Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Mika Laine
Totean kyllästyneeni lukemaan juttuja miljoonien tulevaisuusinvestoinneista, kun samaan hengenvetoon esitetään ja päätetään tulevassa odottavan kurjan taloustilanteen vaatimia supistuksia. Siis palveluleikkauksia kunnan perustehtävän kivijalasta, kuntalaisten hyvinvoinnista.
Erityisesti arvostan uutisia, joissa kerrotaan virkakunnan tarttuneen kuntalaisten ongelmiin ja ratkaisseet niitä kuntataloudenkin kannalta myönteisesti. Eli kerrottaisiin, että omilla toimilla on supistettu menoja ja lisätty tuloja. Jos uutinen kuuluisi, että Porvoon toimilla työttömyysakot alenivat 6,6 miljoonasta 4 miljoonaan, niin veronmaksajanailootsen työllistyneiden ja heidän perheidensä puolesta.
Kunnan vastaavat nykyään työllisyyspalveluista. Odotin tästä seuraavan Porvoossakin alueen ongelmien parempaa tuntemusta ja niihin vaadittavaa nopeaa reagointia koko käytettävissä olevalla resurssi- ja keinopankilla. Vaan oli tuloksista päätelleen turha toivo; toimijoilla oli aikaa pari vuotta harjoitella ja kehittää uutta työmallia vanhan ”työkkärin” ja uuden kuntaresurssin yhdistyessä. Muutos- ja ratkaisuhakuista työotetta ei tuloksista päätellen syntynyt. Yritykset, työttömät ja kuntatalous jäivät maksajan rooliin. Vanha totuus pitänee paikkansa: Rutii-neilla ehtii tekemään enemmän virheitä.
Vuonna 2018 Porvoon Yrittäjien hallitus halusi tukea jäseniään työvoimaongelmissa. Teimme apulaiskj:lle ehdotuksen ympäristöhuoltajan rekrytointikurssista, saimme siihen valtion ja riittävän määrän yrityksiä mukaan. Koulutus tarkoittaa työttömälle lupausta vuoden normipalkkaisesta työsuhteesta kurssin hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Työnantajalle se tarkoittaa tehtävään koulutettua työvoimaa, mutta myös harjoittelujakson aikaista tukea kurssin järjestäjältä.
Kurssin tulos oli hyvä. 16 valittiin, yksi lopetti kurssin parin päivän jälkeen saatuaan ns. vakipaikan, 13 valmistui ja työllistyi. Mitä tarvittiin? Tieto työvoimatarpeesta, hankkeeseen liittymi-sen valmistelu yritysten kanssa, kouluttajavalinta, rahoitusratkaisu, kurssista tiedottaminen ja oppilasvalinta. Positiivista, tahtotila ja tekemällä tuli valmista.
Porvoon yhdistyskeskus oli vaikuttava työllistäjä. Se teki omista intresseistään käsin ehdotuksen Porvoon elinkeinojohtajalle (uusi virka) kunnan liittymisestä EU:n työllisyyshankkeeseen. Sen ajatuksena oli koota Itämeren alueen valtion toimijoita tutkimaan ja kehittämään erityisen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymiskeinoja. Hankevalmistelua teimme Posintran kanssa; Porvoon yritys- ja aluekehitysyhtiö. Negatiivista. Ei kelvannut Porvoolle, joten se mahdollisuus kehittää työllistämispalvelujen osaamista jäi käyttämättä.
Olisikohan aika keventää hallintohimmeliä hyödyntää ja Posintraa, jotta luovalla toiminnalla Porvoon yritys- ja järjestöyhteistyö kehittyisi? Ilman vaikuttavuusarviota ihan vaan kokemuspohjalta väitän, että tomeralla poliittisella ohjauksella ja asiatiedoin kuntatalouskin kevenisi; peruspalvelut olisivat arvossaan.
MATTI LEHESNIEMI
EX-ERITYISSUUNNITTELIJA
KULLOONKYLÄ
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot