POR­VOO Lop­pu­ke­sän vii­len­neet tuu­let ry­pyt­tä­vät ran­ta­ve­siä Gam­mel­bac­kan ve­ne­pai­kal­la. Sa­ta­mas­sa kel­luu usei­ta ve­nei­tä, jois­ta yk­si erot­tuu kui­ten­kin röyh­ke­äs­ti jou­kos­ta. Ky­sees­sä on por­voo­lais­tu­neen Jani Har­jun ke­sän ai­ka­na käyt­tö­kun­toon kun­nos­ta­ma työ­laut­ta, joka pal­ve­lee jat­kos­sa pai­kal­li­sia ja vie­rai­li­joi­ta ve­si­teit­se hoi­det­ta­vis­sa kul­je­tu­sa­si­ois­sa.

Sa­von­lin­nas­sa vart­tu­nut Har­ju on har­ras­ta­nut ve­nei­lyä pie­nes­tä pi­tä­en. 

– Ve­sil­lä ole­mi­ses­ta har­ras­tus­mie­les­sä on pal­jon­kin ko­ke­mus­ta, hän ker­too.

– Sa­von­lin­nas­sa oli vet­tä joka puo­lel­la, ja olin pik­ku­poi­ka­na ukin mu­ka­na joi­ta­kin reis­su­ja hi­naa­jal­la, kun hän kip­pa­roi siel­lä nii­tä. Jos­tain siel­tä se on tul­lut.

Si­sä­maas­sa kas­va­mi­nen ei tuk­ki­nut kor­via me­ren kut­sul­ta, ja vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta sit­ten hän al­koi­kin vas­ta­ta sii­hen muut­ta­mal­la Ete­lä-Suo­meen lä­hem­mäk­si mer­ta. Kah­dek­san vuot­ta sit­ten ta­pah­tu­neen Por­voo­seen muu­ton myö­tä al­koi haa­vei­lu kel­lu­vas­ta asun­nos­ta. Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan myön­tä­nyt lu­pia py­sy­vän asu­tuk­sen ra­ken­ta­mi­seen vet­ten pääl­le.

– Sain vä­li­ai­kai­set lu­vat ja yl­lä­pi­din vä­hän ai­kaa jo­ki­ran­nas­sa kel­lu­vaa ma­joi­tus­ta, hän ker­too.

Py­sy­väl­le asu­tuk­sel­le lu­pia ei kui­ten­kaan läh­det­ty myön­tä­mään. Vii­me vuon­na työ­laut­taa os­ta­es­saan Har­jul­la oli vie­lä tar­koi­tus jat­kaa lu­pa­tais­te­lua, ja teh­dä lau­tas­ta poh­ja kel­lu­val­le asu­muk­sel­leen. Suun­ni­tel­mien muu­tut­tua al­koi pro­jek­ti, jon­ka me­ren­kä­vi­jä on leik­ki­säs­ti ris­ti­nyt ni­mel­lä "Maa­il­man pa­ras ke­sä­työ vai kal­lis har­ras­tus?"

– Tä­hän as­ti se on ol­lut kyl­lä puh­taas­ti tuo­ta jäl­kim­mäis­tä, hän nau­rah­taa.

Taivassalosta viime syksynä ostettu alus saapui Porvooseen vesiteitse huhtikuussa. Moottori oli käynnissä yhteensä 48 tuntia, kertoo Jani Harju kuusi päivää kestäneestä matkastaan.

Niki Viheriävaara

Kau­pat työ­lau­tas­ta teh­tiin jo vii­me syk­sy­nä. Tai­vas­sa­los­sa Tu­run lä­het­ty­vil­lä tuol­loin oleil­lut alus nos­tet­tiin kui­ten­kin vie­lä tal­ven­viet­toon ko­ti­paik­ka­kun­nal­laan.

– Pää­tim­me siir­tää aluk­sen ve­si­teit­se ke­vään tul­len, sil­lä mait­se se kä­vi­si haas­teel­li­sem­mak­si ja kal­liim­mak­si, Har­ju se­lit­tää.

Kii­reh­ti­mi­nen ei muu­ten­kaan kuu­lu por­voo­lais­tu­neen os­ta­jan tai tai­vas­sa­lo­lais­ten toi­min­ta­ta­poi­hin. Har­ju muis­te­lee, kuin­ka olut ja ke­vy­el­lä asen­teel­la nau­tis­ke­le­mi­nen tun­tui kuu­lu­van tai­vas­sa­lo­lais­ten me­ren­kul­ku­har­ras­ta­jien kult­tuu­riin.

– Heti en­sim­mäi­ses­sä ta­paa­mi­ses­sa mi­nua tul­tiin olut kä­des­sä vas­taan. Kä­vim­me kat­so­mas­sa laut­taa, ja me­nim­me sen jäl­keen vie­rei­seen ra­vin­to­laan olu­el­le, hän nau­rah­taa.

Lau­tan yhä tal­veh­ties­sa Har­ju al­koi nik­ka­roi­maan sään­suo­ja­na ja ma­joi­tus­rat­kai­su­na toi­mi­vaa oh­jaus­hyt­tiä aluk­seen. Naa­pu­rei­den ilok­si, ku­ten hän it­se ku­vaa, hy­tin kans­sa aher­ret­tiin ko­ti­pi­hal­ta kä­sin. Heti ke­vään koi­tet­tua Har­ju pak­ka­si val­miin ko­pin pe­rä­kär­ryyn ja ajoi sen kans­sa Tai­vas­sa­loon.

– Siel­tä sit­ten läh­det­tiin kol­mi­hen­ki­sen mie­his­tön kans­sa koh­ti Por­voo­ta, hän sa­noo.

Mat­kaan ku­lui ko­ko­nai­suu­des­saan kuu­si päi­vää, ja moot­to­ri oli käyn­nis­sä yh­teen­sä 48 tun­tia. Har­ju ja kak­si luot­to­hen­ki­löik­si to­det­tua siir­to­mat­ka­ka­ve­ria ma­joit­tui­vat kol­mi­sin pie­nes­sä oh­jaus­hy­tis­sä mu­ka­naan keit­to­le­vy ja uu­ni.

– Toi­voim­me, et­tä meri oli­si mah­dol­li­sim­man tyy­ni, mut­ta ei se kyl­lä ol­lut. Oli hy­vää sää­tä, mut­ta sit­ten myös sitä huo­no­a­kin.

Mat­kal­le mah­tui pal­jon ta­ri­noi­ta, jois­ta Har­ju nos­taa esiin yh­den ryh­män jä­se­nis­tä syn­ny­tys­val­men­nuk­seen etäyh­tey­del­lä osal­lis­tu­mi­sen.

– Kaik­kien ka­ve­rei­den kans­sa ei jak­sai­si noin in­ten­sii­vi­ses­ti ol­la yh­des­sä, mut­ta näi­den kans­sa jak­soin, Har­ju hy­myi­lee.

Kun alus oli saa­tu Por­voo­seen, al­koi lu­pien ja kat­sas­tus­ten ha­ke­mi­nen Tra­fil­ta. Mo­ni­mut­kai­sek­si osoit­tau­tu­nut pro­ses­si vii­väs­tyt­ti työ­lau­tan lii­ken­ne­kel­poi­sek­si ju­lis­ta­mis­ta, ei­kä Har­ju saa­nut kaut­ta aloi­te­tuk­si toi­vo­tun mu­kai­ses­ti hei­nä­kuun alus­sa.

– Oli­sin voi­nut aloit­taa ai­kai­sem­min, mut­ta ha­lu­sin, et­tä kaik­ki oli­si oi­ke­as­ti val­mis­ta, kun alan lii­ken­nöi­mään. Tämä hyt­ti esi­mer­kik­si on vie­lä vä­hän kes­ken, mut­ta nyt täl­lä voi jo kul­jet­taa ta­va­raa.

Vesistöt ja vesillä oleminen ovat aina kutsuneet monipuolisen työuran omaavaa Jani Harjua.

Niki Viheriävaara

Nyt alus on val­mis en­sim­mäi­siin keik­koi­hin­sa Por­voos­sa sen pal­ve­lui­ta kai­paa­vil­le asi­ak­kail­le. Ai­em­min mui­hin asi­oi­hin eri­kois­tu­nut Kut­te­ri-yri­tys toi­mii nyt ni­me­än­sä ha­ta­ras­ti si­vu­a­val­la toi­mi­a­lal­la, ja Har­ju­kin pää­see työs­ken­te­le­mään ym­pä­ris­tös­sä, mikä on hou­ku­tel­lut pik­ku­po­jas­ta saak­ka.

Ke­sä­kuu­kau­det al­kaa ol­la ta­pu­tel­tu, mut­ta Har­jun työ­laut­ta liik­kuu vie­lä al­ku­syk­sys­tä­kin. Mi­kä­li saa­ris­tos­sa hää­rää­vil­lä on tar­vet­ta esi­mer­kik­si re­mont­ti­vä­li­neis­tön kul­jet­ta­mi­seen ve­si­teit­se, on se nyt mah­dol­lis­ta Kut­te­rin työ­lau­tan kyy­dis­sä.

– Koh­de­ryh­mä­nä ovat esi­mer­kik­si mök­ki­läi­set. Ve­neel­lä on vai­kea kul­jet­taa pit­kää ta­va­raa, tai sit­ten esi­mer­kik­si sa­dan ki­lon säk­ke­jä. Pe­ri­aat­tees­sa kaik­ki, mikä ei pe­rus ve­nee­seen mah­du, voi­daan kul­jet­taa täl­lä, hän ker­too.

Työlautta saatiin käyttökuntoon elokuun alussa.

Niki Viheriävaara

Har­ju ker­too ole­van­sa liik­ku­vaa sort­tia. Hän ei viih­dy sa­mo­jen hom­mien ää­rel­lä use­am­paa vuot­ta put­keen, vaan kai­paa työs­ken­te­lyyn­sä vaih­te­lua. Eri­lais­ten ja in­no­va­tii­vis­ten­kin ura­pol­ku­jen kaut­ta hän on nyt pää­ty­nyt uu­den, mut­ta sa­mal­la niin tu­tun ja tur­val­li­sen ää­rel­le.

– Mi­nul­la on ol­lut hy­vin pouk­koi­le­va työ­u­ra, jos sitä voi edes urak­si kut­sua, työ­lau­tan kip­pa­ri nau­rah­taa.

– Ai­na se kat­se on kään­ty­nyt sin­ne, et­tä ve­sil­le pi­täi­si pääs­tä. Me­res­sä mi­nua ve­tää puo­leen­sa se seik­kai­lul­li­suus.

Seik­kai­lun ää­rel­lä jän­nit­tää, mut­ta in­to­hi­mop­ro­jek­tin pa­ris­sa puu­has­te­lu on an­ta­nut uut­ta tuul­ta tä­män Kut­te­rin pur­jei­siin. Vaik­ka kesä kään­tyy jo syk­syk­si, voi­daan maa­il­man pa­ras ke­sä­työ vih­doin lait­taa ko­kei­luun.