Viikon kysymys
A-
A+
Porvoolaisen Tuomo Myllysen mieli halajaa vesille sitä enemmän mitä lähemmäksi kevät etenee. – Tammikuussa olemme hioneet ja lakanneet kotimme autotallissa veneen sisustan lattialevyt, hän kertoo purjeveneen kannella.
Marko Wahlström
PORVOO, SAKTA FARTEN Kilkatusta ja puheensorinaa. V arma kevään merkki – väliaikaisesta koleasta ilmasta tai takatalvesta – huolimatta on se, kun veneenomistajat saapuvat talvisäilytysalueille.
Purjeveneen kannella maston saalinkien äärellä puuhaamassa näkyy pipopäinen mies, joka veneilijöiden "varhaisten lintujen" joukkoon.
Hän on aloittanut veneensä kunnostamisen tulevaa purjehduskautta jo tammikuussa.
– Olen vienyt veneen kaikki lattialevyt kotiin. Vaimo hioi ja minä lakkasin ne autotallissamme, porvoolainen Tuomo Myllynen kertoo Sakta Farten 1:n talvisäilytysalueella.
Sakta Farten on Porvoon suurin veneiden talvisäilytysalue. Alue jakautuu kahteen osaan; Sakta Farten 1:een ja 2:een.
Marko Wahlström
"Tällaisessa on aina niin paljon hommaa kuin kerkeää tehdä"
Veneelle porvoolaismies tuli talven jäljiltä reilu kaksi viikkoa sitten. Nyt pursi on riisuttu pressurakenteista.
– Maston poikkipuut (saalingit) olivat talven irti. Nyt olen kokoillut niitä takaisin paikoilleen, jolloin maston pystytys onnistuu, kun vene lasketaan vesille.
Toissa viikolla mies maalasi veneen pohjan.
– Tällaisessa on aina niin paljon hommaa kuin kerkeää tehdä.
Vesillelasku on merkitty kalenteriin jo viime syksynä: 24. huhtikuuta.
– Kun vene nostetaan syksyllä maalle, sovimme samalla aina kevään vesillelaskun. Silloin, kun se on kalenterissa, se tulee myös tehtyä.
Vielä ennen vesillelaskua edessä on muun muassa veneen painevesipumpun paikoilleen asentaminen talven jäljiltä.
– Lisäksi veneen sisätilat pitää siivota sekä kansi pestä ja vahata, Myllynen listaa.
Purjeveneen pohjaa Tuomo Myllynen ei pese ja maalaa joka kevät. Tänä vuonna Cloudberry loistaa uudessa pohjamaalissa.
Marko Wahlström
"Kaikki asiat ovat hallussa ja homma pysyy lapasessa"
Myllyset aloittivat veneilyharrastuksen pienellä uppoavarunkoisella moottoriveneellä yli 20 vuotta sitten.
– Tällä veneellä meillä lähtee jo yhdestoista kesä.
Purjevene on 38-jalkainen (noin 11,6 metriä) Benetaun Oceanis.
– Aikaisemmin meillä oli Saimaalla pienempi, 25-jalkainen purjevene muutaman kesän, jolla harjoittelimme, Tuomo Myllynen naurahtaa.
Hänen mukaan veneily on mukava harrastus.
– Tämän kokoisessa veneessä kaikki asiat ovat hallussa ja homma pysyy lapasessa. Omakotitalo 600 neliömetrin tontilla tahtoo olla jo vähän liian iso käsitellä, hän hymähtää.
Tänä kesänä perheveneellä lähtee vanhempien mukaan perheen kaksi nuorimmaista lasta.
Cloudberry on 38-jalkainen purjevene, joka pääsee kuivalta maalta kohta elementtiinsä eli veteen.
Marko Wahlström
Viikonloput lähisaaristossa, kesälomalla Itämerellä
Veneellä pystyy menemään paikkoihin ja tekemään pieniä ulkomaan matkoja.
– Viikonloppuja voimme viettää lähisaaristossa purjehtien vaihtuvissa kesämökkirannoissa, Myllynen kertoo.
Perhe on purjehtinut aina Pohjanlahden perukoille Haaparantaan.
– Viime kesänä kävimme Riiassa ja yhtenä kesänä kävimme Tukholmassa. Itämerellä on tullut purjehdittua ristiin rastiin loma-aikoina.
Myllyset saattavat joskus mennä veneelle yöksi, vaikka eivät lähtisi minnekään.
– Meillä on venepaikka pursiseura BSS:n (Borgå Segelsällskap) laiturissa Kugghamnissa Emäsalon sillan kupeessa, jossa purjeet pystyy nostamaan heti lähtiessä, Tuomo kertoo.
Porvoolainen Tuomo Myllynen haluaa rohkaista vähänkin veneilystä ja purjehtimisesta kiinnostuneita vesille. – Pienelläkin budjetilla pärjää, hän sanoo Cloudberry-purren kannella.
Marko Wahlström
"Pienelläkin budjetillakin pärjää"
Purjehdusharrastukseen käytettävällä vuosittaisella rahasummalla ei ole mitään rajaa.
– Vähälläkin pärjää. Esimerkiksi pienemmällä purjeveneellä purjehtiminen kului meillä minibudjetilla, Myllynen laskeskelee.
Hänen mukaan vesillelaskun jälkeen purjeveneellä voi kesän purjehtia, vaikka keväällä välttäisi ylimääräisiä kuluja.
– Pidemmän päälle se huonontaa venettä, jos niin tekee. Kyllä veneen omistaminen on jatkuvaa ylläpitoa; jos venettä ei huolla, syntyy niin sanottua korjausvelkaa, Myllynen muistuttaa.
"Jokainen on ollut joskus aloittelija"
Myllysen mukaan veneilykulttuuri on säilynyt ennallaan viime vuosina.
– Samalla tavalla moikataan ja autetaan laituriin saapuvia kuin ennenkin, enkä ole huomannut muutosta huonompaan suuntaan.
Vesillä liikkumisessa tulee muistaa veneilysäännöt.
– Purjevene on tehty purjehtimaan, vaikka moottorikin siinä on tärkeä apuväline.
Myllynen kehottaa veneily- tai purjehduskärpäsen purasseita rohkeasti vesille.
– Jokainen on ollut joskus aloittelija.
Mies tuntee veneilijöitä, jotka aloittaneet harrastuksen ostamalla purjeveneen ja lähteneet purjehtimaan.
– Me kävimme vaimon kanssa Jyväskylän pursiseuran järjestämän purjehduskurssin, jonka jälkeen aloitimme.
Purjehtiessa oma harrastaminen kehittyy.
– Purjehdus on siinä mielessä hauska harrastus, että jo viiden minuutin opastuksella pystyy auttavasti purjehtimaan ja myös nauttimaan siitä. Sen jälkeen ei ole mitään rajaa, miten voi itseään kehittää.
FAKTA
Porvoon kaupungin talvisäilytysalueet:
» Sakta Farten 1 talvisäilytysalue, Sikosaarentie 3 (käynti alueelle vastapäätä koirapuistoa)
» Sakta Farten 2 talvisäilytysalue, Sikosaarentie 25
» Gammelbackan talvisäilytysalue, Niittypolun päässä
» Tolkkisten talvisäilytysalue, Kissansalmentien päässä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot