Viikon kysymys
Tapani Kansa -musiikkinäytelmä takoo täysiä katsomoita – Näin myös Askolassa, jossa esitys on loppuunmyyty
Poliisi pyytää havaintoja rikoksesta epäillyn liikkeistä ja olinpaikasta – Uusi kuva julki
Öljytien ja Brobölentien liittymän rakennusurakka on keskeytynyt
Porvoon Teatteriin murtauduttiin viime yönä – Matkaan lähti tietokoneita, valopöytiä ja miksereitä – ja rihkamakoruja
Lisää uusia televisioita Porvoon terveyskeskuksen osastolle 3 – Pellinge Marina vastasi julkiseen haasteeseen
Pop-up -torstait käynnistyivät Nikkilän nuorisotalolla
Kaksikielinen opetus englanniksi ja suomeksi alkaa Porvoossa ensi syksynä
Poliisi pyytää havaintoja rikoksesta epäillyn liikkeistä ja olinpaikasta – Uusi kuva julki
Työllisyysalueen talousarvioehdotus työllisyyslautakunnan käsittelyyn ensi viikolla
Osuuspankin Yhteisiä unelmia -tukien haku yhdistyksille ja seuroille käynnistyi
Miksei kaupungin asukkaita ja heidän osaamisiaan huomioida?
Paljon voi tehdä ilman päätösvaltaa
Kuka kantaa vastuun lasten kustannuksella tehdyistä säästöistä?
Vastine Sari Gladin mielipidekirjoitukseen 27.8.
Raskaus ei saa olla riski – Työnantajien vastuu perhevapaasyrjinnän ehkäisyssä sekä perheiden tukeminen lapsiperhearjessa
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Cilla Laine ja Urho Reina tähtäävät junioreiden jäätanssin huipulle: ”Pronssi on nähty. Nyt yritämme kultaa tai hopeaa.”
Cilla Laine ja Urho Reina harrastavat jäätanssia. Teknisesti jäätanssi on tosi haastavaa. Pitää ottaa koko ajan huomioon parin liike. Mutta jäätanssi on myös todella hauskaa, Cilla sanoo.
Mika Laine
PORVOO–HELSINKI Jäätanssijat Cilla Laine, 19, ja Urho Reina, 20, ovat juuri tulleet kuvauksista uusissa tanssiasuissaan.
– Kansainvälisen taitoluisteluliiton teemana rytmitanssissa on tänä vuonna 90-luku, ja me valitsimme Ultra Bran, porvoolainen Cilla esittelee.
Viime vuosisadan lopun hittibändin tavaramerkki, keltaiset sadetakit, ovat muuntuneet kevyiksi ja joustaviksi esiintymisasuiksi.
Edessä on parin kolmas yhteinen kausi, joka käynnistyy Suomen Taitoluisteluliiton kesäkisalla. Talvella pari osallistuu mahdollisesti juniorien Grand Prix -kilpailuun ja joulukuussa SM-kisoihin.
Kaksi edellistä vuotta on tuonut SM-pronssia, mutta nyt mielessä on kirkkaampi mitali.
– Emme halua kolmatta vuotta samaa. Pronssi on nähty. Nyt yritämme kultaa tai hopeaa, Cilla sanoo.
– Keväällä tavoitteena on kutsu MM-kisoihin. Niihin pääseminen on vaikeaa! Kansainvälinen tuomaristo on asettanut minimivaatimukset, jotka pitää täyttää. Nämä kriteerit ovat vaativat ja todella korkealla, Urho kertoo.
Kisoihin pääseminen vaatii myös roppakaupalla tuuria.
– Tuomarit voivat olla eri mieltä siitä, ansaitseeko pari pääsyn kisoihin vai ei. Jäätanssi on kuitenkin arvostelulaji, Cilla selittää.
Porvoolainen Cilla ja Urho treenaavat yli 15 tuntia viikossa menestyäkseen jäätanssissa.
Mika Laine
Vain yhdessä seurassa
Suomessa jäätanssin junioritasolla kilpailee tänä vuonna vain noin 4–5 paria, ja Helsingin Luistelijat on ainoa seura, jossa lajia voi harrastaa. Niinpä kaikki parit, joita vastaan Cilla ja Urho kisaavat Suomessa, ovat ennestään tuttuja.
– Treenaamme samassa paikassa ja tunnemme kaikki tosi hyvin. Olemme parhaita kavereita ja pahimpia vihollisia. Sitä ajattelee, että toivottavasti teillä menee hyvin, mutta meillä menee paremmin, Cilla nauraa.
Osittain tästä syystä Cilla ja Urho osallistuvat kansainvälisiin kisoihin pitkin vuotta: pari haluaa kokemusta kisaamisesta, pisteitä MM-kisoja varten mutta myös treenata tuntemattomia jäätanssijoita vastaan.
Vaikka Suomen kisakumppanit ovat tuttuja, tänä vuonna Cilla ja Urho ovat Suomen ainoa junioritason jäätanssipari, joka on pysynyt viime vuodesta samana. Pari voi vaihtua monesta eri syystä, kuten eri kehitysvauhdista ja kemioista. Jäätanssi vaatii päivittäistä tiivistä harjoittelua, ja jos yhteistyö ei suju, se näkyy jäällä.
– Yleensä on vaikea löytää sopivaa paria. Parin kanssa pitää olla samanlainen ajattelutapa ja fyysisestikin sopia yhteen, Cilla kertoo.
Hyvä yhteistyö Urhon kanssa on onnellisten sattumusten summa. Kun Cilla muutama vuosi sitten jätti yksinluistelun ja kävi kokeilemassa soolojäätanssia, hän kuuli Urhon etsivän uutta paria ja ehdotti, että pari kokeilisi tanssia yhdessä.
Oli toukokuun puoliväli ja yleensä jäätanssiparia vaihdetaan helmi–maaliskuussa, sillä ohjelmat tulee saada valmiiksi ennen kesäkuuta.
– Lähdimme siis aika kiireellä luistelemaan, että pääsimme kiinni kisakauteen. Ensimmäisen viikon harjoittelimme yhdessä, toisella viikolla teimme jo ohjelmia. Se oli sellainen sika säkissä -tilanne, mutta onneksi dynamiikkamme toimi ja pystyimme luonnostaan kommunikoimaan ja liikkumaan yhdessä, Urho kertoo.
Cilla ja Urho aloittivat kolmannen yhteisen kautensa jäätanssiparina pari viikkoa sitten maajoukkueen ja nuorten maajoukkueen kesäkisalla Järvenpäässä.
Mika Laine
Runsaasti treeniä ja paljon tuuria
Syksy tuo tullessaan kovaa treenaamista. Cilla ja Urho harjoittelevat jäätanssia reilu 10 tuntia viikossa jäällä ja viisi tuntia jään ulkopuolella. Niin sanottuihin kuivanmaan treeneihin kuuluu muun muassa kuntosaliharjoittelua ja kilpatanssi- ja balettitunteja.
Pari viettää joka vuosi myös kolme viikkoa Andorrassa jäätanssileirillä.
– Jäätanssissa on kolme aspektia, jotka pitää hallita: tekninen luistelutaito, yhteistyö parin kanssa ja tanssillisuus. Tanssit opetellaan ensin maalla, ja taidot siirretään sitten jäälle, Urho selittää.
Jäätanssi on nimensä mukaisesti juuri tanssia ja se tyylittelee kilpatanssia. Toisin kuin pariluistelussa, jossa korostuvat hypyt ja nostot, jäätanssissa painotetaan musiikin tulkintaa ja tanssiliikkeitä.
– Teknisesti jäätanssi on tosi haastavaa. Pitää ottaa koko ajan huomioon parin liike. Mutta jäätanssi on myös todella hauskaa, Cilla sanoo.
Mika Laine
Jäätanssissa on pojista pula
Taitoluistelun suosio hipoo Suomessa pilviä, mutta jäätanssin suosio sakkaa. Missä syy?
– Jäätanssissa ei ole tarpeeksi poikaluistelijoita, se on se suurin syy, Cilla sanoo.
Urho päätyi lajin pariin vuonna 2016, kun hän ei enää edennyt taitoluistelijana.
– En ollut tarpeeksi hyvä hyppimään, joten äitini ehdotti, että kokeilisin jäätanssia. Jäätanssissa pidin siitä, että se avasi uusia ovia. Parin kanssa on kahden kehon verran mahdollisuuksia, Urho sanoo.
Molemmat uskovat lajin kasvattavan vähitellen suosiotaan – myös poikien parissa.
– Juulian ja Matthiaksen (Juulia Turkkila ja Matthias Versluis) menestyksen ja erilaisten ympäri Suomea pidettyjen työpajojen kautta jäätanssi on menossa eteenpäin, Urho uskoo.
Onko se hyvä vai huono asia? Lajin suosion kasvu siis. Kysymys saa parin hymyilemään.
– Onhan se kiva, että laji yleistyy, mutta toisaalta se lisää kilpailua ja uudet parit vievät valmentajien aikaa, Cilla virnistää.
Menestyminen jäätanssissa vaatii päivittäistä tiivistä harjoittelua, ja jos yhteistyö ei suju, se näkyy jäällä.
Mika Laine
JÄÄTANSSI
» Jäätanssi on taitoluistelun alalaji, joka tyylittelee kilpatanssia.
» Tanssijat kilpailevat pareina.
» Jäätanssikilpailu koostuu rytmitanssista ja vapaatanssista.
» Jäätanssissa musiikin vaatimukset eroavat muista taitoluistelun lajeista siten, että tanssijoiden täytyy luistella musiikin poljennon tai rytmin mukaan.
» Jäätanssijat Susanna Rahkamo ja Petri Kokko ovat Suomen menestyneimmät jäätanssijat.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
