Viikon kysymys
A-
A+
Porvoolainen Tamara Vepsäläinen paljastuu todelliseksi Marimekko-faniksi, jolla on kotonaan neljä hyllyllistä Marimekko-tavaraa. – Tuotteet ovat niin kauniita. En pysty lopettamaan keräilyä, hän sanoo. Myös perheen nuorimmaisen, Ellan, vaunut ovat Unikko-kuosissa.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Kun porvoolainen Tamara Vepsäläinen lähtee kirpputorille tai kauppakierrokselle, katse tietää, mitä etsiä: Marimekkoa. Ikoninen suomalaisbrändi viettää tänä vuonna syntymänsä 75-vuotisjuhlavuotta.
Vepsäläisen kotona suomalaisbrändiä löytyy jo neljän hyllyn verran, eikä kokoelma rajoitu astioihin. On vaatteita, laukkuja ja kankaita. Joka huoneessa on Marimekon verhot, jotka hänen äitinsä on ommellut.
– Mulla on oikeasti neljä hyllyä täynnä. Olen tämmöinen keräilijä, Vepsäläinen naurahtaa.
Hän ei edes tiedä, kuinka monta Marimekko-esinettä omistaa. Erityisen vanhat mukit hän pitää visusti hyllyssä.
– Esineitä on monta; en ole edes laskenut. Melkein joka huoneessa on Marimekko-verhot.
Harrastus on jatkunut ainakin viitisen vuotta. Sitä ennen Vepsäläinen keräsi Mikki Hiiri -esineitä, mutta ne hän lopulta myi pois. Tilalle astui Marimekko.
– Tuotteet ovat niin kauniita. En pysty lopettamaan keräilyä.
Keräilyyn osallistuu koko lähipiiri. Isoveli kiertää myös kirpputoreja ja lähettää sisarelleen kuvia vastaan tulevista löydöistä.
– Heti hän laittaa minulle kuvia, että täällä olisi sinulle tämmöinen.
Marimekko näkyy jo seuraavassakin sukupolvessa. Vepsäläisen pieni Ella, 11 kuukautta. käyttää hänkin Marimekon vaatteita.
– Mallistossamme on laadukkaita neulevaatteita, jotka ovat merinovillaa. Settiajattelu näkyy meillä: asiakas saa huivit, laukut ja pipot kokonaisuuksiin, myymäläpäällikkö Katariina Vuorinen sanoo. Hän on pukeutunut kaksi vuotta sitten lanseeratun Maridenim-malliston mekkoon, joka on materiaaliltaan luomupuuvillaa.
Marko Wahlström
Viininpunainen on syksyn väri
Porvoon Marimekko-myymälän myymäläpäällikkö Katariina Vuorisen mukaan juuri pitkäikäinen suhde tuotteisiin kuuluu olennaisesti Marimekon ajatukseen.
– Pääajatus on, että design on ajatonta, erittäin laadukasta ja kestää vuodesta toiseen. Se on ollut ajatuksena jo Armi Ratian (1912–1979) ajoista lähtien.
Ajattomuus ei tarkoita sitä, etteivätkö sesonkien trendit näkyisi ikonisen suomalaisbrändin myymälöissä. Tänä syksynä katse kiinnittyy ennen kaikkea viininpunaiseen.
– Se on tämän syksyn ja talven trendi. Jos kiertelee muitakin vaateliikkeitä, sitä näkee oikeastaan kaikkialla, Vuorinen sanoo.
Viininpunainen sai huomiota myös kauppakeskus Lundin syysmuotinäytöksessä, jossa sitä yhdistettiin vaaleanpunaiseen.
– Yhdistelmä herätti asiakkaissa kiinnostusta ja toi näytöksen jälkeen ihmisiä myymälään.
Vaikka värit muuttuvat, yksi asia pitää pintansa.
– Unikko on edelleen Marimekon rakastetuin ikoni. Se on vahvasti syksynkin mallistossa.
Toiseksi tämän syksyn ja talven vahvaksi väriksi nousee metsänvihreä (forest green).
Marimekon tunnetuimmat ikonit koostuvat maailmankuuluista kuoseista ja klassikkotuotteista, jotka edustavat suomalaista designia. Vuokko Nurmesniemen suunnittelema puuvillainen Jokapoika-paita täytti tänä vuonna 70 vuotta. Paidasta tuli tasa-arvoisen suomalaisen pukeutumisen symboli.
Marko Wahlström
Annika Rimalan vuonna 1968 suunnittelema Tasaraita oli merkkaamassa tasa-arvoista ja ennakkoluulotonta ajattelua trikoovaatteissa.
Marko Wahlström
Marimekkoa myös miehille
Marimekon asiakaskunta ei Vuorisen mukaan rajoitu enää mielikuvaan perinteisestä naistenvaatemerkistä. Unisex-tuotteet ovat tuoneet merkin vaatteita myös miesten päälle. Yksi esimerkki on väljemmin mitoitettu Kioski-mallisto.
– Huppareita näkee vaikka jääkiekkoilijoiden ja golffareiden päällä, Vuorinen kertoo.
Hän huomasi saman ollessaan Eppu Normaalin jäähyväiskeikalla.
– Siellä oli todella monella miehellä Unikko-huppari takin asemasta.
Metsänvihreä (green forest) haastaa syksyn ja talven muodissa jopa suklaanruskean suosion kauden "uutena mustana". Myyjä Inka Hyvärinen esittelee villapuseroa ja mekkoa.
Marko Wahlström
Ajattomuus on yksi Marimekon perusajatuksista
Marimekon pitkään historiaan kuuluu tuotteita, jotka ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen. Jokapoika-paita on saavuttanut 70 vuoden iän, Unikko on ollut olemassa vuodesta 1964 ja Tasaraita on kulkenut matkassa vuodesta 1968 lähtien.
– Unikko on rakastettu kuosi ja Marimekon kansainvälinen läpimurto, joka tunnetaan ympäri maailmaa. Se ei ole ajan kuluessakaan haalistunut, ja siitä on muodostunut jo melkein Marimekko-brändin tunnus.
Vuorinen palaa haastattelussa kerta toisensa jälkeen laatuun. Marimekon vaatteista noin 70 prosettia valmistetaan Euroopassa ja kaikki kankaat painetaan edelleen omassa kangaspainossa Helsingin Herttoniemessä.
– Mallistoja rakennetaan niin, että eri vuosien tuotteita voi yhdistellä keskenään. Tänä syksynä ostetun vaatteen ei pitäisi näyttää vanhentuneelta heti seuraavan sesongin koittaessa. Kun nyt ostaa jonkin neuleen, se sopii hyvin myös seuraavan talven mallistoon. Värimaailmoissakin on jatkuvuutta.
Vuorisen mukaan juuri ajattomuuteen kiteytyy yksi Marimekon perusajatuksista.
– Ei osteta vain yhdeksi kaudeksi, vaan useammaksi kaudeksi. Näitä on ilo myydä, kun niiden laatuun voi itsekin uskoa.
Hän kertoo havahtuneensa tuotteiden pitkään käyttöikään viimeksi Valkeakosken kesäteatterissa, jossa hän oli katsomassa Katri Helenasta kertovaa musikaalia. Väliajalla alkoi sataa ja Vuorisen katse kiinnittyi yleisön sateenvarjoihin.
– Näin parikymmentä eri-ikäistä ja eriväristä Marimekon sateenvarjoa, muun muassa Unikko- ja Räsymatto-kuoseissa. Siinäkin todiste siitä, että ne oikeasti kestävät monta vuotta.
Tämän vuoden Marimekko-uutuus ovat fleece-takit, joita myyjä Inka Hyvärinen (vas.) ja myymäläpäällikkö Katariina Vuorinen esittelevät.
Marko Wahlström
Marimekon Kioski-mallisto on kokoelma rentoja, kaikille sopivia luottovaatteita ikonisissa kuvioissa. Mallistossa ajaton design kohtaa modernin katumuodin. – Sukupuolineutraalissa Unisex-mallistossa on huppareita, joita näkee monen jääkiekkoilijan ja golffarin päällä, Katariina Vuorinen kertoo. Taustalla myyjä Inka Hyvärinen.
Marko Wahlström
Asiakasilloista vastaisku vaikeaan aikaan
Talouden epävarmuus näkyy vähittäiskaupassa, eikä Vuorinen vähättele yritysten tämänhetkisiä haasteita.
– Niistä huolimatta olemme selviytyjien joukossa. Esimerkiksi koronapandemian jälkeen kauppa kävi todella vilkkaasti, kun ostotarvetta oli kertynyt. Olemme yrittäneet keksiä erilaisia keinoja, joilla taklata haasteet.
Myymälässä järjestetään tapahtumia, kanta-asiakkaille VIP-iltoja ja kevät- ja syyskauden avauksia. Lisäksi eri yhdistyksille ja ryhmille pidetään omia asiakasiltoja.
– Ennen joulua myymälässä on tulossa useita eri ryhmille suunnattuja asiakasiltaa.
Muotinäytöksissä malleina käytetään tavallisia eri-ikäisiä ja erikokoisia vapaaehtoisia.
– Ihmiset ajattelevat, että tuo voisi sopia minullekin. Sen jälkeen syntyy kuhinaa, ja ihmiset innostuvat sovittamaan ja ostamaan tuotteita.
Porvoon myymälällä on myös vakiintunut kanta-asiakaskunta. Vuorinen arvioi, että heidän kysyessään asiakkaalta kanta-asiakkuudesta 85–90 prosenttia vastaa olevansa kanta-asiakas.
– Asiakkaidemme ikäjakautuma ulottuu vauvasta eläkeläisiin.
Marimekko täytti toukokuussa 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi myynnissä muki, jonka odotetaan muodostuvan keräilytuotteeksi. – Tämän vuoden uusi kuosi on Kukasta kukkaan -kuvio, jonka suunnittelija Erja Hirvi loi torpan lattialla kesäpaikassaan, täysin kedon kukka-aiheisiin uppoutuneena, myymäläpäällikkö Katariina Vuorinen kertoo.
Marko Wahlström
Marimekko täytti toukokuussa 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi myynnissä muki, jonka odotetaan muodostuvan keräilytuotteeksi.
Marko Wahlström
Aasialaiset turistit vievät Marimekkoa tuliaisiksi
Nykyisellä paikallaan Porvoon-myymälä on toiminut kuusi ja puoli vuotta ja sitä ennen Lundinkatu 10:n liiketilassa kymmenen vuotta. Marimekon historia Porvoossa ulottuu vielä tätäkin kauemmas: sitä ovat kantaneet viimeksi Raija Tölkön monimerkkimyymälä Maribella sekä aiemmin Klaus ja Kaaru Hellbergin pyörittämä Pala-Kaijan myymälä.
Porvoossa Marimekon tunnettuus näkyy myös ulkomaisissa matkailijoissa. Vuorisen mukaan etenkin aasialaiset matkailijat tuntevat brändin hyvin. Kuluneena kesänä heitä kävi liikkeessä paljon.
– Heillä tuntuu olevan Suomessa kaksi intohimoa: Marimekko ja Muumit.
Vuorinen kertoo matkailijoiden ostavan tuotteita myös tuliaisiksi.
– Marimekon kansainvälinen tunnettuus muistuttaa samalla siitä, miten pitkälle suomalainen muotoilu (design) on kantanut. Tästä saamme olla todella ylpeitä. Ei ole enää kauhean montaa tällaista yritystä, joka on kuitenkin pysynyt.
Myymäläpäällikkö Katariina Vuorinen on luotsannut Marimekon Porvoon-myymälää 16 vuoden ajan.
Marko Wahlström
Vaatteiden lisäksi Marimekon valikoimassa on pussilakanoita, pyyhkeitä ja sisustustyynynpäällisiä sekä kynttelikköjä. Yksi hittituote on Unikon muotoinen kylpyhuoneen matto.
Marko Wahlström
Tiiliskivi on Marimekon perustaja Armi Ratian vuonna 1952 suunnittelema selkeä ja arkkitehtoninen kuosi.
Marko Wahlström
Suomalaiskansallinen identiteetti herättää muistoja
Marimekko on osa suomalaiskansallista identiteettiä, josta riittää muistoja ammennettavaksi. Myymäläpäällikkö Katariina Vuorinen sai 8-vuotiaana joululahjaksi punavalkoraidallisen Tasaraita-yöpaidan.
– Silloinen ja nykyinen paras ystäväni sai myös Joulupukilta ihan samanlaisen. Aina, kun yökyläilimme toistemme luona sovimme, että laitamme Tasaraita-yöpaidat päälle niin kauan kuin ne mahtuivat. Olimme kuin kaksi marjaa.
Myyjä Inka Hyvärinen muistelee, että hänen mummilassaan oli Marimekko-astiastoa.
– Hänellä oli ihan hirveä kokoelma Mariskooleja, jotka ovat syntyneet Marimekon ja Iittalan yhteistyönä.
Oman Marimekko-suhteen hän sanoo syventyneen työn kautta.'
– Olen nyt työskennellyt myymälässä 4,5 vuotta. Aloittaessani hurahduin vaatteisiin, kun näin oikeasti tuotteiden laadukkuuden, hän sanoo.
FAKTA
Marimekko Oyj
» Yhtiö perustettiin tekstiilitaiteilija Armi Ratian (1912–1979) ajatuksesta vuonna 1951. Yhdessä aviomiehensä Viljo Ratian kanssa Armi loi yhden maailman ensimmäisistä lifestyle-brändeistä.
» Vuonna 2025 yhtiön liikevaihto oli 190 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali 17,1 prosenttia.
» Marimekko-myymälöitä on yli 170 eri puolilla maailmaa, ja verkkokauppa palvelee asiakkaita 39 maassa. Keskeisiä markkinoita ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka.
» Konserni työllistää noin 490 henkeä. Pörssiyhtiön osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Marimekon ikonisimmat kuosit
» Tiiliskivi: Perustaja Armi Ratian vuonna 1952 suunnittelema selkeä ja arkkitehtoninen kuosi.
» Jokapoika-paita: Vuokko Nurmesniemen suunnittelema, vuonna 1956 esitelty puuvillainen paita, josta tuli tasa-arvoisen suomalaisen pukeutumisen symboli.
» Lokki: Maija Isolan vuonna 1961 luoma pelkistetty kuvio, joka sai innoituksensa ikkunaan ripustetuista verhoista.
» Unikko: Maija Isolan vuonna 1964 suunnittelema Unikko on Marimekon tunnetuin kuosi, joka syntyi vastalauseena perustaja Armi Ratian aiemmalle vastustukselle kukkakuoseja kohtaan.
» Tasaraita: Annika Rimalan vuonna 1968 suunnittelema Tasaraita oli merkkaamassa tasa-arvoista ja ennakkoluulotonta ajattelua trikoovaatteissa.
» Räsymatto ja Siirtolapuutarha: Maija Louekarin vuonna 2009 suunnittelemat modernit klassikot, jotka ammentavat inspiraatiota suomalaisesta siirtolapuutarha- ja mattoperinteestä.
Bökarsin kartanosta kesäpaikka
» Armi ja Viljo Ratia hankkivat Porvoon Gäddragissa sijaitsevan Bökarsin kartanon omistukseensa 1960-luvun puolivälissä. Kartanosta tuli Armi Ratialle koti, edustuspaikka ja luovuuden keskus, jossa hän vietti paljon aikaa.
» 1960-luvun alussa Armi Ratia kehitti Porvoon Bökarsin maille Marikylä-utopiayhteisön idean. Utopian suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Aarno Ruusuvuori.
» Suunnitelmista toteutui lopulta vain 48 neliömetrin suuruinen koetalo vuonna 1967. Amer Sportsille päätynyt Maritalon prototyyppi on edelleen pystyssä, mutta huonossa kunnossa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot