Viikon kysymys
A-
A+
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen mukaan käynnissä oleva kaupunkistrategian laatiminen tarkoittaa, sitä miten Porvoolle saadaan suunta, joka ohjaa toimintaa. – Ymmärrys siitä, että monet asiat ja kytkökset vaikuttavat kaupungin kehittymiseen. Kunnianhimoa tarvitaan, mutta yritän itse pitää jalkoja maassa, sillä "höttöä" en halua olla edistämässä. Tärkeintä ei ole hieno kuorrutus, vaan taitava ja oikealla tavalla realistinen sisältö, hän sanoo. Vierellä strategiakoordinaattori Jaana von Denffer.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoon kaupungin toimintaa ohjaavan uuden tulevaisuuden suunnitelman eli kaupunkistrategian valmistelu etenee. Työtä varten on laadittu toimintaympäristön kuvaus, jonka pohjalta keskustellaan Porvoon tulevaisuudesta lokakuussa järjestettävissä tulevaisuustyöpajoissa.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi haluaa herättää porvoolaisten ymmärrystä.
– Mitä ihmiset haluavat julkiselta toimijalta? Tutkimusten mukaan ihmiset luottavat kuntaan tai kaupunkiin tosi huonosti. Osataanko me kaupungilla lukea ihmisten tarpeita ja toimiiko kommunikaatio?
– Onko tiukoissa tilanteissa riittävästi luottamusta? Sen eteen on syytä tehdä jatkuvasti töitä. Esimerkiksi viime syksyn palveluverkkokeskustelu oli hyvin vaikea kaupungin sisäisen luottamuksen näkökulmasta.
– Osoittelematta yhtään ketään ja mitään, ilmiönä yhden keskustelun vallatessa koko areenan, meiltä jää monta muuta keskustelua käymättä.
Pitkäniemi korostaa kaupungin järjestelmällisen kehittämisen merkitystä, jotta Porvoo pystyy menestymään jatkossakin.
– Kyse on siitä, millaisella palvelurakenteella hoidamme edessä olevaa väestörakenteen muutosta, jossa tarvitaan lisää huomiota vanhuksiin ja muualta tulleiden palveluihin samalla, kun lapsiväestön palveluissa seinät muuttuvat väljemmiksi. Näen tässä ison jännitteen, joka pitää hoitaa määrätietoisesti.
Kaupunginjohtajan mukaan väestörakenteessa tapahtuva muutos on asia, joka ei ole vain hyvä tai huono.
– Se vain tapahtuu, ja siihen pitää olla valmis.
Muutokset toimintaympäristössä tapahtuvat nopeasti
Viime vuoden elokuussa aloittanut kaupunginjohtaja kuvaa perinpohjaista työsarkaa vähintään keskisuureksi läpikäynniksi.
– Myös toimintaympäristömme on muuttunut valtavasti.
Pitkäniemi haluaa, että porvoolaiset ja Porvoossa toimivat pääsevät tulevaisuustyöhön kunnolla kiinni.
– Näen tosi tärkeänä, että kaikki, joilla on halua sanoa, saavat näkemyksensä esille.
Nykyinen nelivuotinen tulevaisuuden suunnitelma tehtiin vuonna 2022.
– Se on ollut siihen tilanteeseen hyvä. Strategia tarttuu parhaimmillaan kiinni kulloiseenkin hetkeen ja toimii ohjaavana voimana.
Edellistä toimintaa ohjaavaa tulevaisuuden suunnitelmaa tehtäessä Venäjä ei ollut hyökännyt Ukrainaan sekä sitä edellistä tehtäessä pandemiasta ei ollut hajuakaan ja TE-palvelu-uudistuksesta ei tiedetty mitään.
– Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tulevat todella äkkiä. Laajasti ottaen kuntataloudessa menee melko huonosti tällä hetkellä. Seuraavan hallituksen aikana rakenteellisia muutoksia voi olla tulossa lisää.
Pitkäniemen mukaan nyt pitää miettiä sitä, miten Porvoo Itä-Uudenmaan keskuskaupunkina vastaanottaa koko kuntatalouden vaikeutta.
– Onko meillä joku isompi rooli siinä, miten koko Itä-Uusimaa pysyy hyvässä liikkeessä? Myös hyvinvointialueen hyvä kunto on Porvoolle ja porvoolaisille tärkeä kysymys.
Kristallipallo on sumea, mutta kaupunginjohtaja ei halua nähdä maailmaa pelkästään "mustana".
– Meidän on syytä varautua siihen, että maailmassa tullaan tekemään täysin järjettömiä päätöksiä, skenaario- ja strategiatyöhön erikoistuneet liikkeenjohdon konsulttitoimisto Capfulin vanhempi neuvonantaja, kauppatieteiden tohtori ja dosentti Mikael Paltschik on sanonut.
– Teen parhaani, että Porvoolla on seuraavassa vaiheessa selkeä suunta, Porvoo-nimisen aluksen kapteeni Jani Pitkäniemi sanoo. Kuva on otettu viime vuoden syyskuun alussa.
Arkisto/Marko Wahlström
Kuilu hyvinvoivan ja voimakkaasti pahoinvoivan väestön välillä kasvaa
Pitkäniemi toivoo, että vaikka toimintaympäristö on tällä hetkellä vähän synkkä, porvoolaisten tulisi välttää menemästä synkkyyden lankaan.
– Porvoo tarjoaa tällä hetkellä hyvää tulevaisuuden uskoa, sillä meillä asiat ovat valtavan hyvin millä mittakaavalla hyvänsä katsottuna.
Perusteellisessa analyysissään kaupunginjohtaja tarkastelee toimintaympäristön muutoksia niin geopoliittisen tilanteen, ilmastonmuutoksen, luonto- ja ympäristökadon, digitalisaation ja tekoälyn, yhä jatkuvan kaupungistumisen, väestörakenteen ja työmarkkinoiden muutoksen, kansallisten uudistusten (sote/hyte ja valtionosuudet), hyvinvoinnin polarisoitumisen sekä demografian ja ihmisten ymmärryksen näkökulmasta.
– Meillä on yhä enemmän hyvinvoivaa porukkaa, mutta kuilu voimakkaasti pahoinvoivaan väestönosaan on iso. Se on paitsi inhimillinen asia, myös yhteisön toimivuuden kannalta iso kysymys, joka vaikuttaa työllisyyteen ja voi heijastua myös turvallisuuteen, Pitkäniemi sanoo.
Porvoolla edessä dramaattinen muutos
Kaupunginjohtaja ounastelee, että väestörakenteessa tapahtuvaa isoa muutosta Porvoo-nimisessä yhteisössä ei ole vielä täysin ymmärretty.
– Lasten määrä vähenee ja vanhusten määrä kasvaa sekä vieraskielisten osuus kokonaisuudesta nousee raketin lailla.
Porvoolla on edessä melko dramaattinen muutos.
– Porvoon väkiluku on vähän alle 52 000. Kaikkien ennusteiden – osan enemmän ja osan vähemmän – mukaan se kasvaa. Oleellisempaa on se, että väestörakenne joka tapauksessa muuttuu.
Tällä hetkellä kuolleisuus on Porvoossakin syntyvyyttä suurempaa.
– Sisäisesti emme kasva, vaan supistumme. Nettokasvu tulee käytännössä täysin muutosta, joka on lähes kokonaan vieraskielisten ansiota, Pitkäniemi sanoo.
Porvoo kuuluu onnekseen siihen kuntien joukkoon, jossa kasvetaan.
– Kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta hyvän dynamiikan myötä meillä on täällä viisi nostokurkea tällä hetkellä – aikana, jolloin rakentaminen ei vedä käytännössä ollenkaan. On tärkeä saada tänne yrittäjyyttä, palveluja ja ihmisiä palvelujen ääreen. Se lisää yhteisön voimaa, eikä kaupunki näivety ja pysymme voittajien puolella.
– Tämän takia meidän ei tarvitse koko ajan säästää, vaan meidän elinvoiman ja hyvinvoinnin rahoitus pysyy terveenä ja kunnossa. Suomen noin 300:sta kunnasta lähes 250 on vaikeuksissa tällä hetkellä.
Maahanmuutto ratkaisevassa roolissa
Porvoon strateginen juju on tehdä oikeita valintoja, jotta kaupungilla on kapasiteettia satsata tulevaisuuteen.
Kaupunginjohtajan mukaan maahanmuutolla on ratkaiseva rooli tulevaisuudessa.
– Erikielisten osuus väestöstä oli viime vuoden lopussa 8,5 prosenttia. Tämän vuoden aikana määrä on noussut melkein 9,5 prosenttiin.
Väestöennusteiden valossa 15 vuoden kuluttua lähes joka viides porvoolainen on alkuperältään joku muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen.
– Muutos on sama, joka on tapahtunut pääkaupunkiseudulla hitaammin, mutta tällä syntyvyydellä se tulee tapahtumaan täälläkin.
Kantaväestöä katoaa työmarkkinoilta seuraavan 15 vuoden aikana 4 000–5 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee.
– Se ei nouse millään kuin muualta tulevilla. Edes syntyvyyden rakettimainen nousu ei ehdi vaikuttaa työmarkkinoihin mitenkään. Osaavan työvoiman riittävyys on tuhannen taalan kysymys.
Pitkäniemi pitää tärkeänä myös sitä, miten Porvooseen muuttavat saadaan pidettyä ja osin koulutettua sekä työllistymään paikkakunnalla.
– Onko meillä asuntoja, joissa ihmisillä on hyvä olla ja varaa asua. Tässä näkyy systeemisyys ja poikkileikkautuvuus selkeällä tavalla. Olemme viljelleet slogania "Koko Porvoo kotouttaa". Jos näin ei ole, porukka valuu pääkaupunkiseudulle takaisin.
Tilastojen mukaan Porvoosta myös poistuu vieraskielisiä kohtuullisen paljon.
– Vetovoiman lisäksi meidän pitää keskustella myös pitovoimafaktoreista: tarvitsemme työtekijöitä ja koko yhteisön panosta siinä koostumuksessa kuin se tulee olemaan. Maahanmuuttajien työllistymisluvut ovat tällä hetkellä valitettavan alhaisia suhteessa kantaväestöön, mikä on jatkossa yksi keskeisimpiä kysymyksiä Porvoossa.
Jani Pitkäniemi valittiin Porvoon uudeksi kaupunginjohtajaksi kaupunginvaltuuston kokouksessa maaliskuussa 2024.
Arkisto/Niko Laurila
Yhteisöllisyydellä ratkaisevan suuri merkitys
Maahanmuutto onkin strategiatyön keskeisiä painopisteitä.
– Se lähtee liikkeelle kotouttamispalveluista, mutta ulottuu koko palveluketjuun koulutuksesta vapaa-ajan palveluihin, Pitkäniemi sanoo.
Isoin ongelma on maahanmuuttajien työllistyminen.
– Kaupunkina työllistämme maahanmuuttajia kohtuullisesti. Tällä hetkenä puhtaanapito- ja ateriapalveluissa noin 40 prosenttia työntekijöistä on vieraskielisiä. Mikäli väestöstä 10–15 prosenttia on muutaman vuoden kuluttua maahanmuuttajataustaisia, sen pitää näkyä enemmän.
Yhteisöllisyydellä on ratkaisevan suuri merkitys kotoutumisessa.
– Se tarkoittaa sitä, että ihmisiä otetaan eri vaiheissa ja eri tilanteissa mukaan. Jos näin ei käy, he hakeutuvat nopeasti muualle asumaan. Se edellyttää, että olemme hyvä sulatusuuni jatkossa.
Porvoossa on tällä hetkellä jo noin 40 eri kieliryhmää, kun esimerkiksi Vantaalla määrä on noin 150.
– Porvoolla on hyvät edellytykset olla vastaanottava kunta.
Vanhusväestö kasvaa koko ajan
Vanhusväestön määrä kasvaa koko ajan. Ennusteiden mukaan Porvoossa on 15 vuoden kuluttua noin 2 600 yli 75-vuotiasta enemmän kuin tänä päivänä.
– Se on paljon. He asuvat eri puolilla Porvoota, mikä asettaa julkisen palvelurakenteen saavutettavuudelle ihan uudenlaisia näkökulmia. Onko meillä oikeanlaisia asuntoja ja pääsevätkö ikäihmiset palveluihin?
Väestörakenne ja sen liikkeet liikuttavat myös kaupunkia ja sen palveluita, mikä tarkoittaa strategisia valintoja.
– Lasten (0–14-vuotiaat) määrä laskee ennusteen mukaan noin 700:lla eli muutaman keskikokoisen koulun verran.
Myös poliittista yhteisymmärrystä tarvitaan laajalti
Kansallisissa uudistuksissa lymyää myös riskejä.
– Valtionosuusuudistus tarjoaa Porvoolle noin 10 miljoonan euron kuoppaa tuloihin, jos uudistus menee läpi. Julkisen talouden kireys on jatkossakin sitä luokkaa, että valtio ei auta kuntia, Pitkäniemi sanoo.
Kaupunkistrategiaa tehdään taloudellisesti aika hankalaan näkymään Porvoossa.
– Samaan aikaan, kun teemme tulevaisuuteen kiinnittyvää strategiaa, joudumme lyhyellä aikavälillä myös tinkimään asioista. Kiikkulauta on hyvin taitoa vaativa laji ja myös poliittista yhteisymmärrystä tarvitaan melko isosti.
Kaupunginvaltuusto on pohjustanut työtä kahdessa sessiossa.
– Ne ovat olleet erittäin hyviä ja olemme löytäneet paljon sellaisia asioita, joissa on koko puoluepoliittisen kentän läpimenevää yhteisymmärrystä, Pitkäniemi kiittää.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi esitteli ensimmäisen talousarvioehdotuksensa viime vuoden lokakuun alussa.
Arkisto/Mika Laine
"Elinvoima ei ole pelkkää taloutta ja työllisyyttä"
Pitkäniemi uskoo, että hyvällä yhteistekemisellä ja tahdonilmaisulla lisätään yhteisön aktiivisuutta ja elinvoimaa.
– Elinvoima ei ole pelkkää taloutta ja työllisyyttä, vaan sitä, miten ihmiset omalla aktiivisuudella luovat uutta ja toisiin tarttuvaa hyvää. Sitä tuetaan tosi monin eri tavoin.
Pitkäniemi haluaa korostaa soten jälkeisessä kunnassa asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistä kaupunkia.
– Ne luovat hyvien asioiden spiraaleja yhdessä kaupungin kanssa. Pidän tärkeänä, että kaupungin pitää panostaa parempaan mahdollistamiseen kuin aikaisemmin. Saamme nyt noottia siitä, että turhan helposti sanomme ei ja haemme seuraavaa vaihtoehtoa.
– Ihmisten aktiivisuus ei saisi jäädä sen takia piippuun, että hallinto on liian jäykkä. Se ei tarkoita siirtymistä ääripäästä toiseen vuodessa tai puolessatoista, vaan toimintatapojen miettimistä uudella tavalla.
Tällä hetkellä Porvoo pärjää elin-, veto- ja pitovoimavertailuissa valtakunnallisesti. Esimerkiksi elinvoiman osalta kaupunki on kokoluokkansa ykkönen.
– Meidän elinvoimapohja on aika vahva. Kasvuyrityksiä jokainen kaupunki haluaa toki lisää, minkä eteen teemme koko ajan töitä. Asema ei ole itsestäänselvyys, vaan se on ansaittava koko ajan ja joka päivä, Pitkäniemi korostaa.
Porvoo on Uudenmaan neljänneksi ja koko maan 18. suurin kaupunki.
– Vaikka sielultaan Porvoo on pieni, kaupunki on väestöluvultaan suurempi kuin esimerkiksi Kotka ja Mikkeli, jotka ovat vanhoja perinteisiä maakuntakeskuksia, Pitkäniemi muistuttaa.
"Jatkuva tonttitarjonta on kivijalkatuote"
Porvoon ulkoinen maine on mitatusti ja tutkitusti hyvä.
– Täällä asuvat porvoolaiset ovat keskimäärin tosi sitoutuneita kotikaupunkiinsa, Pitkäniemi sanoo.
Asukasluvultaan Porvoo on kasvanut vuosittain viimeiset 100 vuotta, mikä on poikkeuksellista. Viime vuosina kasvutahti on ollut hitaampaa.
– En ole huolissani, sillä kyllä me hyvin vedetään. Meidän pitää olla myös valmiimpia sille, että täällä on tarjontaa. Jatkuva tonttitarjonta on kivijalkatuote, jonka pitää olla koko ajan kunnossa.
Kaupunginjohtajan mukaan pitää osata olla myös nöyrä, mikäli väestöä pakkautuu jonnekin muualle. Hän ei näe, että Porvoon pitäisi olla mahdollisimman suuri.
– Tavoitteemme ovat tietyssä elämänlaadussa ja paikallisyhteisön hyvinvoinnissa, jotta mahdollistamme tänne haluaville jatkuvaa varantoa. Näin pystymme vastaanottamaan uusia asukkaita.
– Ihminen on nostettu mielestäni aiempaa enemmän esille, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi sanoo. Kuva on otettu viime vuoden syyskuun alussa.
Arkisto/Marko Wahlström
Paluumuutto poikkeuksellisen kovalla tasolla
Tuoreen tulomuuttajatutkimuksen mukaan 84 prosenttia Porvooseen muuttavista ajattelee muuttavansa kaupunkiin pidemmäksi aikaa.
– Tämä kuvastaa hyvin sitä pitovoimaa. Melkein kaikki muuttajat ovat tutkimuksen mukaan löytäneet jokseenkin sellaisen asumisratkaisun, jotta arki ja liikkuminen on sujuvaa, itsekin aikoinaan ensin paritaloon muuttanut Pitkäniemi kommentoi.
Paluumuutto kaupunkiin on tällä hetkellä kansallisestikin korkealla tasolla.
– Ne, jotka täältä ovat lähteneet, palaavat jopa poikkeuksellisen kovalla prosentilla suomalaisista.
Tulomuuttajatutkimuksen mukaan Porvoo on toisaalta kallis kaupunki.
– Pääkaupunkiseudun kunnista Tuusula, Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Järvenpää vetävät väkeä osin raiteiden ja osin tietynlaiseen elämäntilanteeseen sopivan maineensa varassa, Pitkäniemi pohtii paikallismedialle pitämässään aamukahvitilaisuudessa.
Yhteisöverotulot laskeneet tänä vuonna
Yhteisöverotuotot ovat laskeneet Porvoossa tänä vuonna. Kaupunki on pysytellyt kärjessä yhdessä Helsingin kanssa.
Toimintakatteessa eli nettomenoissa Porvoo on ollut Espoon jälkeen hopeasijalla.
– Se, onko lasku tilapäistä vai pysyvämpää, emme osaa vielä arvioida. Tuloputoamisilla emme voi mitalisijoilla olla tai velkaannumme korviamme myöten, Pitkäniemi sanoo.
Kaupungilla joudutaan käärimään hihat vähäksi aikaa, jotta tulopohja saadaan riittämään.
– Tämä tarkoittaa myös käyttötalouden ja investointien laittamista kestävämmälle pohjalle. Ensi keväänä meidän tulee katsoa myös loppuvaltuustokautta, jotta emme tee itsellemme yhteisöveroyllätyksiä, Pitkäniemi jatkaa.
Porvoon kaupunki on panostanut kaupungin sisäiseen joukkoliikenteeseen, jonka matkustajamäärät ovat kasvaneet huikeasti.
Arkisto/Mika Laine
"Joukkoliikenteen kehittäminen tukee ilmastotavoitteita"
Kaupunkikehityksen käynnissä olevista hankkeista pisimmällä ovat Kokonniemen liikuntakeskus ja Gammelbackan kehittämishanke.
– Joukkoliikenteessä on otettu isoja steppejä ylöspäin ja tehty satsauksia. Käyttäjämäärät ovat kasvaneet huikeasti, joten joukkoliikennettä täytyy kehittää edelleen. Jos meillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, se ei voi tarkoittaa sitä, että porvoolaiset ajelevat entistä enemmän yksityisautoilla, Pitkäniemi sanoo.
Keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaava on tonttivarannon rakentamista.
– Kaavavarantoa on vielä jonkin verran, mutta se alkaa käydä keskusta-alueilla vähiin. Meidän täytyy tehdä isoja ratkaisuja siitä, mihin Porvoossa jatkossa rakennetaan.
Kaupunginjohtajan mukaan kauppatori on ikuisuuskysymys.
– Porvoon Puistokadun tulontuottamispotentiaali on valtava verrattuna joihinkin muihin hankkeisiin. Strategiatyössä hankkeet on tarkoitus laittaa marssijärjestykseen, koska ihan kaikkea emme pysty työntämään samaan aikaan luukusta sisään, Pitkäniemi sanoo ja muistuttaa kaupungin velkakestävyydestä.
– Porvoon vahvuuksiin kuuluu se, että kaupunki on vahvasti kaksikielinen kaupunki, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi sanoo.
Arkisto/Marko Wahlström
"Oman erityisyyden tunnistaminen tärkeää"
Strategiatyö on valintaa nykyisyyden ja tulevan sekä vielä ei-syntyneiden ja kaupunkiin muuttamattomien välillä siitä, minkälaista Porvoota rakennetaan pitkässä jaksossa.
– Oman erityisyyden tunnistaminen tärkeää. Me olemme hilpeimmin oma itsemme, mutta miten se puetaan sanoiksi, jotka breikkaavat ja rohkaisevat. Se ei ole pelkkiä hokemia, vaan hyviä lauseita, Pitkäniemi pohdiskelee.
Erityisesti hän kantaa huolta nuorten tulevaisuuden uskosta, joka ei ole riittävä tällä hetkellä.
– Siinä jokaisella yhteisöllä on tekemistä paljon, kolmen lapsen isä sanoo.
Pitkäniemi kuvaa Porvoota hyvin sisäkriittiseksi yhteisöksi.
– Uskon, että kritiikki syntyy rakkaudesta Porvoota kohtaan. Sen saaminen voimavaraksi ja yhteisen rakentamisen työkaluksi on tärkeää, jota saamme koko yhteisön toimimaan ja tekemään enemmän hyvän huomisen eteen.
– Meidän pitää saada luotua fiilis, että täällä on oikeasti mahtavaa elää ja olla sekä perustaa perheitä. Maailma ei ole pelkkää kovaa elinvoimaa, sillä ihmisten kiinnittyminen jonnekin on sisäisesti koettuja tärkeitä juttuja.
Porvoon kaupunginjohtaja luottaa hyvien tulevaisuustekojen rakentamisessa porvoolaisten omiin verkostoihin. Kuvassa Porvoon Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Marella Närkki.
Arkisto/Mika Laine
"Kehotan kaikkia myös aktivoimaan omia verkostojaan"
Kaupunginjohtajan mukaan koko kaupunkiorganisaatio ja myös päättäjät ovat tällä hetkellä myönteisesti virittäytyneitä.
– Tässä on ollut hyvä henki ja hyvin innostunut ote, Pitkäniemi kiittelee.
Hyvä elämä ja hyvät tulevaisuusteot sekä niiden rahoittaminen ovat kaupunginjohtaja listalla keskeisiä asioita strategiatyössä.
– Kivijalkoja ovat taloudellinen vakaus, ympäristötoimet, turvallisuus, henkilöstöosaaminen ja hyvinvointi.
Porvoon kaupunki työllistää yli 8 000 henkilöä.
– Uskon, että Porvoossa on jatkossakin laadukkaan elämän edellytykset kansallisessakin mittakaavassa, mitä haluamme ruokkia ja ylläpitää, Pitkäniemi sanoo.
Hän muistuttaa, että tiukin saarna ei välttämättä ole se, joka puhuttelee, vaan miten saada ihmiset osallistettua mukaan.
– Miksi jättäisimme parhaat ideat käyttämättä, jos ne nousevat asukas- ja yrittäjäpohjasta itsestään. Haluamme aidosti kerätä ajatuksia. Kehotan kaikkia myös aktivoimaan omia verkostojaan. Tämän kokoisen kaupungin kehittäminen ei saa olla vain harvojen herkkua, Pitkäniemi herättelee nukkuvien enemmistöä.
Työpajan voi järjestää vaikka kaveripiirissä
Porvoon kaupunki osallistaa asukkaitaan tulevaisuutensa visiointi- ja keskustelutyöhön eri tavoin.
– Järjestämme lokakuun aikana vielä 10–15 tulevaisuustyöpajaa muun muassa luottamushenkilöille, kaupungin henkilöstölle, sidosryhmille ja asukkaille. Lisäksi kuka tahansa voi järjestää ohjeidemme mukaan oman tulevaisuustyöpajan, strategiakoordinaattori Jaana von Denffer kertoo.
– Työpajan voi järjestää vaikka omalla työpaikalla, kotona tai kaveripiirissä, ja sen voi myös käydä läpi itsenäisesti. Tulevaisuustyöpajojen palautteet ilmoitetaan meille strategian jatkotyöstöä varten, hän jatkaa.
Tulevaisuustyöpajoista saadut ryhmä- ja yksilöpalautteet ja näkemykset evästävät kaupunkistrategian valmistelutyötä ehdotukseksi, joka kiteyttää kaupungin keskeiset päämäärät kaupungin tulevaisuuden suunnasta.
Marras–joulukuun vaihteessa julkaistava ehdotus lähtee uudelle palautekierrokselle luottamushenkilöorganisaatiolle, kaupungin henkilöstölle sekä porvoolaisille asukkaille ja sidosryhmille, jonka jälkeen valmistellaan aineisto kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot