Viikon kysymys
A-
A+
LVI- ja sähkölinjan ensimmäisen vuoden porvoolaisopiskelijat Oskari Oksanen (vas.), Anton Strömberg, Henrik Karma, Lenni Strömberg ja Justus Kahelin sanovat viihtyvänsä Monninkylässä.
Marko Wahlström
ASKOLA, MONNINKYLÄ–PORVOO Kello on 9 torstaiaamuna. Monninkylässä sijaitsevan ammatillisen oppilaitoksen ruokalan puurokattilan äärelle on hämmästyttävän pitkä jono.
Oppilaat – enimmäkseen poikia – ovat innostuneet nauttimaan koulussa tarjottavan päivän ensimmäisen ilmaisen aterian.
– On yllättävää kuinka suosittu aamupuuro on. Puurojonossa on välillä enemmän opiskelijoita kuin lounaalla, talonrakennuslinjan opettajana 12 vuotta työskennellyt Harri Myllynen sanoo hörppiessään samalla aamukahvia.
Hän pitää puuron suosiota hyvänä asiana jo pelkästään nuorten terveystottumuksista puhuttaessa.
Careeria Oy:n toimitusjohtaja–rehtori Pasi Kanerva katselee Monninkylän toimpisteen vitriinissä olevia vanhoja valokuvia. – Tämä on ollut aikoinaan iso yhteisö, jossa asuttiin, elettiin ja opiskeltiin, kun itäuusmaalainen ammattioppilaitos Monninkylässä aloitti vuonna 1961, hän toteaa.
Marko Wahlström
Seudun ammatillinen koulutus sai alkunsa Monninkylästä
Askolassa startattiin tänä syksynä lukuvuoteen, joka tulee jäämään toimipisteen viimeiseksi.
Historialliseksi asian tekee se, että koko Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillinen koulutus sai alkunsa Monninkylästä vuonna 1961.
– Ammattikoulu perustettiin Askolaan keskeiselle paikalle hyvien yhteyksien varrelle niin, etteivät maaseudulta tulevat nuoret joudu suurkaupungin houkutuksille, toimitusjohtaja–rehtori Pasi Kankare Careeriasta kertoo koulun historiikista lukemaansa.
– Pienkunnat pitivät huolta siitä, että Askolassa on pysytty. Tähän liittyi Porvoon kaupungin ja entisen koulutuskuntayhtymän jatkuva tukkanuottasilla oleminen.
Ensi kevään jälkeen edessä on koulurakennusten tyhjentäminen ja toimipisteen muutto Perämiehentielle Porvooseen.
– Se, mikä seinissä säästetään, panostetaan opetuksen sisältöön, Kankare sanoo.
Työturvallisuudesta ei tingitä. Suojakypärät ja turvaliivit kuuluvat vakiovarusteisiin talonrakennuslinjalla.
Marko Wahlström
Monninkylässä aloitti tänä syksynä 182 opiskelijaa
Ammattioppilaitoksen 10-jäseninen hallitus teki Kankareen mukaan raskaan ja tiukan päätöksen äänestyksittä Monninkylän toimipisteen lopettamisesta viime keväänä. Yksi hallituksen jäsen jätti pöytäkirjaan eriävän lausunnon.
– Kevään laskelmien mukaan täällä oli 90 porvoolaista ja 40 askolalaista opiskelijaa eli Porvoosta kuljetaan tänne enemmän kuin Askolasta Porvooseen, Kankare sanoo.
Monninkylässä aloitti tänä syksynä 182 opiskelijaa. Tällä hetkellä koulun oppilasmäärä on noin 200 linjavaihdosten myötä.
– Väestöennusteiden mukaan vain pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) nuorten määrä pysyy ennallaan tai kasvaa maahanmuuton seurauksena. Esimerkiksi Porvoossa nuorten määrä pienenee 2040-luvulla noin 200:lla nykyisestä, Kankare jatkaa.
– Tämä tulee vaikuttamaan meidän opiskelijamääriin. Peruskoulusta tulevia ammattiin opiskelevia meillä on vähän reilu 1 200, kun määrä vuodessa on kokonaisuudessaan noin 5 500 opiskelijaa.
Careerian opiskelijoista suurin osa on porvoolaisia. Seuraavaksi eniten on Helsingissä ja Vantaalla. Oppilaitoksella on omat kiinteistöt Porvoon ja Monninkylän lisäksi Vantaan Tikkurilassa.
– Itäisen Uudenmaan seitsemän kunnan alueella on vähän reilu 100 000 asukasta. Strategisia valintoja tehtäessä on mietittävä, missä meidän kannattaa sijaita säilyttääksemme opiskelijamäärämme tai jopa kasvamaan, Kankare sanoo.
Ensimmäisen vuoden talonrakennusalan opiskelijat aloittavat linnunpöntöstä. – Se on yksinkertainen, mutta sisältää monta työvaihetta mittauksineen, eri materiaalien sahauksineen, reiän poraamisineen ja ruuvaamisineen, opettaja Harri Myllynen sanoo.
Marko Wahlström
"Täällä on paljon isällisiä ja äidillisiä rooleja"
Rakennuslinjan opettaja Harri Myllysen mukaan vuosikausien aikana kehkeytynyt yhteisöllisyys on isoin asia, joka pienessä yksikössä tällä hetkellä puhuttaa niin opiskelijoita kuin työntekijöitä.
– Pienestä yksiköstä isoon paikkaan siirryttäessä kukaan opettaja ei tunne opiskelijoita samalla tavalla kuin täällä, jossa tiedämme niin oppilaat kuin henkilökunnan toimintatavat, hän harmittelee kehitystä, joka on yhteiskunnassa yleinen ilmiö.
Myllynen viittaa koulumaailmassa esille tulleisiin yhä lisääntyviin mielenterveysongelmiin.
– Prosentuaalisesti suurin osa opiskelijoistamme opiskelee yläkoulussa pienryhmissä, ja tarvitsee ammattiin valmistautumisessa tukea. Opettaminen on pitkälti huolehtimista, välittämistä ja kasvattamista – ja ammattitaito tulee siinä sivussa.
– Täällä on paljon isällisiä ja äidillisiä rooleja. Jos ne lähtevät katoamaan, mielenterveysasiat korostuvat. Pitäisi osata ajatella myös sitä, mikä on nyt tehtävien säästöjen vaikutus nuoriin aikuisiässä.
Myllysen mukaan koulutuskentällä rahasta puhumisessa pienen yksilön asia meinaa unohtua.
– Jos saamme nyt tuettua opiskelijaa työelämään niin, että hänen itseluottamus on vahva ja hän pääsee työelämään, on kaikkein tärkeintä.
Alun harmitus on kesän aikana mennyt ohi, ja nyt lähdetään suunnittelemaan uutta ja tekemään uusista tiloista mahdollisimman hyvää.
– Kaiken me jaamme, toisiamme tukekaamme, Myllynen lainaa Paula Koivuniemen laulun sanoja kappaleesta "Aikuinen nainen".
Talonrakennuslinjan opiskelijat työstävät parhaillaan taloyhtiölle valmistuvaa isoa jätekatosta.
Marko Wahlström
"Jokainen osasto on rakentanut oman pesän kodikseen"
Henkilökunnan kahvipöydässä nauru raikaa ja keskinäinen sanailu lentää – pilke silmäkulmassa.
– Näillä mennään: jotkut päättävät, ja me yritämme sopeutua ja toteuttaa opetusta, Harri Myllynen jatkaa ja katsoo avoimin mielin tulevaisuuteen.
– Jotkut opiskelijat ovat sanoneet, että he haluavat valmistua ennen kuin tulee siirto uusiin tiloihin. Se kertoo siitä, että he viihtyvät täällä, LVI-linjan opettajana 10 vuotta työskennellyt porvoolainen Thomas Welin sanoo.
Rakennuslinjalla aloitti 20 opiskelijaa. Lisäksi linjalla opiskelee toista vuotta 16 ja kolmatta vuotta 15 nuorta.
– Opiskelijoita on Porvoosta ja Askolasta sekä jonkin verran Pornaisista, josta kulkeminen julkisilla on hankalampaa.
Monninkylässä toimivat rakennuslinjan lisäksi maalaus-, LVI-, sähkö- ja metallilinjat.
– Jokainen osasto on rakentanut oman pesän kodikseen ja kehittänyt toimintaa näköisekseen vuosien aikana, Harri Myllynen jatkaa.
Talotekniikan linjan opettajana 11 vuotta toiminut porvoolainen Heikki Hurmalainen yhtyy kollegansa sanoihin.
– Nykyisiä tiloja on vuosien varrella kehitetty ja nyt joudumme lähtemään nollasta. Päätökset on tehty, joten niillä mennään. Muutos ei välttämättä ole huono.
– Nämä seinät ovat tulleet tutuiksi, sillä valmistuin putkiasentajaksi 17 opiskelijan muun opiskelijan joukossa vuonna 1982, talotekniikan linjan opettaja Heikki Hurmalainen sanoo.
Marko Wahlström
Yhteisöllisyys näkyy koulutusalojen keskinäisenä yhteistyönä.
Monninkylän toimipisteen yhteisöllisyys näkyy koulun sisällä koulutusalojen keskinäisenä yhteistyönä.
– Me käytämme sähkö- tai putkilinjan opiskelijoita. Ne puolestaan opettavat meidän poikia, Myllynen sanoo.
Rakennuslinjan opiskelijoilla on käytössään oma sosiaalitila, jossa voi käydä esimerkiksi hyppytunneilla pelaamassa työturvallisuuskilpailun voittostipendillä hankitulla biljardipöydällä.
– Opetuksemme perustuu oppipoika–kisälli–mestari-oppimiseen. Esimerkiksi kolmannen vuoden opiskelijat opettavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita katkaisusirkkelin käyttöön. Jos joku ensimmäisen vuoden opiskelija osaa jo jonkun asian, hän voi neuvoa seuraavaa, jolloin oppimista tapahtuu lisää.
Talonrakennusosaston isossa hallissa saattaa työskennellä 35 opiskelijaa kerralla.
– Olemme tehneet rantasaunoja, roskakatoksia, invavessoja ja leikkimökkejä asiakastöinä. Parhaillaan työn alla on isompi roskakatos taloyhtiölle, Myllynen sanoo.
Opintosihteeri Kirsi Turtia on työskennellyt itäuusmaalaisen ammattioppilaitoksen palveluksessa 40 vuotta. – Tähän huoneeseen tulin silloin, hän sanoo Monninkylän toimipisteen opintotoimistossa.
Marko Wahlström
"Toivottavasti kiinteistöille saadaan asianmukaista käyttöä"
Monninkylän toimipisteen opintosihteeri, askolalainen Kirsi Turtia aloitti työskentelyn ammattioppilaitoksessa 40 vuotta sitten, jonka jälkeen koulumaailma on muuttunut monta kertaa.
– Nyt täällä opiskelevien poikien monille isille olen kirjoittanut todistuksia, jota kirjoitettiin kirjoituskoneella. Nyt tutkintotodistukset tehdään sähköisesti, hän sanoo työhuoneessa, jonne hän astui ensimmäisen kerran vuonna 1983.
Turtia on ehtinyt työskennellä välillä myös Perämiehen- ja Ammattitien toimipisteissä Porvoossa.
– Täällä (Monninkylässä) on hirveän hyvä tunnelma, kun olemme tunteneet toisemme jo pidemmältä ajalta.
Turtiaa harmittaa, että toimipisteen tarina päättyy.
– Toivottavasti kiinteistöille saadaan asianmukaista käyttöä, eikä niille käy huonosti. Se olisi koko kylälle ikävä asia.
Oppilaitoksen opiskelijoista yli 90 prosenttia on poikia.
– He tulevat usein kyselemään Wilmaan liittyvistä asioista, koulumatka-asioista ja opiskelutodistuksista sekä juttelemassa muuten vain, "opintomummo" sanoo.
Monninkylän toimipisteen koulutuslinjat näkyvät ihmishahmoina oppilaitoksen ulkoseinällä.
Marko Wahlström
"Kyllä me täällä, Monacon lämmössä, mielellään olemme"
Koulun nurkalla seisoo joukko tunnin alkua odottavia LVI- ja sähkölinjan opiskelijoita. Porvoolaiset ensimmäisen vuoden opiskelijat Justus Kahelin, Lenni Strömberg, Henrik Karma, Anton Strömberg ja Oskari Oksanen ovat hyvillä mielin päästessään aloittamaan opiskelut.
– Olemme harmissaan, että koulutusalat siirtyvät Askolasta pois. Kyllä me täällä, Monacon lämmössä, mielellään olemme, he hymähtävät ja kiittelevät opettaja Hans-Erik Forsbergia.
Pojat kertoivat olleensa tutustumassa oppilaitokseen, jolloin valitut koulutusalat kiinnostivat.
– Sähkö- ja putkialalla riittää töitä, he uskovat.
Talotekniikan linjan opettaja Thomas Welin seuraa, kun LVI-asentajaksi opiskeleva loviisalainen Ron Klemm täydentää portfoliotaan.
Marko Wahlström
"Siirrossa opiskelija säästää bussimatkassa"
LVI-asentajaksi kolmatta vuotta opiskeleva loviisalainen Ron Klemm suhaa Monninkylään kahdella linja-autolla asuessaan Porvoon ja Loviisan välissä.
– Siirrossa opiskelija säästää bussimatkassa, hän kertoo ja täydentää portfoliotaan tietokoneellaan.
Klemm kävi lukiota vuoden, mutta vaihtoi ammatilliseen oppilaitokseen. Kesätöissä Asuntomessuilla olleella nuorella miehellä ei vielä ole tiedossa työpaikkaa.
– Ajattelin, että putkiala on sellainen taito, josta elämässä on hyötyä, vaikka alalle ei päätyisikään.
Klemmilllä on neljä sisarusta, jotka kaikki ovat opiskelleet Careeriassa ensimmäisen ammatin. Lähes kaikki ovat päätyneet toiselle alalle.
– Yksi on kokki, toinen automekaanikko (nykyinen prosessinhoitaja), kolmas vartija (nykyinen prosessinhoitaja ja kolmas sähköasentaja (nykyinen rekkakuski).
FAKTA
Ammatillisen koulutuksen lyhyt historia
» Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä perustettiin vuonna 1958. Suomenkielisen kuntayhtymän jäsenkunnat olivat tuolloin Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon maalaiskunta, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo.
» Ammattikoulu rakennettiin Askolan Monninkylään vuosina 1960–1961. Oppilaitoksessa aloittivat LVI-, sähkö- ja talonrakennuslinjat sekä autoala, graafinen, laboranttilinja, vaatetusala ja keittäjälinja.
» Ammattikoulu sai maauimalan vuonna 1963.
» Vuonna 1971 koulua laajennettiin ja samalla alkoivat ensimmäiset keskustelut ammattikoulun rakentamiseksi Porvoon Harabackaan.
» Vuonna 1982 rakentui Monninkylän talonrakennuslinjan opetushalli ja Perämiehentie valmistui vuonna 1984.
» Loviisan Johtajantiellä 1970-luvulla alkanut ammattiopetus päättyi ja kiinteistö myytiin pois vuonna 2018.
» Careeria Oy (Amisto/Edupoli ja Point College) aloitti toimintansa 2019. Konserniin kuuluu myös tytäryhtiö CareeriaPlus Oy, joka vastaa maahanmuuttajakoulutuksen palveluista Helsingissä, Keravalla, Porvoossa ja Vantaalla.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot