POR­VOO Por­voon Pe­las­ta­kaa Lap­set ry:n hal­li­tus on myön­tä­nyt tä­män vuo­den Lap­siys­tä­väl­li­nen teko -dip­lo­min yli­lää­kä­ri Tan­ja Ek­lö­fil­le mer­kit­tä­väs­tä ja pit­kä­jän­tei­ses­tä työs­tä las­ten, nuor­ten ja per­hei­den hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si niin Por­voos­sa kuin Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la.

– Por­voon kau­pun­gil­la työs­ken­nel­les­sään Ek­lö­fil­lä oli mer­kit­tä­vä roo­li ke­hi­tet­tä­es­sä las­ten ja nuor­ten pal­ve­lu­ja sekä kou­lu­ter­vey­den op­pi­las­huol­toa, pu­heen­joh­ta­ja Er­ja Han­ni sa­noi ja­ka­es­saan tun­nus­tus­pal­kin­toa lap­sen oi­keuk­sien päi­vä­nä tors­tai­na.

Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le siir­ryt­ty­ään hän on jat­ka­nut ke­hi­tys­työ­tä laa­jem­mal­la vas­tuul­la ja toi­mi­nut suun­nan­näyt­tä­jä­nä koko lap­si- ja per­he­läh­töi­sen ter­veys- ja hy­vin­voin­ti­pal­ve­lu­ko­ko­nai­suu­den ke­hit­tä­mi­ses­sä ja laa­jen­ta­mi­ses­sa en­nal­ta­eh­käi­se­vään, var­hai­sen tuen suun­taan.

– Esi­merk­ki­nä muun mu­as­sa las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­veys­pal­ve­lut ja kou­lu­ter­vey­den op­pi­las­huol­lon tu­ki­pal­ve­lut. Ek­lö­fin työs­sä yh­dis­ty­vät vah­va am­mat­ti­o­saa­mi­nen, in­hi­mil­li­syys ja roh­kea uu­dis­ta­mi­nen. Olet teh­nyt työ­tä­si tai­dol­la, tie­dol­la ja suu­rel­la in­hi­mil­li­syy­del­lä, Han­ni jat­koi.

– Työtä olet tehnyt pitkäjänteisesti sekä toiminut suunnannäyttäjänä ja valontuojana lapsi- ja perhelähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja varhaisen tuen korostamisessa, Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Erja Hanni (oik.) sanoi luovuttaessaan Vuoden lapsiystävällinen teko -diplomin ylilääkäri Tanja Eklöfille. Kuvassa myös varapuheenjohtaja Ella Heimonen (2. vas.) ja hallituksen jäsen Sirkka Päivärinta (2. oik.).

Kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­ja: "Tais­te­lit per­hei­den puo­les­ta"

Kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­ja­na työs­ken­nel­lyt Por­voon Pe­las­ta­kaa Lap­set ry:n hal­li­tuk­sen jä­sen Sirk­ka Päi­vä­rin­ta nos­ti esil­le konk­reet­ti­sen muis­ton yh­teis­työs­tä. Hän aloit­ti Kes­kus­kou­lul­la vuon­na 2006.

– Läh­dim­me ke­hit­tä­mään lää­kä­ri­pal­ve­lui­ta, kos­ka lää­kä­rei­tä ei nä­ky­nyt kou­lul­la. Per­hei­den pal­ve­lui­hin pe­reh­ty­nee­nä otit asi­an teh­tä­väk­se­si, jol­loin meil­lä al­koi ta­pah­tua. Kiin­nos­tuit, ke­hi­tit ja kou­lu­tit lää­kä­rei­tä sekä toi­si­naan vaa­dit meil­tä hoi­ta­jil­ta tosi pal­jon.

– En­nen kaik­kea tais­te­lit per­hei­den puo­les­ta, mikä oli si­nul­le sy­dä­men asia. Ai­na oli tuki ta­ka­na. It­se muis­tan erään han­ka­lan ti­lan­teen, jo­hon sain tu­kea, kun tu­lit kans­sa­ni kou­lul­le koh­taa­maan ih­mi­siä, Päi­vä­rin­ta muis­te­li.

Pal­kit­se­mis­ti­lai­suu­des­sa oli läs­nä pal­ki­tun en­ti­siä ja ny­kyi­siä työ­ka­ve­rei­ta sekä Por­voon Pe­las­ta­kaa Lap­set ry:n hal­li­tuk­sen jä­se­niä.

Porvoon Keskuskoulun kouluterveydenhoitajana työskennellyt Sirkka Päivärinta muisteli yhteistyötään Tanja Eklöfin kanssa. Vierellä Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Erja Hanni.

Marko Wahlström

Asi­oi­den rat­kai­si­ja toi­voo, et­tä hä­nel­le soi­te­taan on­gel­mis­sa

Yli­lää­kä­ri Tan­ja Ek­löf on tot­tu­nut sii­hen, et­tä hä­nel­le soi­te­taan usein sil­loin, kun jos­sain on on­gel­mia.

Tun­nus­tus­pal­kin­toa kos­ke­van tie­don saa­des­saan hän oli va­rau­tu­nut sa­maan. No­pe­as­ti kui­ten­kin sel­vi­si, et­tä kyse oli po­si­tii­vi­ses­ta asi­as­ta.

– Olen ai­na toi­vo­nut­kin, et­tä mi­nul­le soi­te­taan, kun on vai­kea ti­lan­ne ja asi­an rat­kai­sua voi­daan poh­tia yh­des­sä.

Tun­nus­tus mer­kit­see Ek­lö­fil­le to­del­la pal­jon.

– Se ker­too sii­tä, et­tä työm­me las­ten, nuor­ten ja per­hei­den hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si on ar­vos­tet­tua. Eri­tyi­ses­ti läm­mit­ti tie­to, et­tä ter­vey­den­hoi­ta­jat – työ­pa­ri­ni ja yh­teis­työ­kump­pa­nit läpi vuo­sien – oli­vat eh­dot­ta­neet dip­lo­min myön­tä­mis­tä mi­nul­le.

Ek­lö­fin mu­kaan ar­vo­kas tun­nus­tus an­taa voi­maa jak­saa teh­dä työ­tä las­ten, nuor­ten ja per­hei­den par­haak­si.

– Tun­nus­tus ei ole vain mi­nul­le, vaan koko pal­ve­lu­ko­ko­nai­suu­del­le ja kai­kil­le yh­teis­työ­kump­pa­neil­le, jot­ka ovat ol­leet mu­ka­na täs­sä tär­ke­äs­sä työs­sä, hän esit­ti kii­tok­sen­sa.

Vuoden lapsiystävällinen teko -diplomin saanut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylilääkäri Tanja Eklöf sai tunnustuksena kunniakirjan lisäksi kynttilälyhdyn, joka symboloi hänen rooliaan valontuojana. Lyhdyn ojensi entinen kouluterveydenhoitaja Sanna Päivärinta (oik.). Taustalla Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n varapuheenjohtaja Ella Heimonen.

Marko Wahlström

Lää­kä­ri aloit­ti Por­voon ter­vey­sa­se­mal­la vuon­na 2007

Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een las­ten, nuor­ten ja per­hei­den pal­ve­lui­den yli­lää­kä­ri­nä työs­ken­te­le­vä Tan­ja Ek­löf aloit­ti uran­sa lää­kärí­nä Lo­vii­san ter­veys­kes­kuk­ses­sa, jos­sa toi­mi vuo­den.

Hän aloit­ti Por­voon kau­pun­gin ter­vey­sa­se­mal­la yleis­lää­kä­ri­nä vuon­na 2007 ja eri­kois­tui yleis­lää­ke­tie­tee­seen vuon­na 2011.

– Sii­hen ai­kaan, kun aloi­tin lää­kä­ri ei saa­nut mi­tään pe­reh­dy­tys­tä, vaan piti lu­kea vain oh­jei­ta. On­nek­si oli iha­nia ter­vey­den­hoi­ta­jia, jot­ka oli­vat tu­ke­na. Te olet­te meil­le lää­kä­reil­le tär­kei­tä, Ek­löf ja­koi tun­nus­tus­ta.

Eri­kois­tu­mis­jak­son­sa ai­ka­na hän työs­ken­te­li pal­jon kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa. Hän hank­ki eri­kois­tu­mi­sen jäl­keen las­ten­neu­vo­lan ja kou­lu­ter­vey­den­huol­lon sekä nuo­ri­so­lää­ke­tie­teen eri­tyis­pä­te­vyy­det.

– Kiin­nos­tuk­se­ni en­nal­ta­eh­käi­syyn vah­vis­tui, kun vas­taa­no­tol­la ta­pa­sin ai­ka pal­jon nuo­ria nai­sia, joil­la oli ah­dis­tu­soi­rei­lua. Usein nii­den taus­tal­ta löy­tyi jo­kin per­hee­seen liit­ty­vä syy, ku­ten al­ko­ho­lis­mi tai mie­len­ter­vey­son­gel­ma. Mi­nua har­mit­ti, et­tä heil­le oli niin vä­hän tu­ki­pal­ve­lui­ta tar­jol­la.

– Kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa pe­rin­tei­set "lää­kä­rin tem­put", ku­ten sy­dä­men kuun­te­lu ja kor­vien tut­ki­mi­nen tun­tui­vat har­voin hir­ve­än tär­keil­tä, vaik­ka nii­tä oli­vat­kin. Tär­ke­äm­pää oli kes­kus­tel­la lap­sen ja per­heen kans­sa hei­dän voin­nis­ta ja haas­teis­ta. Haim­me mie­lel­lään yh­des­sä ter­vey­den­hoi­ta­jan kans­sa nii­hin rat­kai­su­ja.

Vii­mei­si­nä Por­voo-vuo­si­naan Ek­löf toi­mi neu­vo­lan sekä kou­lu- ja opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon apu­lai­sy­li­lää­kä­ri­nä.

– Läh­din ke­hit­tä­mään lää­kä­rei­den pe­reh­dy­ty­soh­jei­ta. Hy­vin­voin­nin oh­jei­ta ja hoi­to­pol­ku­ja ke­hi­tet­tiin mo­ni­am­ma­til­li­ses­ti pää­o­sin ter­vey­den­hoi­ta­jien, mut­ta myös mui­den las­ten, nuor­ten ja per­hei­den työn­te­ki­jöi­den kans­sa. Las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den var­hai­sen tuen ke­hit­tä­mi­nen oli tär­keä koh­de.

"Kou­lu­jen sul­ke­mi­nen ko­ro­na-ai­ka­na oli erit­täin huo­no pää­tös"

Hy­vin­voin­ti­a­lu­een muo­dos­tu­es­sa 1.1.2023 Ek­lö­fin vas­tuu­a­lue laa­je­ni kat­ta­maan koko Itä-Uu­den­maan neu­vo­la-, kou­lu- ja opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lut. Yli­lää­kä­rin vas­tuul­le li­sät­tiin nuor­ten mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­yk­sik­kö Zemp­pi, joka käyn­nis­tyi hy­vin­voin­ti­a­lu­een kyn­nyk­sel­lä.

– Tänä syk­syä saim­me käyn­nis­tet­tyä las­ten mie­len­ter­vey­syk­si­kön.

Las­ten, nuor­ten ja per­hei­den pal­ve­lui­den (la­nu­pe) osaa­mi­nen ja­kau­tui epä­ta­sai­ses­ti Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la.

– Vii­me ke­sä­nä to­teu­tui la­nu­pe-lää­kä­riyk­sik­kö. Sii­nä työs­ken­te­lee vii­si lää­kä­riä, jot­ka ovat eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nei­ta las­ten ja per­hei­den asi­ois­ta. He tar­jo­a­vat lää­kä­ri­pal­ve­lui­ta ja tu­kea koko hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le.

Ek­lö­fil­le on pi­tä­nyt ai­na tär­ke­ä­nä, et­tä pal­ve­lu on mah­dol­li­sim­man hy­vää ja ta­sa­laa­tuis­ta kai­kil­le.

– Ko­ro­na-ai­ka­na Por­voos­sa pää­tet­tiin su­pis­taa kou­lu­ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­ta ra­jus­ti. Toi­min ai­no­a­na kou­lu­ter­vey­den­lää­kä­ri­nä ja hoi­din sil­loin vain lap­sia, joil­la oli eri­tyis­haas­tei­ta.

Hän muis­tan hy­vin van­hem­pien uu­pu­mi­sen, kun he yrit­ti­vät hoi­taa oman työn­sä ja sa­mal­la tu­kea lap­si­aan, jot­ka kä­vi­vät ko­ti­kou­lua.

– Ah­dis­tu­soi­reet, syö­mis­häi­ri­öt ja Nep­sy-oi­rei­lu li­sään­tyi­vät val­ta­vas­ti. Kou­lu­jen sul­ke­mi­nen oli erit­täin huo­no pää­tös. Kou­lun­käyn­ti on hy­vin pal­jon muu­ta­kin kuin vain op­pi­mis­ta.

– Meidän pitää edelleen jatkossa tarjota hyvin varhaista ennalta ehkäisevää tukea, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ylilääkäri Tanja Eklöf korosti.

Marko Wahlström

"Äly­lait­tei­den käyt­tö vä­hen­tää vuo­ro­vai­ku­tus­ta"

Las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mat li­sään­tyi­vät en­nen ko­ro­na­pan­de­mi­aa, mikä nä­kyy jo kou­lu­ter­veys­ky­se­lyis­sä vuo­des­ta 2013.

– Taus­tal­la on var­mas­ti mo­nia syi­tä. It­se koen, et­tä äly­lait­tei­den li­sään­ty­vä käyt­tö on huo­li­a­sia, joka li­sää mie­len­ter­vey­son­gel­mia yh­teis­kun­nas­sa ylei­ses­ti. Some li­sää ver­tai­lua ja riit­tä­mät­tö­myy­den tun­net­ta eri­tyi­ses­ti yk­si­löi­den kes­ken.

Ek­lö­fin mu­kaan äly­lait­tei­den käyt­tö vä­hen­tää meil­le kai­kil­le hy­vin tär­ke­ää vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

– Mei­dän pi­täi­si ope­tel­la jät­tä­mään äly­lait­teet pois sekä kat­soa toi­si­am­me sil­miin, ju­tel­la, hen­gail­la, oles­kel­la ja vaik­ka ur­heil­la yh­des­sä. Olin hy­vin on­nel­li­nen, kun tuli la­ki­muu­tos, et­tä kän­ny­kät saa­tiin kiel­tää kou­luis­sa.

Ek­löf toi­voi­si vie­lä, et­tä äly­lait­teet kiel­let­täi­siin myös vä­li­tun­neil­la.

– Se oli­si oi­kea pää­tös. Näin on jois­sa­kin kou­luis­sa jo teh­ty, mut­ta ei kai­kis­sa.

"Tu­kea pi­tää pys­tyä tar­jo­a­maan pyy­det­tä­es­sä"

Koko maan vai­kea ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne hei­jas­tuu myös hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­le.

– Nyt pi­täi­si sääs­tää, mut­ta mis­tä re­surs­seis­ta sääs­töä voi­daan teh­dä, on iso ky­sy­mys. Mei­dän pi­tää edel­leen jat­kos­sa tar­jo­ta hy­vin var­hais­ta en­nal­ta eh­käi­se­vää tu­kea, Ek­löf sa­noi.

Hä­nen mie­les­tä pa­ras ai­ka aloit­taa en­nal­ta­eh­käi­sy on ras­kau­den ai­ka­na.

– Sil­loin on hyvä het­ki työs­tää van­hem­pien trau­mo­ja tai mui­ta on­gel­mia, jot­ta ne ei­vät siir­ry lap­sil­le. Näin he jak­sa­vat ol­la riit­tä­vän hy­viä van­hem­pia lap­sil­leen.

– Mei­dän täy­tyy pys­tyä tar­jo­a­maan tu­kea ja hoi­toa sil­loin, kun lap­si, nuo­ri tai per­he sitä pyy­tää myös myö­hem­min riip­pu­mat­ta, on­ko se ah­dis­tus, päih­de­on­gel­ma tai nep­sy-oi­rei­lu. Mei­dän pi­tää pys­tyä tar­jo­a­maan heil­le tu­kea ja apua.

Hän muis­tut­ti, et­tä lap­set ovat mei­dän tu­le­vai­suus.

– Se, mis­tä sääs­te­tään nyt, mak­saa myö­hem­min mo­nin­ker­tai­ses­ti. On las­ket­tu, et­tä jo­kai­nen syr­jäy­ty­nyt nuo­ri mak­saa yh­teis­kun­nal­le yli mil­joo­na eu­roa.

– Meidän lapsilla ja nuorilla on aivan erilaiset edellytykset kuin esimerkiksi maailman kriisimaiden ja sotaa käyvien lapsilla ja nuorilla, Porvoon Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Erja Hanni muistutti.

Marko Wahlström

Dip­lo­mi ja­et­tiin kah­dek­san­nen ker­ran

Vuo­den Lap­siys­tä­väl­li­nen teko -dip­lo­min saa­jan va­lit­see Por­voon Pe­las­ta­kaa Lap­set ry:n hal­li­tus, joka myön­si sen tänä vuon­na jo kah­dek­san­nen ker­ran.

Dip­lo­min voi saa­da hen­ki­lö tai yh­tei­sö, joka toi­min­nal­laan tu­kee las­ten oi­keuk­sia, hy­vin­voin­tia ja osal­li­suut­ta sekä toi­mii esi­mer­kil­li­ses­ti lap­siys­tä­väl­li­sen toi­min­ta­kult­tuu­rin edis­tä­mi­sek­si.

Dip­lo­mi ja­e­taan vuo­sit­tain kan­sain­vä­li­sen lap­sen oi­keuk­sien päi­vän (20.11.) ja tee­ma­vii­kon yh­tey­des­sä. Tä­män vuo­den tee­ma­na on ”Lap­sen oi­keus kuu­lua”.

– Tämä mää­ri­tel­lään niin, et­tä lap­sel­la on oi­keus toi­mia yh­teis­kun­nan jä­se­ne­nä, kiin­nit­tyä yh­teis­kun­taan. Nuor­ten ja las­ten koh­dal­la se on ni­me­no­maan kuu­lu­mis­ta yh­tei­söön sekä ol­la sen ar­vos­tet­tu ja kuul­tu jä­sen niin, et­tä hän ko­kee yh­tei­söl­li­syyt­tä sii­hen ryh­mään, jo­hon liit­tyy – oli ky­sees­sä kou­lu­luok­ka, ur­hei­lu­seu­ra tai joku muu har­ras­tus­pii­ri, Er­ja Han­ni sa­noi.

– Täl­lais­ten omi­nai­suuk­sien vaa­li­mi­nen on de­mok­ra­ti­an ja kes­tä­vän tu­le­vai­suu­den edel­ly­tys, hän jat­koi.

"Mei­dän on kuul­ta­va va­ka­vas­ti omia nuo­ri­am­me"

Yh­teis­kun­nas­sa ase­te­tut ta­voit­teet ovat hie­not.

– Sii­tä huo­li­mat­ta saim­me vii­me sun­nun­tain Hel­sin­gin Sa­no­mien pää­kir­joi­tuk­ses­ta lu­kea, et­tä ke­vääl­lä il­mes­ty­neen nuo­ri­so­ba­ro­met­rin tu­los­ten mu­kaan po­si­tii­vi­ses­ti tu­le­vai­suu­teen us­ko­vien nuor­ten mää­rä on ro­mah­ta­nut, Han­ni to­te­si.

Hän muis­tut­ti suh­teel­li­suu­den ta­jus­ta.

– Mei­dän lap­sil­la ja nuo­ril­la on ai­van eri­lai­set edel­ly­tyk­set kuin esi­mer­kik­si maa­il­man krii­si­mai­den ja so­taa käy­vien lap­sil­la ja nuo­ril­la. Mei­dän on kuul­ta­va va­ka­vas­ti omia nuo­ri­am­me ja otet­ta­va huo­mi­oon se pa­hoin­voin­ti, mikä osal­la lap­sis­ta on. Vii­me vii­kol­la saim­me myös lu­kea pai­kal­li­sia ikä­viä uu­ti­sia kou­lu­maa­il­mas­ta, jo­ten Por­voo­kaan ei ole suo­jas­sa ikä­vil­tä il­mi­öil­tä.

Han­ni muis­tut­ti, et­tä täl­lais­ten tie­to­jen edes­sä päi­vit­te­ly ei au­ta ol­len­kaan.

– On toi­mit­ta­va niin, et­tä en­nal­ta­eh­käis­tään on­gel­mia ja mah­dol­lis­te­taan var­hai­nen tuki eten­kin myös mie­len­ter­vey­son­gel­mis­sa.

FAK­TA
Tan­ja Ek­löf
» Syn­ty­nyt Si­poos­sa. Asuu Por­voos­sa.
» Aloit­ti uran­sa lää­kä­ri­nä vuon­na 2006 Lo­vii­san ter­veys­kes­kuk­ses­sa, jos­ta siir­tyi Por­voon kau­pun­gin ter­vey­sa­se­mal­le vuo­sik­si 2007–2022. Vuo­den 2023 al­ka­en toi­mi­nut Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een las­ten, nuor­ten ja per­hei­den pal­ve­lui­den yli­lää­kä­ri­nä.
» Opis­kel­lut Tans­kas­sa Köö­pen­ha­mi­nas­sa, jon­ka jäl­keen työs­ken­te­li Por­voon sai­raa­las­sa. Yleis­lää­ke­tie­teen eri­kois­tu­mis­jak­son ai­ka­na työs­ken­te­li las­ten­tau­tien osas­tol­la, Las­tenk­li­ni­kal­la ja nuo­ri­sop­sy­ki­at­ri­as­sa.
» Har­ras­taa va­paa-ajal­laan la­ti­no­tans­se­ja por­voo­lai­sen Aman­da Bar­rei­ron oh­jaa­mas­sa ryh­mäs­sä ja ul­koi­lee luon­nos­sa. Yrit­tää nou­dat­taa kaik­kia oh­jei­ta, joi­ta an­taa muil­le eli nuk­kuu riit­tä­väs­ti sekä syö ter­veel­li­ses­ti ja mo­ni­puo­li­ses­ti.
» Uus­per­hee­seen kuu­lu­vat avi­o­mies ja koi­ra sekä kak­si ai­kuis­ta bo­nus­ty­tär­tä, oma ai­kui­nen poi­ka sekä yh­tei­nen 16-vuo­ti­as lap­si.

FAK­TA
Vuo­den lap­siys­tä­väl­li­nen teko -dip­lo­mit:
» 2018: Ha­ma­rin kou­lun luo­ka­no­pet­ta­ja Juha Hut­tu­nen
» 2019: Te­at­te­ri Soit­to­ra­si­an te­at­te­rin­joh­ta­ja Pent­ti Ki­nos­maa
» 2020: Al­bert Ede­fel­tin kou­lun reh­to­ri Juha Le­vä­nen
» 2021; Por­voon Van­hem­pai­nyh­dis­tyk­set ry – Fö­räld­ra­fö­re­nin­gar i Bor­gå rf (POFF)
» 2022: Por­voon kau­pun­gin nuo­ri­so­ti­lat
» 2023: Di­a­ko­ni Juha "Ju­his" Vi­ro­lai­nen ja nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Tai­na Vi­ro­lai­nen, Por­voon suo­ma­lai­nen seu­ra­kun­ta
» 2024: Por­voon kau­pun­gin avoi­met var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lut
» 2025: Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een las­ten, nuor­ten ja per­hei­den pal­ve­lui­den yli­lää­kä­ri Tan­ja Ek­löf

»» Lue myös: Avoi­met var­hais­kas­va­tus­pal­ve­lut pal­kit­tiin: "Teet­te pe­rus­ta­van­laa­tuis­ta, ar­vo­kas­ta työ­tä"

»» Lue myös: Pe­rus­työ las­ten ja nuor­ten pa­ris­sa nou­si kun­ni­aan – Tai­na ja Juha Vi­ro­lai­nen pal­kit­tiin Vuo­den lap­siys­tä­väl­li­nen teko -tun­nus­tuk­sel­la

»» Lue myös: Por­voon nuo­ri­so­ti­lo­jen toi­min­ta sai tun­nus­tus­ta – Por­voon Pe­las­ta­kaa Lap­set ry:n Vuo­den lap­siys­tä­väl­li­nen teko -dip­lo­mi

»» Lue myös: Por­voon Van­hem­pai­nyh­dis­tyk­set ry sai Vuo­den lap­siys­tä­väl­li­nen teko -tun­nus­tus­pal­kin­non

»» Lue myös: Reh­to­rin hä­tä­huu­to kos­ket­ti – Juha Le­vä­nen pal­kit­tiin Vuo­den vas­tuul­li­nen teko -kun­ni­a­kir­jal­la

»» Lue myös: Te­at­te­rin­joh­ta­ja Pent­ti Ki­nos­maa sai Vuo­den lap­sel­li­nen teko -dip­lo­min

»» Lue myös: Luo­ka­no­pet­ta­ja Juha Hut­tu­nen sai Vuo­den lap­sel­li­nen teko -dip­lo­min