Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoo muuttoliikkeen kohdistuvan erityisesti keskustan alueelle.
Mika Laine
PORVOO Porvoon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa ollaan uudistamassa, sillä lapsimäärä on ennusteiden mukaan vähenemässä merkittävästi sekä koko Suomessa että Porvoon alueella.
– Kun lapsimäärä laskee, meidän valtionosuuksien määrä laskee. Muuttoliike ja maahanmuutto eivät riitä kompensoimaan tätä lapsimäärän laskua, sanoo kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi.
Väestöennusteita on tehty kaksi: perusura ja positiivinen ennuste.
– Puhutaan optisemmassakin skenaariossa noin 800 lapsen vähenemisestä ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Perusurassa, jota ei vielä voi pitää kauhean pessimistisenä, lasten lukumäärä pienenee 1700 lasta eli käytännössä yksi viidesosa Porvoon ikäluokasta, sanoo Pitkäniemi.
Käytännössä tämä muutos merkitsee valtionosuuksien pienenemistä: vuoteen 2030 mennessä valtionosuudet pienenevät 5,8 miljoonaa euroa ja vuoteen 2040 mennessä noin 12 miljoonaa euroa väestöennusteen mukaisesti. Tämä on niin suuri muutos, että sillä on vaikutuksia nykyiseen palveluverkkoon.
– On selvää, että jotain asialle täytyy tehdä. Tämä ei ole pelkästään finanssikysymys, vaan miten Porvoossa erilaiset tasavertaisuushaasteet toteutuvat, sanoo Pitkäniemi.
Vaakakupissa on kaksi toisiinsa vaikuttavaa tekijää, tilat ja henkilöstö. Jos ei karsita tyhjiksi tai alhaiselle käyttöasteelle jäävistä tiloista, niin on pakko karsia enemmän henkilöstömenoista.
– Tarkoituksena on käyttää kaikkein akuutein tieto hyödyksi aina, kun teemme toimenpidepäätöksiä, sanoo Pitkäniemi.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi kertoo lapsimäärän vähenevän merkittävästi tulevaisuudessa.
Mika Laine
Porvoon alueiden välillä on isoja eroja
Lapsimäärä ei kehity tasaisesti koko Porvoossa, vaan alueiden välillä on eroja. Ennusteen mukaan lasten määrä tulee pienenemään erityisesti läntisessä Porvoossa. Keskusta on alueista vetovoimaisin ja nuoret perheet etsivät omakotialueita erityisesti kaupungin keskeisiltä alueilta.
– Porvoon sisäinen muutto on 4 000 asukasta vuodessa, mutta väkiluku ei siitä kasva. Jos tarkastellaan tilannetta yksittäisen koulun kannalta, niin voi vaikuttaa siltä, että oppilaita on tullut paljon lisää, mutta he ovatkin tulleet Porvoon sisäisen muuton kautta, sanoo sivistysjohtaja Sari Gustafsson.
Palveluverkkouudistusta varten on tehty neljä eri skenaariota, joista ensimmäisessä ei karsita palveluverkkoa ollenkaan. Vaihtoehdon nolla seurauksena jouduttaisiin tekemään merkittävä määrä henkilöstövähennyksiä nopealla aikataululla. Tällä ei saavutettaisi taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita. Joissain kouluissa voi syntyä sellainen tilanne, että lapsimäärän vähetessä ei muodostu alkavia luokkia.
– Nykytilassa täyttöaste vaihtelee 38 prosentista 176 prosenttiin eli jossain on väljää ja toisaalla pursuu yli. Tämä ei ole kovin tasavertainen tilanne oppimisen kannalta. Väljyys vaan lisääntyy vuoteen 2040 mennessä, jos mitään ei tehdä, sanoo Gustafsson.
Palveluverkon muutos tarkoittaa myös nykyisten oppilaaksiottoalueiden yhdistämistä palvelualueiksi. Varhaiskasvatuksessa toimii jo kolme palvelualuetta ja nyt tämä konsepti tuotaisiin myös perusopetuksen puolelle. Perusopetukseen perustettaisiin kolme suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä palvelualuetta. Näiden sisällä voitaisiin sijoittaa lapsia ja oppilaita tapauskohtaisesti.
Henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari kertoo, että palveluverkon vaihtoehdot eivät merkitse henkilöstön irtisanomisia.
Mika Laine
Päätöksiä tehdään seuraavan viiden vuoden ajalle
Palveluverkkoskenaariot on jaettu kolmeen eri aikajänteeseen: 2025-2029, 2030-2034 ja 2035-2040.
– Tulemme katsomaan 15 vuotta eteenpäin, mutta sitovia päätöksiä teemme viisi vuotta eteenpäin, sanoo Gustafsson.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa vuosina 2025-2029 luovutaan useista varhaiskasvatuksen väliaikaistiloista. Suurimmat muutokset ovat kuitenkin suomenkielisen perusopetuksen puolella eli Epoon koulusta luovuttaisiin vuonna 2025 ja Ilolan koulusta vuonna 2026. Oppilaat siirtyisivät Keskuskouluun. Lisäksi Peipon koulun oppilaat siirtyisivät Gammelbackan kouluun vuonna 2028.
– Kaikilla oppilailla koulumatka ei välttämättä pitene, vaan se jopa lyhenee. Kaikissa ratkaisuissa jota esitämme, toimitaan ehdottomasti koulukuljetusten lain mukaan, sanoo Gustafsson.
Toisessa skenaariossa toteutuu ensimmäinen vaihtoehto ja lisäksi Tolkkisten koulun parakeista luopuminen vuonna 2028.
Kolmas vaihtoehto eroaa kahdesta ensimmäisestä siten, että Epoon päiväkodista luovutaan ja ruotsinkielisestä Kullo skolasta luovutaan.
Pitkällä tähtäimellä eli vuosina 2030-2035 ja 2036-2040 tehtävät muutokset arvioidaan lähempänä toteutumisaikaa. Lakkautusuhan alla ovat Kulloon koulu, Jokilaakson koulu ja Hamarin koulu sekä Kulloon päiväkoti ja Jokilaakson päiväkoti.
Palveluverkkoselvityksen suurimmat muutokset koskevat Epoon ja Ilolan kouluja Jari Kettusen mukaan.
Mika Laine
Kustannussäästöt ovat merkittäviä
Vuonna 2025-2029 tehdyistä toimenpiteistä aiheutuu säästöjä käyttökustannuksissa. Vaihtoehtoon 0 verrattuna säästöjä vuotuisissa käyttökustannuksissa saadaan jopa yli 800 000 euron säästöt. Nämä säästöt toteutuvat, jos vaihtoehto kolme valitaan. Viiden vuoden kuluessa vaihtoehdosta kolme säästöä saadaan jopa yli neljä miljoonaa euroa.
Vaihtoehto 1 ja 2 ovat kustannussäästöjen osalta lähellä toisiaan ja säästöjä kertyy seuraavan viiden vuoden kuluessa noin kolme miljoonaa euroa molemmissa vaihtoehdoissa.
Jos katsotaan säästötoimenpiteiden vaikutuksia koko 15 vuoden ajanjaksolla vuoden 2040 loppuun mennessä. Vaihtoehdon yksi kumulatiivinen säästö on 12,6 miljoonaa euroa, vaihtoehdon kaksi 20,3 miljoonaa euroa ja vaihtoehdon kolme 47,9 miljoonaa euroa.
– Säästötoimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen, sanoo rahoitusjohtaja Henrik Rainio.
Henkilöstön irtisanomisia ei ole näköpiirissä
On selvää, että koulujen lakkauttamispäätöksillä on myös henkilöstövaikutuksia.
– Henkilöstövaikutukset tulevat ryhmien määrän vähenemisestä. Henkilöstökustannuksista 40 prosenttia on arvioitu siirtyvän uuteen toimipisteeseen, sanoo henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari.
Kalliosaari arvioi, että vuoteen 2040 mennessä ryhmien vähenemisen vuoksi vähenee enintään 33 opettajan työpanos ja tästä noin puolen koulunkäynninohjaajan työpanos. Myös varhaiskasvatuksen puolella henkilöstö vähenee ja kokonaisuudessaan vähennys on noin 100 henkilöä Kalliosaaren mukaan.
– Meillä eläköityminen on ihan valtaisaa kuntasektorilla ja tästä vähennystarpeesta huolimatta kamppailemme todennäköisesti saatavuuden kanssa. Irtisanomisia ei ole nähtävissä, että tämä palveluverkon muutos aiheuttaisi, sanoo Kalliosaari.
Palveluverkkouudistus lähti vaihtoehtoineen lausunnoille 7.10. Asukkaille järjestetään info- ja keskustelutilaisuus torstaina 10.10. Kaupunginvaltuusto päättää palveluverkkoratkaisusta ja vuoden 2025 talousarviosta 11.12.2024.
– Esitämme tällaista vaiheistettua päätöksentekoa, jolla sitä valittua päälinjaa toimeenpannaan järkevän kokoisina palasina ja aina parhaan ja viimeisimmän tiedon pohjalta, sanoo Pitkäniemi.
TARJA HONKKILA
tarja.honkkila@itavayla.fi
» Kaupungin asukkaille järjestetään info- ja keskustelutilaisuus palveluverkosta 10. lokakuuta klo 18–20 Kulttuuritalo Grandissa, Piispankatu 28.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot