LO­VII­SA | Lo­vii­san to­ril­ta saa os­taa Bra Brön ruis­lei­pää kah­des­ti vii­kos­sa. Lei­vän juu­ri on pe­räi­sin Kar­ja­lan kan­nak­sel­ta, ja re­sep­ti on mes­ta­ri­lei­pu­ri Leif Hans­so­nin kä­si­a­laa.

Ke­säl­lä Lo­vii­san to­ril­le il­mes­tyy uu­den­lais­ta vils­ket­tä. Myy­dään kuk­kia, ja kah­vi­la­bus­sis­ta saa pik­ku­herk­ku­ja. Lei­po­mo­myy­mä­lä Bra Brö tar­joi­lee ruis­lei­pää, ruis­nap­pe­ja ja mal­las­limp­pua pa­ket­ti­au­tos­taan läpi vuo­den.

Vii­mai­se­na ke­vät­päi­vä­nä­kin ”lei­pä­luu­kul­le” il­mes­tyy muu­ta­ma va­ki­oa­si­a­kas heti, kun Bra Brön myy­jä Sini Rau­tio hu­raut­taa pai­kal­le aa­mu­päi­väl­lä kym­me­nel­tä. Lei­pää on va­rat­tu sen ver­ran, et­tä sen ar­vel­laan riit­tä­vän yh­teen as­ti il­ta­päi­väl­lä.

– Myym­me lei­pää myös Lo­vii­san to­ril­la läpi vuo­den pari ker­taa vii­kos­sa, lau­an­tai­sin ja tiis­tai­sin. Ke­säl­lä, ku­ten muul­loin­kin, sää vai­kut­taa me­nek­kiin jon­kin ver­ran, Rau­tio ker­too.

Sini Rautio myy uunituoretta leipää Loviisan torilla pari kertaa viikossa.

Reija Kokkola

Pa­ket­ti­au­toon on pa­kat­tu rus­keis­sa pus­seis­sa kym­me­niä lei­piä. Ne ovat vie­lä vä­hän läm­pi­mi­ä­kin, ja tuok­su­vat juu­ri sil­tä, mil­tä tuo­re lei­pä tuok­suu. Lei­pä mie­hen tiel­lä pi­tää, ja ruis­ta ran­tee­seen, sa­no­taan.

Ruis­lei­pä on meil­le suo­ma­lai­sil­le sitä omin­ta, ja Bra Brö tar­jo­aa lei­pää luo­mu­na, vuo­del­ta 1983 pe­räi­sin ole­vaan juu­reen lei­vot­tu­na. Pin­ta on so­pi­van ra­pea, ja lei­vän kyp­syys on var­mis­tet­tu poh­jaan ko­paut­ta­mal­la.

– Juu­ri on läh­töi­sin Kar­ja­lan kan­nak­sel­ta, ja sitä val­mis­te­taan yhä lei­pu­ri­mes­ta­ri Leif Hans­so­nin re­sep­til­lä. To­rin li­säk­si Bra Brö -lei­pää myy­dään Lo­vii­sas­sa K-Su­per­mar­ke­tis­sa kes­kus­tas­sa ja K-Mar­ke­tis­sa Määr­lah­des­sa sekä Por­voos­sa. Har­do­min Lei­väs­tä­kin Bra Brötä saa. Toi­mi­tam­me lei­piä myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­le kaup­poi­hin ja muil­le ti­laa­jil­le vaik­ka ko­ti­o­vel­le, Rau­tio sa­noo.

Leipä se miehen tiellä pitää. Ihana tuoksu!

Reija Kokkola

Juu­ri­kin näin! Tämä mo­nia är­syt­tä­vä to­kai­su on jää­nyt sin­nik­kääs­ti elä­mään suo­men kie­leen. Eh­kä sitä nyt voi­si kui­ten­kin käyt­tää, sil­lä juu­ri­syy Bra Brön lei­vän me­nes­tyk­seen pii­lee juu­ri­kin täs­sä kym­me­nien vuo­sien ajan elä­nees­sä juu­res­sa, jota saam­me edel­leen hau­ka­ta Bra Brön lei­vis­sä.

Juu­ri, sa­noo lei­pä­kau­poil­le saa­pu­nut va­ki­oa­si­a­kas Chris­ti­an Ai­rak­si­nen­kin hä­nen miet­ties­sään va­ki­oa­si­ak­kuut­taan to­ri­au­tol­la. Hän ti­laa tot­tu­nees­ti ”kak­si pul­luk­kaa”, ku­ten hän rei­kä­lei­piä kut­suu.

– Kyl­lä se var­mas­ti on juu­ri tämä juu­ri, mikä te­kee täs­tä pa­ras­ta lei­pää, mitä lä­hi­a­lu­eel­ta saa. Maku ker­too van­has­ta osaa­mi­ses­ta, ei­kä lei­pä var­mas­ti mais­tu te­ol­li­sel­ta, hän poh­tii.

Hä­nes­tä ruis­lei­pä on pa­ras­ta juus­ton ja kin­kun kans­sa. Se mais­tuu aa­mi­ai­sel­la tai vaik­ka eväs­lei­pi­nä.

– Syön tätä kuin kark­kia. Ja kark­kia syön muu­ten pal­jon! Ai­rak­si­nen nau­raa.

En­nen Ai­rak­sis­ta, heti Rau­ti­on park­kee­rat­tua au­ton to­ril­le, oli vas­tas­sa asi­a­kas, jol­le ojen­net­tiin val­miik­si pa­kat­tu lei­pä­pus­si. Ti­laa­mal­la lei­pää saa myös sään­nöl­li­ses­ti REKO:sta Hy­vin­kää–Kot­ka-ak­se­lil­la. REKO on lä­hi­ruo­an myyn­ti- ja ja­ke­lu­mal­li, jos­sa ku­lut­ta­ja voi ti­la­ta lä­hi­ruo­ka­tuot­ta­jien tuot­tei­ta suo­raan il­man vä­li­kä­siä.

– Mui­ta lei­pä­kul­je­tuk­sia teem­me Hel­sin­kiin as­ti, jo­ten pit­kin poi­kin vie­dään. It­se olen vain tääl­lä to­ril­la myy­mäs­sä, mut­ta lei­po­mos­sa hom­ma on ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta, Rau­tio ku­vai­lee.

Christian Airaksinen osti pari "pullukkaa" kotiin vietäviksi.

Reija Kokkola

Juu­reen lei­vot­tu lei­pä ei to­si­aan syn­ny het­kes­sä, vaan sen val­mis­ta­mi­nen vaa­tii kär­si­väl­li­syyt­tä ja suun­ni­tel­mal­li­suut­ta. Tai­ki­na lai­te­taan 16 tun­tia ai­em­min mu­hi­maan en­nen lei­po­mis­ta ja uu­niin lait­ta­mis­ta.

Bra Brön lei­po­mo­y­rit­tä­jä Six­ten Han­ner ei to­ril­le eh­di, sil­lä hän on me­nos­sa nuk­ku­maan. Lei­pu­rin ”päi­vä” on ni­mit­täin al­ka­nut kah­den ai­kaan yöl­lä, vain pa­rin tun­nin nuk­ku­mi­sen jäl­keen. Nyt on edes­sä vie­lä muu­ta­ma lei­pä­ti­laus­kul­je­tus, jon­ka jäl­keen on men­tä­vä het­kek­si le­puut­ta­maan.

– Edel­li­nen päi­vä vai­kut­taa seu­raa­vaan, ja ti­lan­ne elää koko ajan. En var­mas­ti jak­sa ihan il­taan as­ti val­voa, Han­ner to­te­aa pu­he­li­mes­sa.

Ruis­lei­väs­tä tu­lee mie­leen pui­nen lei­pä­tii­nu ja läm­pöä hoh­kaa­va lei­vi­nuu­ni. Ny­ky­lei­vät val­mis­tu­vat säh­kö­uu­nis­sa. Bra Brön Kug­go­min lei­po­mon isos­sa uu­nis­sa val­mis­tuu ker­ral­la noin sata lei­pää, ja pie­nem­mäs­sä joi­ta­kin kym­me­niä. Rei­kä­lei­pien kes­ki­ös­tä pul­lah­ta­vat rap­sa­kat ruis­na­pit, jo­ten tai­ki­naa ei mene huk­kaan. Mah­taa­ko lei­pä mais­tua Rau­ti­ol­le myyn­ti­päi­vän päät­teek­si?

– Ko­ko­nai­nen lei­pä me­nee, kos­ka ko­ti­vä­ki­kin tyk­kää, hän hy­myi­lee.

REI­JA KOK­KO­LA
toi­mi­tus@ita­va­y­la.fi