Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
PORVOO Lääkehoidon arviointi on lääkärin työn tueksi suunniteltu palvelukokonaisuus, jossa erillisen LHA-osaamisen suorittanut farmaseutti tai proviisori arvioi perusteellisesti lääkehoidon kokonaisuuden. Yhteistyölääkäriltä saatujen esitietojen ja potilaan haastattelun perusteella kootaan tietoja arvioitavan lääkityksestä, sairauksien hoidosta ja terveydentilasta.
Tietoja verrataan erilaisiin hoitosuosituksiin ja tietokantoihin, joiden pohjalta kootaan lääkärille raportti mahdollisia lääkitysmuutoksia varten. Lääkehoidon arviointi eroaa lääkehoidon tarkistuksesta siten, että asiat selvitetään tarkemmin.
Nykyään lääkehoidon arviointi kuuluu farmasian koulutusohjelmaan, joten uudet valmistuvat farmaseutit ja proviisorit on koulutettu tähän arviointiin. Aiemmin valmistuneet farmaseutit ja proviisorit voivat hankkia pätevyyden erillisellä lisäkoulutuksella. Osaaminen näytetään arvioimalla potilastapauksia.
Iäkkäät ovat herkempiä lääkkeille ja niiden haittavaikutuksille
Erityisen tärkeää lääkehoidon arviointi on ikääntyneille ihmisille.
– Ikääntyneet sairastavat paljon ja käyttävät sen vuoksi enemmän lääkkeitä. Ikääntyneet ovat lääkehoidossa riskiryhmä, koska ikääntyminen tuo muutoksia elimistön toimintaan. Iäkkäät ovat yleisesti herkempiä lääkkeille ja niiden haittavaikutuksille, sanoo porvoolainen farmaseutti Emma Haglund Kevätkummun apteekista.
– Iäkkäillä ihmisillä munuaisten toiminta heikkenee, jolloin munuainen ei poista lääkettä samalla tavalla kuin nuoremmilla, jolloin lääkeainetta on enemmän elimistössä. Lisäksi rasvakudoksen osuus lisääntyy ja nestemäärä pienenee, jolloin rasvaliukoiset lääkkeet varastoituvat rasvakudokseen, mikä myös nostaa pitoisuutta ja niiden poistuminen elimistöstä hidastuu. Yleensä lääkäri on huomioinut ikääntymisen vaikutukset lääkitykseen, kertoo proviisori Pricella Andersson Näsin Apteekista.
Monet lääkkeet saattavat olla iäkkäille sopimattomia ja näiden lääkkeiden käyttöä pitäisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Lisäksi haittavaikutuksia hoidetaan usein toisilla lääkkeillä, mikä kasvattaa lääkemäärää entisestään.
– Lääkehoidon onnistuminen ja sen turvallisuus ovat ne tärkeimmät syyt, miksi lääketarkistusta ja lääkehoidon arviointia tehdään, sanoo Andersson.
Itsehoitovalmisteilla voi olla myös yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa.
Mika Laine
Myös itsehoitovalmisteilla voi olla yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa
Jos iäkkäällä itsellään tai hänen omaisellaan on epäilys, että käytetyillä lääkkeillä on haittavaikutuksia, kannattaa hakeutua lääkehoidon arviointiin.
– Lääkkeiden haittavaikutuksia on monenlaisia, mutta tyypillisesti näitä ovat vatsan tai suoliston oireet, kuten pahoinvointi, oksentelu, ripuli tai ummetus, huimaus, päänsärky ja väsymys, kertoo Andersson.
Arviointiin kannattaa hakeutua myös, jos hoitoa on monessa terveydenhuollon yksikössä, lääkelista on pitkä, päivystyskäyntejä on toistuvasti tai terveydentilassa on muutoksia.
Haittavaikutuksilla voi olla vakavat seuraukset erityisesti iäkkäille.
– Pahimmillaan epäsopiva lääkitys voi aiheuttaa sekavuutta ja kaatuilua ja johtaa jopa siihen, ettei vanhus enää pärjää yksin kotona, sanoo Haglund.
Reseptilääkkeiden lisäksi myös itsehoitovalmisteilla voi olla yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa.
– Esimerkkinä tulehduskipulääke ibuprofeeni voi aiheuttaa verenohennuslääkkeen kanssa käytettynä sisäisen verenvuodon ja yskänlääke dekstrometorfaani yhteiskäytössä Alzheimerlääkkeen memantiinin kanssa sekavuustilan, sanoo Haglund.
– Jos on jotain reseptilääkkeitä käytössä, on hyvä varmistaa farmaseutin kanssa aina, kun ostaa itsehoitotuotteita, sanoo Andersson.
– Itsehoitolääkkeitä ostaessa olisikin tärkeä muistaa mainita, mitä muita lääkkeitä käyttää ja myös käytössä olevat itsehoitovalmisteet on tärkeä lisätä lääkelistaan, kuten melatoniini, särky-, vatsa- ja allergialääkkeet jne. Lääkelistaan tulisi merkitä myös käytössä olevat vitamiinivalmisteet. Esimerkiksi kalsium, rauta ja magnesium voivat vaikuttaa joidenkin lääkkeiden imeytymisen, jos valmisteet annostellaan yhtä aikaa, selittää Haglund.
Emma Haglund suorittaa parhaillaan lääkehoidon arvioinnin koulutusta.
Mika Laine
Lääkäri vastaa lääkkeiden muutoksista
Lääkehoidon arviointi tehdään aina yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa ja lääkäri arvioi aina kunkin potilaan kohdalla yksilöllisesti milloin lääkettä tulisi vaihtaa. Toki farmasisti saattaa tehdä lääkärille ehdotuksia mahdollisista lääkitysmuutoksista, mutta kaikista muutoksista päättää aina lääkäri.
– Syitä lääkemuutoksiin voivat olla esimerkiksi lääkkeiden aiheuttama haittavaikutus ja yhteensopimattomuus, ilman käyttöaihetta päälle jäänyt lääke, päällekkäiset lääkitykset tai potilaan heikentyneen munuaistoiminnan vuoksi tehtävät muutokset. Aina lääkettä ei edes tarvitse vaihtaa toiseen tai lopettaa, vaan pärjätään pelkillä annosmuutoksilla. Välillä huomataan myös listalta puuttuvia lääkkeitä ja valmisteita, sanoo Haglund.
On tärkeää, että lääkelista on ajan tasalla ja lääkkeet otetaan ohjeiden mukaan.
– Lääkehoidon arviointiin kuuluu aina potilaan haastattelu, joka toteutetaan mahdollisuuksien mukaan mieluiten asiakkaan kotona, jolloin saa parhaan käsityksen miten lääkehoito sujuu. Paras kiitos lääkehoidon arvioinnista on, kun asiakas saa konkreettisen hyödyn arviosta ja lääkitys saadaan parempaan tasapainoon. Olisi hienoa, jos farmaseuttien ja muun terveydenhuollon yhteistyötä ja ammattitaitoa kyettäisiin hyödyntämään laajemmin ja tulevaisuudessa lääkehoidon arviointi voisi olla mahdollista useammalle lääkkeen käyttäjälle sanoo Haglund.
TARJA HONKKILA
tarja.honkkila@itavayla.fi
// Jutusta poistettu kuva 1.10. klo 10. Kuvatekstissä viitattiin tulehduskipulääkkeeseen ja ibuprofeeniin. Kuvassa oli kuitenkin Panadol-tuote, joka ei ole tulehduskipulääke, eikä sen vaikuttava aine ole ibuprofeeni.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot