Viikon kysymys
A-
A+
– Meidän pitäisi opetella jättämään älylaitteet pois sekä katsoa toisiamme silmiin, jutella, hengailla, oleskella ja vaikka urheilla yhdessä, Vuoden lapsiystävällinen teko -diplomilla palkittu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylilääkäri Tanja Eklöf sanoi.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n hallitus on myöntänyt tämän vuoden Lapsiystävällinen teko -diplomin ylilääkäri Tanja Eklöfille merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi niin Porvoossa kuin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
– Porvoon kaupungilla työskennellessään Eklöfillä oli merkittävä rooli kehitettäessä lasten ja nuorten palveluja sekä kouluterveyden oppilashuoltoa, puheenjohtaja Erja Hanni sanoi jakaessaan tunnustuspalkintoa lapsen oikeuksien päivänä torstaina.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirryttyään hän on jatkanut kehitystyötä laajemmalla vastuulla ja toiminut suunnannäyttäjänä koko lapsi- ja perhelähtöisen terveys- ja hyvinvointipalvelukokonaisuuden kehittämisessä ja laajentamisessa ennaltaehkäisevään, varhaisen tuen suuntaan.
– Esimerkkinä muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja kouluterveyden oppilashuollon tukipalvelut. Eklöfin työssä yhdistyvät vahva ammattiosaaminen, inhimillisyys ja rohkea uudistaminen. Olet tehnyt työtäsi taidolla, tiedolla ja suurella inhimillisyydellä, Hanni jatkoi.
– Työtä olet tehnyt pitkäjänteisesti sekä toiminut suunnannäyttäjänä ja valontuojana lapsi- ja perhelähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja varhaisen tuen korostamisessa, Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Erja Hanni (oik.) sanoi luovuttaessaan Vuoden lapsiystävällinen teko -diplomin ylilääkäri Tanja Eklöfille. Kuvassa myös varapuheenjohtaja Ella Heimonen (2. vas.) ja hallituksen jäsen Sirkka Päivärinta (2. oik.).
Kouluterveydenhoitaja: "Taistelit perheiden puolesta"
Kouluterveydenhoitajana työskennellyt Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n hallituksen jäsen Sirkka Päivärinta nosti esille konkreettisen muiston yhteistyöstä. Hän aloitti Keskuskoululla vuonna 2006.
– Lähdimme kehittämään lääkäripalveluita, koska lääkäreitä ei näkynyt koululla. Perheiden palveluihin perehtyneenä otit asian tehtäväksesi, jolloin meillä alkoi tapahtua. Kiinnostuit, kehitit ja koulutit lääkäreitä sekä toisinaan vaadit meiltä hoitajilta tosi paljon.
– Ennen kaikkea taistelit perheiden puolesta, mikä oli sinulle sydämen asia. Aina oli tuki takana. Itse muistan erään hankalan tilanteen, johon sain tukea, kun tulit kanssani koululle kohtaamaan ihmisiä, Päivärinta muisteli.
Palkitsemistilaisuudessa oli läsnä palkitun entisiä ja nykyisiä työkavereita sekä Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n hallituksen jäseniä.
Porvoon Keskuskoulun kouluterveydenhoitajana työskennellyt Sirkka Päivärinta muisteli yhteistyötään Tanja Eklöfin kanssa. Vierellä Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Erja Hanni.
Marko Wahlström
Asioiden ratkaisija toivoo, että hänelle soitetaan ongelmissa
Ylilääkäri Tanja Eklöf on tottunut siihen, että hänelle soitetaan usein silloin, kun jossain on ongelmia.
Tunnustuspalkintoa koskevan tiedon saadessaan hän oli varautunut samaan. Nopeasti kuitenkin selvisi, että kyse oli positiivisesta asiasta.
– Olen aina toivonutkin, että minulle soitetaan, kun on vaikea tilanne ja asian ratkaisua voidaan pohtia yhdessä.
Tunnustus merkitsee Eklöfille todella paljon.
– Se kertoo siitä, että työmme lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on arvostettua. Erityisesti lämmitti tieto, että terveydenhoitajat – työparini ja yhteistyökumppanit läpi vuosien – olivat ehdottaneet diplomin myöntämistä minulle.
Eklöfin mukaan arvokas tunnustus antaa voimaa jaksaa tehdä työtä lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi.
– Tunnustus ei ole vain minulle, vaan koko palvelukokonaisuudelle ja kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet mukana tässä tärkeässä työssä, hän esitti kiitoksensa.
Vuoden lapsiystävällinen teko -diplomin saanut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylilääkäri Tanja Eklöf sai tunnustuksena kunniakirjan lisäksi kynttilälyhdyn, joka symboloi hänen rooliaan valontuojana. Lyhdyn ojensi entinen kouluterveydenhoitaja Sanna Päivärinta (oik.). Taustalla Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n varapuheenjohtaja Ella Heimonen.
Marko Wahlström
Lääkäri aloitti Porvoon terveysasemalla vuonna 2007
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylilääkärinä työskentelevä Tanja Eklöf aloitti uransa lääkärínä Loviisan terveyskeskuksessa, jossa toimi vuoden.
Hän aloitti Porvoon kaupungin terveysasemalla yleislääkärinä vuonna 2007 ja erikoistui yleislääketieteeseen vuonna 2011.
– Siihen aikaan, kun aloitin lääkäri ei saanut mitään perehdytystä, vaan piti lukea vain ohjeita. Onneksi oli ihania terveydenhoitajia, jotka olivat tukena. Te olette meille lääkäreille tärkeitä, Eklöf jakoi tunnustusta.
Erikoistumisjaksonsa aikana hän työskenteli paljon kouluterveydenhuollossa. Hän hankki erikoistumisen jälkeen lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon sekä nuorisolääketieteen erityispätevyydet.
– Kiinnostukseni ennaltaehkäisyyn vahvistui, kun vastaanotolla tapasin aika paljon nuoria naisia, joilla oli ahdistusoireilua. Usein niiden taustalta löytyi jokin perheeseen liittyvä syy, kuten alkoholismi tai mielenterveysongelma. Minua harmitti, että heille oli niin vähän tukipalveluita tarjolla.
– Kouluterveydenhuollossa perinteiset "lääkärin temput", kuten sydämen kuuntelu ja korvien tutkiminen tuntuivat harvoin hirveän tärkeiltä, vaikka niitä olivatkin. Tärkeämpää oli keskustella lapsen ja perheen kanssa heidän voinnista ja haasteista. Haimme mielellään yhdessä terveydenhoitajan kanssa niihin ratkaisuja.
Viimeisinä Porvoo-vuosinaan Eklöf toimi neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon apulaisylilääkärinä.
– Lähdin kehittämään lääkäreiden perehdytysohjeita. Hyvinvoinnin ohjeita ja hoitopolkuja kehitettiin moniammatillisesti pääosin terveydenhoitajien, mutta myös muiden lasten, nuorten ja perheiden työntekijöiden kanssa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden varhaisen tuen kehittäminen oli tärkeä kohde.
"Koulujen sulkeminen korona-aikana oli erittäin huono päätös"
Hyvinvointialueen muodostuessa 1.1.2023 Eklöfin vastuualue laajeni kattamaan koko Itä-Uudenmaan neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Ylilääkärin vastuulle lisättiin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö Zemppi, joka käynnistyi hyvinvointialueen kynnyksellä.
– Tänä syksyä saimme käynnistettyä lasten mielenterveysyksikön.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden (lanupe) osaaminen jakautui epätasaisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
– Viime kesänä toteutui lanupe-lääkäriyksikkö. Siinä työskentelee viisi lääkäriä, jotka ovat erityisen kiinnostuneita lasten ja perheiden asioista. He tarjoavat lääkäripalveluita ja tukea koko hyvinvointialueelle.
Eklöfille on pitänyt aina tärkeänä, että palvelu on mahdollisimman hyvää ja tasalaatuista kaikille.
– Korona-aikana Porvoossa päätettiin supistaa kouluterveydenhuollon palveluita rajusti. Toimin ainoana kouluterveydenlääkärinä ja hoidin silloin vain lapsia, joilla oli erityishaasteita.
Hän muistan hyvin vanhempien uupumisen, kun he yrittivät hoitaa oman työnsä ja samalla tukea lapsiaan, jotka kävivät kotikoulua.
– Ahdistusoireet, syömishäiriöt ja Nepsy-oireilu lisääntyivät valtavasti. Koulujen sulkeminen oli erittäin huono päätös. Koulunkäynti on hyvin paljon muutakin kuin vain oppimista.
– Meidän pitää edelleen jatkossa tarjota hyvin varhaista ennalta ehkäisevää tukea, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylilääkäri Tanja Eklöf korosti.
Marko Wahlström
"Älylaitteiden käyttö vähentää vuorovaikutusta"
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyivät ennen koronapandemiaa, mikä näkyy jo kouluterveyskyselyissä vuodesta 2013.
– Taustalla on varmasti monia syitä. Itse koen, että älylaitteiden lisääntyvä käyttö on huoliasia, joka lisää mielenterveysongelmia yhteiskunnassa yleisesti. Some lisää vertailua ja riittämättömyyden tunnetta erityisesti yksilöiden kesken.
Eklöfin mukaan älylaitteiden käyttö vähentää meille kaikille hyvin tärkeää vuorovaikutusta.
– Meidän pitäisi opetella jättämään älylaitteet pois sekä katsoa toisiamme silmiin, jutella, hengailla, oleskella ja vaikka urheilla yhdessä. Olin hyvin onnellinen, kun tuli lakimuutos, että kännykät saatiin kieltää kouluissa.
Eklöf toivoisi vielä, että älylaitteet kiellettäisiin myös välitunneilla.
– Se olisi oikea päätös. Näin on joissakin kouluissa jo tehty, mutta ei kaikissa.
"Tukea pitää pystyä tarjoamaan pyydettäessä"
Koko maan vaikea taloudellinen tilanne heijastuu myös hyvinvointialueille.
– Nyt pitäisi säästää, mutta mistä resursseista säästöä voidaan tehdä, on iso kysymys. Meidän pitää edelleen jatkossa tarjota hyvin varhaista ennalta ehkäisevää tukea, Eklöf sanoi.
Hänen mielestä paras aika aloittaa ennaltaehkäisy on raskauden aikana.
– Silloin on hyvä hetki työstää vanhempien traumoja tai muita ongelmia, jotta ne eivät siirry lapsille. Näin he jaksavat olla riittävän hyviä vanhempia lapsilleen.
– Meidän täytyy pystyä tarjoamaan tukea ja hoitoa silloin, kun lapsi, nuori tai perhe sitä pyytää myös myöhemmin riippumatta, onko se ahdistus, päihdeongelma tai nepsy-oireilu. Meidän pitää pystyä tarjoamaan heille tukea ja apua.
Hän muistutti, että lapset ovat meidän tulevaisuus.
– Se, mistä säästetään nyt, maksaa myöhemmin moninkertaisesti. On laskettu, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa.
– Meidän lapsilla ja nuorilla on aivan erilaiset edellytykset kuin esimerkiksi maailman kriisimaiden ja sotaa käyvien lapsilla ja nuorilla, Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Erja Hanni muistutti.
Marko Wahlström
Diplomi jaettiin kahdeksannen kerran
Vuoden Lapsiystävällinen teko -diplomin saajan valitsee Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n hallitus, joka myönsi sen tänä vuonna jo kahdeksannen kerran.
Diplomin voi saada henkilö tai yhteisö, joka toiminnallaan tukee lasten oikeuksia, hyvinvointia ja osallisuutta sekä toimii esimerkillisesti lapsiystävällisen toimintakulttuurin edistämiseksi.
Diplomi jaetaan vuosittain kansainvälisen lapsen oikeuksien päivän (20.11.) ja teemaviikon yhteydessä. Tämän vuoden teemana on ”Lapsen oikeus kuulua”.
– Tämä määritellään niin, että lapsella on oikeus toimia yhteiskunnan jäsenenä, kiinnittyä yhteiskuntaan. Nuorten ja lasten kohdalla se on nimenomaan kuulumista yhteisöön sekä olla sen arvostettu ja kuultu jäsen niin, että hän kokee yhteisöllisyyttä siihen ryhmään, johon liittyy – oli kyseessä koululuokka, urheiluseura tai joku muu harrastuspiiri, Erja Hanni sanoi.
– Tällaisten ominaisuuksien vaaliminen on demokratian ja kestävän tulevaisuuden edellytys, hän jatkoi.
"Meidän on kuultava vakavasti omia nuoriamme"
Yhteiskunnassa asetetut tavoitteet ovat hienot.
– Siitä huolimatta saimme viime sunnuntain Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta lukea, että keväällä ilmestyneen nuorisobarometrin tulosten mukaan positiivisesti tulevaisuuteen uskovien nuorten määrä on romahtanut, Hanni totesi.
Hän muistutti suhteellisuuden tajusta.
– Meidän lapsilla ja nuorilla on aivan erilaiset edellytykset kuin esimerkiksi maailman kriisimaiden ja sotaa käyvien lapsilla ja nuorilla. Meidän on kuultava vakavasti omia nuoriamme ja otettava huomioon se pahoinvointi, mikä osalla lapsista on. Viime viikolla saimme myös lukea paikallisia ikäviä uutisia koulumaailmasta, joten Porvookaan ei ole suojassa ikäviltä ilmiöiltä.
Hanni muistutti, että tällaisten tietojen edessä päivittely ei auta ollenkaan.
– On toimittava niin, että ennaltaehkäistään ongelmia ja mahdollistetaan varhainen tuki etenkin myös mielenterveysongelmissa.
FAKTA
Tanja Eklöf
» Syntynyt Sipoossa. Asuu Porvoossa.
» Aloitti uransa lääkärinä vuonna 2006 Loviisan terveyskeskuksessa, josta siirtyi Porvoon kaupungin terveysasemalle vuosiksi 2007–2022. Vuoden 2023 alkaen toiminut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylilääkärinä.
» Opiskellut Tanskassa Kööpenhaminassa, jonka jälkeen työskenteli Porvoon sairaalassa. Yleislääketieteen erikoistumisjakson aikana työskenteli lastentautien osastolla, Lastenklinikalla ja nuorisopsykiatriassa.
» Harrastaa vapaa-ajallaan latinotansseja porvoolaisen Amanda Barreiron ohjaamassa ryhmässä ja ulkoilee luonnossa. Yrittää noudattaa kaikkia ohjeita, joita antaa muille eli nukkuu riittävästi sekä syö terveellisesti ja monipuolisesti.
» Uusperheeseen kuuluvat aviomies ja koira sekä kaksi aikuista bonustytärtä, oma aikuinen poika sekä yhteinen 16-vuotias lapsi.
FAKTA
Vuoden lapsiystävällinen teko -diplomit:
» 2018: Hamarin koulun luokanopettaja Juha Huttunen
» 2019: Teatteri Soittorasian teatterinjohtaja Pentti Kinosmaa
» 2020: Albert Edefeltin koulun rehtori Juha Levänen
» 2021; Porvoon Vanhempainyhdistykset ry – Föräldraföreningar i Borgå rf (POFF)
» 2022: Porvoon kaupungin nuorisotilat
» 2023: Diakoni Juha "Juhis" Virolainen ja nuorisotyönohjaaja Taina Virolainen, Porvoon suomalainen seurakunta
» 2024: Porvoon kaupungin avoimet varhaiskasvatuspalvelut
» 2025: Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylilääkäri Tanja Eklöf
»» Lue myös: Teatterinjohtaja Pentti Kinosmaa sai Vuoden lapsellinen teko -diplomin
»» Lue myös: Luokanopettaja Juha Huttunen sai Vuoden lapsellinen teko -diplomin
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot