man ruo­kin­taa usei­den ete­läs­sä viih­ty­vien lin­tu­jen kan­ta oli­si pal­jon pie­nem­pi. Mo­net la­jit hyö­ty­vät sel­väs­ti tal­vi­ruo­kin­nas­ta, ku­ten si­ni­ti­ai­nen, pik­ku­var­pu­nen, mus­ta­ras­tas ja har­maa­pää­tik­ka, Lei­vo lis­taa.

– Ajat­te­len myös niin, et­tä kos­ka ih­mi­nen on niin ko­vas­ti muo­kan­nut lin­tu­jen eli­nym­pä­ris­tö­jä ja vä­hen­tä­nyt nii­den ruo­kin­ta­paik­ko­ja, kom­pen­soin sitä edes vä­hän an­ta­mal­la lin­nuil­le ruo­kaa.  

Lei­vo ker­too ruok­ki­van­sa lin­tu­ja ihan it­sek­kääs­tä­kin syys­tä.

– Koen sen suo­ras­taan ter­vey­del­le vaa­ral­li­sek­si, jos pi­hal­la­ni ei oli­si lin­tu­ja ja elä­mää. Har­ras­tan muu­ten­kin lin­tu­ja ja nii­den ku­vaa­mis­ta, ja nyt voin ol­la omal­la pi­hal­la­ni ja ko­to­na­ni lin­tu­ret­kel­lä koko ajan, Lei­vo ker­too.   

Leivo toivoo, että linnuille tarjotaan vain puhdasta ja ravitsevaa linnunruokaa, kuten pähkinöitä, siemeniä ja rasvaa. Leivänmurut täyttävät vatsan, mutta eivät ravitse.

Merja Forsman

Orsi on tärkeä osa ruokintalaitetta monille linnuille, kuten mustarastaille ja närhille. Leivon laitteen orrelle mahtuu montakin sirkuttajaa vierekkäin.

Merja Forsman

Lin­tu­lau­ta tuo iloa kai­ken ikäi­sil­le 

Lei­von tuo­re kir­ja, Lin­nun­ruok­ki­jan opas, jul­kais­tiin tiis­tai­na 14.10. Kir­jas­sa esi­tel­lään kaik­ki lin­tu­lau­dal­la sään­nöl­li­ses­ti vie­rai­le­vat noin 50 la­jia ja an­ne­taan vink­ke­jä nii­den tun­nis­ta­mi­seen. Kir­ja ker­too myös kai­ken tar­vit­ta­van lin­tu­jen tal­vi­ruo­kin­nas­ta ja ruo­kin­ta­lait­teis­ta sekä ly­hy­en op­pi­mää­rän tal­vi­lin­tu­jen eko­lo­gis­ta ja käyt­täy­ty­mi­ses­tä.

Lei­vo on tark­kail­lut ja ruok­ki­nut pi­ha­lin­tu­ja eli 50 vuot­ta, ja kir­joit­ta­nut uran­sa ai­ka­na 12 eri­lais­ta luon­to­kir­jaa.

– Mi­nul­ta ky­sy­tään usein ruo­kin­nas­ta, jo­ten huo­ma­sin, et­tä täl­lai­sel­le kir­jal­le oli­si tar­vet­ta, Lei­vo ker­too.

Hän suo­sit­te­lee lin­tu­jen ruok­ki­mis­ta ja lin­tu­lau­dan tark­kai­lua ihan kai­kil­le, lap­sis­ta iäk­kääm­piin.

– Muis­tan pie­ne­nä, kun ker­ros­ta­lo­ko­tim­me kol­man­nes­sa ker­rok­ses­sa ole­val­le lin­tu­lau­dal­le len­si pik­ku­tik­ka, in­nos­tuin. Se oli yk­si niis­tä tu­li­ti­kuis­ta, jot­ka käyn­nis­ty­vät roi­hun har­ras­tuk­see­ni, Lei­vo sa­noo.