POR­VOO, KES­KUS­TA En­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ai­kais­ten so­ta­van­kien elä­mäs­tä on ny­ky­päi­vään pit­kä mat­ka. Niis­tä ajois­ta on kui­ten­kin pe­rua laji, joka kou­kut­taa tänä päi­vä­nä suo­ma­lai­sia, jot­ka ha­lu­a­vat huo­leh­tia omas­ta hy­vin­voin­nis­taan.

– Pi­la­tes on täl­lä het­kel­lä voi­mak­kaas­ti tren­daa­va laji. Esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on syn­ty­nyt yli 20 lai­te­pi­la­tes­s­tu­di­oi­ta. Laji on le­vin­nyt myös eri puo­lil­le maa­tam­me, ja eri­lai­sia stu­di­oi­ta on syn­ty­nyt myös muu­al­le, pi­la­te­soh­jaa­ja Anu Rai­ta Pi­la­tes Ateljés­ta sa­noo.

Tie­toi­suus lai­te­pi­la­tek­ses­ta le­vi­ää julk­kis­ten so­si­aa­li­sen me­di­an pos­taus­ten myö­tä. Vii­mei­sim­pä­nä jal­ka­pal­lo­täh­ti Cris­ti­a­no Ro­nal­do on ke­hu­nut re­for­me­ri-lai­tet­ta eri­tyi­ses­ti jal­ka­pal­loi­li­joil­le.

Pilatesohjaaja Anu Raita säätää kapeaa kerrossänkyä muistuttavan pilates-laitteen jouset oikeaan vahvuuteen.

Marko Wahlström

"Pi­la­tes pe­rus­tuu less is more -pe­ri­aat­tee­seen"

Rai­taa it­se­ään kieh­too pi­la­tek­ses­sa aja­tus ko­ko­nais­val­tai­ses­ta ke­hon hal­lin­nas­ta ja sy­vien li­has­ten vah­vis­ta­mi­ses­ta.

– Pi­la­tes pe­rus­tuu less is more -pe­ri­aat­tee­seen, hän sa­noo.

Me­ne­tel­män pe­rus­ta­ja, lap­ses­ta as­ti muun mu­as­sa rii­si­tau­tia ja ast­maa sai­ras­ta­nut Jo­seph Hu­ber­tus Pi­la­tes (1883–1967) kut­sui ke­hit­tä­mi­ään har­joit­tei­ta ni­mel­lä cont­ro­lo­gy.

– Hä­nen op­pi­laan­sa ryh­tyi­vät kut­su­maan la­jia Pi­la­tes-me­ne­tel­mäk­si. Pi­la­tes ei it­se kos­kaan tuo­te­suo­jan­nut me­ne­tel­mään­sä.

Pi­la­tes työs­ken­te­li pal­jon kun­to­nyrk­kei­li­jöi­den kans­sa ja tree­na­si jump­pa­liik­kei­tä ma­tol­la.

– Per­he­lää­kä­ril­tään saa­mas­taan ana­to­mi­an kir­jas­ta hän tut­ki ih­mis­ke­hon li­hak­sia. Hän al­koi et­siä oman ke­hon kaut­ta liik­kei­tä ke­hit­tääk­seen omia li­hak­si­aan. Hän vah­vis­tui ja ym­mär­si, et­tä oman ke­hon hal­lin­nas­sa oli ju­jun­sa, Rai­ta ker­too.

Mo­der­ni elä­män­tyy­li, huo­no ryh­ti ja pin­nal­li­nen hen­gi­tys ovat syi­tä ih­mis­ten huo­non­tu­neel­le ter­vey­del­le. Jo­seph Pi­la­tes ke­hit­ti sar­jan har­joit­tei­ta ja lait­tei­ta opet­taak­seen me­ne­tel­mään­sä. Hän oli to­del­la kek­se­li­äs lait­tei­den ke­hit­te­lys­sä, ja sai jopa no­ja­tuo­lin muut­tu­maan lait­teek­si.

Pilates-laitteen keskiössä ovat jouset, joiden värit määrittelevät vahvuudet.

Marko Wahlström

Me­ne­tel­mä tuli Suo­meen tans­si­joi­den kaut­ta mat­to­pi­la­tek­se­na

En­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ai­kaan Pi­la­tes asui Eng­lan­nis­sa, jos­sa hän opet­ti it­se­puo­lus­tus­ta ja pai­nia.

So­dan vuok­si hä­net ja muut sak­sa­lai­set siir­ret­tiin Is­le of man -saa­rel­le. Van­keu­sai­ka­naan Pi­la­tes tut­ki eläin­ten liik­ku­mis­ta ins­pi­roi­tu­en eri­tyi­ses­ti kis­so­jen ta­vas­ta liik­kua. Hän har­joit­ti me­ne­tel­mään­sä en­sin muil­la van­geil­la ja ryh­tyi kun­tout­ta­maan ke­hit­tä­mien­sä har­joit­tei­den­sa avul­la so­ta­sai­raa­lan po­ti­lai­ta.

– Hän rik­koi ker­ros­sän­gyn yh­den jou­si­pat­jan, ir­rot­ti jou­set ja kiin­nit­ti ne sän­gyn pää­tyyn. Hän ke­hit­ti sän­kyyn myös me­tal­li­tan­gon. Po­ti­las saat­toi ma­kuul­laan teh­dä eri­lai­sia vat­sa­li­hak­sia vah­vis­ta­via liik­kei­tä, Rai­ta ker­too.

So­dan jäl­keen hän pa­la­si Sak­saan ja muut­ti sit­tem­min Yh­dys­val­toi­hin. Mat­kal­laan hän ta­pa­si vai­mon­sa, jon­ka kans­sa pe­rus­ti lai­te­pi­la­tes­s­tu­di­on New Yor­kiin. Hä­nen me­ne­tel­män­sä sai pal­jon huo­mi­o­ta eri­tyi­ses­ti ba­let­ti­tans­si­joi­den ja ur­hei­li­joi­den pa­ris­sa. Pi­la­tek­sen kuo­le­man jäl­keen me­ne­tel­män suo­sio jat­koi kas­vu­aan glo­baa­lik­si il­mi­ök­si.

– Me­ne­tel­mä tuli Suo­meen tans­si­joi­den kaut­ta mat­to­pi­la­tek­se­na, vaik­ka Yh­dys­val­lois­sa laji al­koi lai­te­pi­la­tek­se­na. Jos­sain vai­hees­sa Mar­ja Put­kis­to an­toi kas­von­sa Pi­la­tek­sel­le ke­hit­tä­män­sä oman me­ne­tel­män myö­tä, Rai­ta jat­kaa.

Raskaana olevat voivat tehdä laitepilateksen liikkeitä istuen.

Marko Wahlström

Pi­la­tes-har­joit­te­lun avul­la li­has her­mot­tuu uu­del­leen

Pi­la­tes-me­ne­tel­mäl­lä voi­daan pa­ran­taa ke­hon vir­he- ja ryh­ti­a­sen­to­ja, kun sy­viä poi­kit­tai­sia vat­sa­li­hak­sia vah­vis­ta­mal­la.

– Sy­vin vat­sa­li­has ulot­tuu sel­kä­ran­kaan sekä me­nee alim­paan kyl­ki­pa­riin ja lonk­kaan kiin­nit­ty­en lan­ti­oon ja rin­ta­ke­hään. Kun li­has al­kaa ak­ti­voi­tua, se oh­jaa ke­ho­am­me. Jos olem­me ta­ka­ke­nos­sa, ak­ti­voin­nin myö­tä meis­tä tu­lee suo­rem­pia. Esi­mer­kik­si ala­sel­kä­ki­vut tai vä­sy­mi­nen hel­pot­tu­vat, kun olem­me ta­lou­del­li­sem­min ke­hos­sam­me eli li­hak­set ovat enem­män ta­sa­pai­nos­sa, Rai­ta ker­too.

Kun ih­mi­nen al­kaa ihan­noi­da pin­nal­lis­ta vat­sa­li­has­ta eli niin­sa­not­tua six­pack-li­has­ta, joka kiin­nit­tyy rin­ta­las­taan ja hä­py­luu­hun, ke­hom­me kään­tyy etu­ke­noon.

– Sen myö­tä lan­tio on koko ajan vää­räs­sä asen­nos­sa, jol­loin myös ala­sel­kä­ki­vut li­sään­ty­vät. Ne joh­tu­vat sii­tä, kos­ka sy­vät vat­sa­li­hak­set ovat to­del­la tiuk­ko­ja ja ve­tä­vät ke­hoa vää­rään suun­taan.

Syvä poi­kit­tai­nen li­has on ak­tii­vi­nen noin 16-vuo­ti­aak­si as­ti, jon­ka jäl­keen li­has lais­kis­tuu.

– Pi­la­tes-har­joit­te­lun avul­la li­has saa­daan uu­del­leen her­mot­tu­maan. Her­mo­jär­jes­tel­män ak­ti­voi­tu­es­sa myös vi­not vat­sa­li­hak­set he­rää­vät, Rai­ta ker­too.

Jalat asetellaan makuulaverilla poikittaisen tangon päälle.

Marko Wahlström

Lai­tet­ta voi käyt­tää nos­ta­mat­ta ylä­var­ta­loa

Lai­te­pi­la­tes­ta käy­te­tään pal­jon var­sin­kin kun­tou­tuk­ses­sa.

– Lait­teen jou­si­vas­tus haas­taa ke­hon peh­me­äs­ti, mut­ta sa­mal­la li­has­ta ak­ti­voi­daan mo­lem­piin suun­tiin. Lai­te ei pääs­tä li­has­ta ren­nok­si, vaan liik­keen ai­ka­na on koko ajan vas­ta­ve­to. Näin li­has vah­vis­tuu ta­sa­pai­noi­sem­min, Rai­ta jat­kaa.

Jou­si­vas­tuk­set ovat eri­vah­vui­sia.

– Pol­vi- tai ol­ka­pää­on­gel­mis­sa vas­tus­ta voi­daan ke­ven­tää. Vas­tus­ta voi­daan li­sä­tä hil­jal­leen, jol­loin huo­maa­mat­ta liik­keen voi teh­dä ko­vem­mal­la jou­si­vas­tuk­sel­la.

Rai­dal­la it­sel­lään etu­ris­ti­si­de ja si­vut­tai­set ris­ti­si­teet re­pe­si­vät toi­ses­ta ja­las­ta las­ket­te­lus­sa vuon­na 2012.

– Alus­sa hoi­din nii­tä fy­si­o­te­ra­peu­tin kun­tou­tuk­ses­sa, mut­ta enim­mäk­seen lai­te­pi­la­tek­sel­la sain vah­vis­tet­tua jal­kaa­ni. Vä­hi­tel­len sii­tä tuli jopa vah­vem­pi kuin ter­ve jal­ka.

Lai­te­pi­la­tes­ta voi käyt­tää myös, vaik­ka kär­si­si nis­ka- ja har­ti­a­ki­vuis­ta.

– Lai­tet­ta voi käyt­tää nos­ta­mat­ta ylä­var­ta­loa. Lait­tei­den ide­a­na on hel­pot­taa lii­ket­tä sen ver­ran, et­tä oi­kea li­has te­kee töi­tä. Less is more -ajat­te­lun myö­tä ei tar­vit­se teh­dä sata tois­toa, kun liik­keen voi teh­dä kym­me­nel­lä tois­tol­la, Rai­ta ker­too.

Lai­te­pi­la­tes so­vel­tuu kai­ke­ni­käi­sil­le lap­sis­ta ikäih­mi­siin.

– Mit­kään sai­rau­det­kaan ei­vät es­tä osal­lis­tu­mas­ta lai­te­pi­la­tek­seen. Myös ras­kaa­na­kin voi tul­la tun­nil­le, mut­ta tiet­ty­jä liik­kei­tä va­ri­oi­daan ja väl­te­tään suo­rien vat­sa­li­has­liik­kei­den te­ke­mis­tä 20. ras­kaus­vii­kon jäl­keen. Sy­viä vat­sa­li­hak­si voi vah­vis­taa ras­kau­den lop­pu­ai­koi­hin saak­ka, Rai­ta sa­noo.

Perinteisen mattopilateksen apuvälineitä ovat pilatesrulla ja pallo.

Marko Wahlström

Anu Rai­ta toi lai­te­pi­la­tek­sen Por­voo­seen jo vuon­na 2011

Rai­ta val­mis­tui pi­la­te­soh­jaa­jak­si fy­si­o­te­ra­peut­ti Jar­mo Aho­sen op­pi­laa­na vuon­na 2010, jol­loin hän asui myös Por­voos­sa. Vuot­ta myö­hem­min Kun­to-Wer­ne­rin sil­loi­nen omis­ta­ja Juha Jo­en­pol­vi bon­ga­si hä­net Suo­men pi­la­te­syh­dis­tyk­sen verk­ko­si­vuil­ta.

– Kul­jin pi­tä­mäs­sä tun­te­ja Hel­sin­gis­sä, jon­ne myös pe­rus­tin sa­ma­nai­kai­ses­ti en­sim­mäi­sen oman pi­la­tes­s­tu­di­on, Rai­ta ker­toi.

Hän piti kun­to­sa­lil­la ai­na sun­nun­tai­sin vuo­den päi­vät mat­to­pi­la­tes­ta, kun­nes eh­dot­ti yrit­tä­jäl­le lai­te­pi­la­tek­sen aloit­ta­mis­ta myös Por­voos­sa.

– Han­kin kol­me re­for­me­ria ja yk­si com­bo chair -tuo­li, jol­la aloi­tim­me. Pi­dim­me tun­te­ja noin vii­den vuo­den ajan, kun­nes siir­sin ne tans­si­kou­lu Tans­si­va Por­voon ti­loi­hin.

Rai­ta laa­jen­si yri­tyk­sen­sä toi­min­taa ja ava­si isom­man stu­di­on Es­poo­seen vuon­na 2016.

– Por­voos­sa oli ky­syn­tää lai­te­pi­la­tes­tun­neil­le myös vii­kol­la. Kun WSOY-ta­los­ta va­pau­tui so­pi­va stu­di­o­ti­la ava­sim­me 9. elo­kuu­ta oman stu­di­o­ti­lan, jos­sa pi­däm­me täl­lä het­kel­lä lai­te­pi­la­tes­tun­te­ja tors­tai­sin ja sun­nun­tai­sin.

Pi­la­te­soh­jaa­ja on taus­tal­taan tans­si­ja ja on työs­ken­nel­lyt yli 28 vuot­ta Ste­pUp-tans­si­kou­lus­sa las­ten­tans­si­no­pet­ta­ja­na.

»» Pi­la­tes Ateljé toi­mii WSOY-ta­los­sa (Man­ner­hei­min­ka­tu 20, K-por­ras, ala­ker­ta). Ve­loi­tuk­se­ton ko­kei­lu (paik­ka­va­rauk­set www.pi­la­te­sa­tel­je.fi) Gy­ro­ki­ne­sis-har­joit­tee­seen on sun­nun­tai­na 7.9. kel­lo 11.30–12.

Tren­di­la­jik­si ke­hit­ty­nyt lai­te­pi­la­tes poh­jau­tuu sy­vien li­has­ten ve­ny­tyk­seen. La­jin juu­ret ulot­tu­vat en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan sak­sa­lai­siin so­ta­van­kei­hin. –mar­ko