Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kuvassa seisomassa vasemmalta oikealle Birgitta Kiiski, Leila Korhonen, Marija Laine ja Nina Haag. Istumassa ovat Viveca Husberg ja Johannes Lohi.
Christina Komu
PORVOO Luomun SM-voitto meni tänä vuonna Porvoon ateriapalveluille, joka onnistui nostamaan eniten luomutuotteiden käyttöä julkisten ruokapalvelujen sarjassa. Porvoon ateriapalvelut valmistaa ruokaa noin 9000 koululaiselle ja päiväkotilapselle päivittäin.
– Luomuna käytämme esimerkiksi maitotuotteita kuten rasvaton maito ja piimä, jotain jugurttituotteita ja puurohiutaleita, leipä. Lisäksi on käytössä kausituotteita kuten omenoita ja luomulihaa, sanoo Porvoon ateriapalvelujen toimitusjohtaja Leila Korhonen.
Jatkossa luomutuotteiden käyttöä pyritään lisäämään.
– Tarkoituksena on korvata hernekeiton kuivatut herneet luomuherneillä.
Markkinoille tulee myös koko ajan uusia luomutuotteita.
– Seuraamme koko ajan saatavuutta ja hintaa markkinoilla, että onko joku muu tuote mahdollinen.
Korhosen mukaan he tutkivat jatkuvasti, mitä markkinoilla tapahtuu. Elintarvikemarkkinat ovat kovan muutoksen alla, koska se liittyy ilmastokysymykseen. Tähän haetaan ratkaisuja tuoteuutuksien kautta.
– Tänään seurasin uutisointia jauhelihan ja herneproteiinin yhdistelmästä, mitä voisi käyttää esimerkiksi makaroonilaatikkoon tai jauhelihakastikkeeseen. Tällainen tuote mahdollistaisi sen, että voitaisiin vähentää eläinperäistä raaka-ainetta. Vielä ei ole tiedossa, otetaanko tätä raaka-ainetta käyttöön.
Uudet raaka-aineet testataan ennen käyttöönottoa
Ennen kuin ruoka-aine tulee osaksi ruokalistaa, se pitää testata huolellisesti.
– Meillä ei ole varsinaista koekeittiötä, joten me teemme keskuskeittiössä kaikki reseptikokeilut. Uudet raaka-aineet pitää testata ja monet jopa useampaan kertaan ennen kuin selviää, että pystymmekö käyttämään sitä vai ei.
Korhosen mukaan keskuskeittiössä on tietynlaiset laitteet, jotka määrävät sen, sopiiko jokin tietty raaka-aine valmistusprosessiin.
– Uudet reseptit eivät synny sormia napsauttamalla. Tavallaan se on voimavara, ettei ole erillistä koekeittiötä. Aina kun tulee uusi raaka-aine, niin se on testattu juuri siinä ympäristössä, missä sitä tullaan käyttämään.
Kouluruokaa.
Mika Laine
Kustannustaso vaikuttaa luomun käyttöön
Luomutuotteet ovat useimmiten vähän kalliimpia kuin tavalliset tuotteet.
– Maitotuotteissa on se hyvä puoli, että niissä on EU:n maitotuki. Eli tuessa kompensoidaan luomu.
Jos luomutuotteiden hinta olisi sama kuin tavallisten tuotteiden, niin luomua pyrittäisiin käyttämään paljon enemmän Korhosen mukaan.
– Joudumme myös miettimään kustannustasoa, ettei ruokaostot kuormita liikaa kaupungin taloutta. Luomun käyttäminen ei ole ristiriidassa kaupungin ilmastostrategian kanssa, mutta tiedossa on, että rahat ovat nykyisessä taloustilanteessa tiukalla. Meidän täytyy miettiä tosi tarkkaan, mihin on varaa.
Maitotuotteiden lisäksi EU tukee hedelmien käyttöä. Salaattipöydän raaka-aineet eivät sen sijaan kuulu tuen piiriin.
– Vuosittain määritellään, mitkä vihannekset ja hedelmät ovat tuen piirissä. Niistä saa tuen siitä, paljonko niitä on oikeasti käytetty.
Korhonen muistelee, että luomumaidon tuki on ollut jo pitkään voimassa, mutta ei halua arvailla tarkemmin, että mistä lähtien.
– Luomumaitoa on ollut pitkään tarjolla kouluissa ja päiväkodeissa, mutta se otettiin välillä pois, koska kaupungilla oli kestävän talouden ohjelma.
Lisäksi Porvoon ateriapalveluita sitovat ostosopimukset, joista voi poiketa kertaluonteisesti (esimerkiksi ostamalla luomuomenoita), mutta ei jatkuvasti.
– Yleensä noudatamme tavallisia ostokanavia.
Luomuruokaa on tarjolla joka päivä erityisesti päiväkodeissa, koska tarjolla on aamupuuro luomuhiutaleista.
Tulevaisuudessa lisää ilmastoystävällistä ruokaa
Luomu SM-kilpailun voitto merkitsee Korhosen mukaan Porvoon ateriapalveluille paljon.
– Kyllä se innostaa tutkimaan, mitä voitaisiin vaihtaa luomuksi. Nämä hybridiraaka-aineet kuten jauhelihan ja herneproteiinin yhdistelmä tuovat uusia mahdollisuuksia ilmastoystävälliseen ruokaan. Sitä on kuitenkin vaikea sanoa, että pystytäänkö sitä käyttämään, ennen kuin se on saatu testattua.
Korhosen mukaan pelkkä kasvisruoka ei tee kauppaansa kouluissa ja päiväkodeissa, vaan suurin osa syö sekaruokaa.
– Lapset eivät ole tottuneet syömään kasvisruokaa kotona. Jotkut lapset ovat tottuneet, mutta suurin osa ei.
Kouluissa on joka päivä kasvisruokaa tarjolla, mutta Korhosen mukaan menekki on vähäistä.
– Muutoksen pitäisi lähteä kodeista, että kasvisruoka olisi lapsille tuttua.
Korhonen painottaa, että ruoassa pitäisi käyttää papuja ja herneitä, että lapset saavat riittävästä proteiineja.
– Pavut ovat monelle outoja ja ne eivät oikein maistu. Jotkut lapset ovat tottuneet syömään papuja, mutta eivät ne oikein suurelle joukolle maistu. Vaatii vähän kärsivällisyyttä, että kulutustottumukset muuttuisivat.
Kasvisruoka on tehty perusraaka-aineista eli se ei välttämättä ole luomua, vaikka onkin ilmastoystävällisempää ruokaa.
– Mielellään tekisimme sitä ilmastoystävällistä ruokaa ja tavoitteet ovat sinne suuntaan.
TARJA HONKKILA
tarja.honkkila@itavayla.fi
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot