SI­POO Si­poos­sa on mon­ta muu­ta­kin hie­noa luon­to­koh­det­ta kuin Si­poon­kor­pi – jo­hon muu­ten ny­ky­ään pää­see Hop-on Hop-off -bus­sil­la. Ko­ke­mi­sen ar­voi­nen on esi­mer­kik­si tämä Pil­vi­jär­ven luon­non­suo­je­lu­a­lue, jo­hon erä­o­pas Mar­kus Sirk­ka on tul­lut esit­te­le­mään uut­ta la­jia, rep­pu­laut­tai­lua. Tai uut­ta ja uut­ta…

– Suo­meen laji tuli jo rei­lut kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Maa­il­mal­la sitä on har­ras­tet­tu rei­lut 20 vuot­ta, Sirk­ka ker­too.

Mo­nil­le rep­pu­lau­tai­lu on sil­ti vie­lä vie­ras laji, ei­vät­kä Sir­kan ret­kei­ly­vä­li­ne­vuok­raa­mon asi­ak­kaat­kaan juu­ri rep­pu­laut­to­ja tie­dus­te­le. 

Pack­raft eli rep­pu­laut­tai­lu kek­sit­tiin vuo­si­tu­han­nen alus­sa hel­pot­ta­maan mat­kaa­mis­ta Alas­kan erä­mais­sa. Kun pol­ku kat­ke­aa tai käy vai­ke­a­kul­kui­sek­si, lau­tan voi na­pa­ta re­pus­ta, pum­pa­ta il­mal­la muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa ja jat­kaa mat­kaa su­la­vas­ti ve­sil­lä.

Sirkka on vuokrannut retkeilyvälineitä vuodesta 2008 asti, joista noin 10 vuotta Porvoossa.

Merja Forsman

Rep­pu­lau­tan etu­ja ovat ke­veys, ko­koon­tai­tet­ta­vuus ja kes­tä­vyys. Esi­mer­kik­si Sir­kan tuo­mat rep­pu­lau­tat pai­na­vat al­le nel­jä ki­loa. Nii­den li­säk­si pak­kaam­me mu­kaan me­lat, pe­las­tus­lii­vit ja ve­si­tii­viit pus­sit tar­vik­keil­le ja vaih­to­vaat­teil­le. 

Ja ei kun me­nok­si!

Pil­vi­jär­ven seu­tu on mai­nio tes­ti­lo­kaa­tio, Sirk­ka sa­noo ret­kem­me aloi­tus­pis­teel­lä Möt­räs­kin­tien park­ki­pai­kal­la.

Pil­vi­jär­veä ja vie­reis­tä Möt­räs­kin jär­veä kier­tää 10 ki­lo­met­rin luon­to­pol­ku pit­kos­pui­neen. Mat­kan var­rel­la on ve­sis­tö­jä, met­si­köi­tä, kal­li­oi­ta ja soi­ta.

– Tämä on kuin Iso­jär­ven kan­sal­lis­puis­to mi­ni­koos­sa, Sirk­ka sa­noo.

En­sim­mäi­seen etap­piim­me, Möt­räs­kin ran­taan, on noin ki­lo­met­rin mit­tai­nen tai­val. Se vie so­ra­tiel­tä veh­re­äl­le po­lul­le, joka las­keu­tuu kah­den kor­ke­an kal­li­on reu­nus­ta­maan al­hoon. Kes­kel­lä so­li­see sa­ni­ais­ten reu­nus­ta­ma met­sä­pu­ro.

– Tuo tuo mie­leen hii­den­kir­nun, Sirk­ka osoit­taa pys­ty­suo­ras­sa kal­li­os­sa ole­vaa si­le­ää kuop­paa.

Pian pol­ku nou­see kal­li­o­ta­san­teel­le ja las­keu­tuu sii­tä Möt­räs­kin kir­kas­ve­ti­sel­le jär­vel­le.

Eräopas Markus Sirkka esittelee reppulauttailua.

Merja Forsman

Pilvijärvellä on kuusi- ja sekametsiä, kallioita, järviä, soita ja kirkasvetisiä järviä.

Merja Forsman

Täyt­tä­mi­nen teh­dään täyt­tö­pus­sil­la

– Ota­pa ai­kaa, kau­an­ko ve­neen täyt­tä­mi­nen vie, Sirk­ka sa­noo kai­vaa ku­mi­ka­noo­tit esil­le.

Noin kak­si­met­ri­sen lau­tan täyt­tä­mi­nen ta­pah­tuu täyt­tö­pus­sil­la, jo­hon kaa­pa­taan il­maa, joka pu­ris­te­taan lau­tan si­sään. Lop­pu­piu­keus saa­vu­te­taan keuh­ko­jen voi­min. 

Kaik­ki­neen pro­ses­si voi­si vie­dä sel­lai­set 10–15 mi­nuut­tia tai vä­hem­män­kin, jol­lei sat­tui­si ikä­vä va­hin­ko ja toi­nen pum­puis­ta ha­jo­ai­si.

– Täs­sä huo­ma­taan, mi­ten tär­keä on pa­ka­ta kor­jaus­tar­vik­keet mu­kaan, Sirk­ka sa­noo.

Mi­käs täs­sä au­rin­koi­sel­la ran­nal­la odo­tel­les­sa.

Pilvijärven rannoila on korkeita kallioita, joiden päälle voi kivuta nauttimaan eväitä.

Merja Forsman

Sir­kas­ta pal­jas­tuu var­sin­kin mie­len­kiin­toi­sia seik­ko­ja. En­sin­kin vuon­na 1999, vas­ta 23-vuo­ti­aa­na opis­ke­li­ja­na, mies va­el­si yk­sin Ha­mi­nas­ta Nuor­ga­miin. Reis­su kes­ti 88 päi­vää ja oli rei­lut 2 200 ki­lo­met­riä.

Mat­ka jät­ti ikui­set ar­vet.

– Ra­kot läh­ti­vät Jo­en­suun koh­dal­la, mut­ta ol­ka­päi­hin jäi ar­vet, kos­ka ne ei­vät pääs­seet pa­ra­ne­maan ol­ka­hih­no­jen al­la, Sirk­ka ker­too.

Nyt on haa­vee­na läh­teä kol­mat­ta ker­taa va­el­ta­maan Suo­mea pääs­tä pää­hän, täl­lä ker­taa rul­la­lau­dal­la Tep­po-koi­ran kans­sa.

Va­el­lus­reis­su­jen­sa li­säk­si mies opas­taa, vuok­raa ul­koi­lu­vä­li­nei­tä, kir­joit­taa luon­to­ret­kei­lys­tä ja ku­vaa luon­toa.

– Asun­to­ja­kin on tul­lut ku­vat­tua, jos­tain se raha pi­tää saa­da, mies vir­nis­tää.

Jalaton liskomme vaskitsa on rauhoitettu.

Merja Forsman

Por­voos­sa Sirk­ka on saat­ta­nut tul­la mo­nil­le tu­tuk­si hu­na­jas­taan, jota hän vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten myi hu­na­ja­fil­la­rin­sa kyy­dis­tä eri ta­pah­tu­mis­sa. 
 

Mu­ka­van lep­poi­saa kyy­tiä 

Rep­pu­lau­tan kyy­dis­sä on kuin ku­mi­ses­sa kou­ras­sa. Meno on va­kaa­ta ja laut­ta kul­kee vai­vat­ta sekä vas­ta- et­tä myö­tä­vir­taan.

Kos­ka mu­ka­nam­me ei ole poh­ja­e­viä, lii­kum­me ke­vyt­tä sik­sa­kia.

– Rep­pu­lau­tal­le pää­see al­le 5 ki­lo­met­rin tun­ti­vauh­tia, mut­ta vauh­ti on sil­ti no­pe­am­pi kuin luon­to­po­lul­la kul­kies­sa, Sirk­ka sa­noo.

Jos tuu­li oli­si ko­vem­pi, lau­tan oh­jaa­mi­nen saat­tai­si käy­dä han­ka­lak­si. Kul­ku ran­taa pit­kin tuo tuu­len­suo­jaa.

Noin ki­lo­met­rin me­lon­nan jäl­keen nou­sem­me hyl­ly­väl­le tur­ve­kan­nel­le ja tyh­jen­näm­me toi­sen lau­tois­ta. Se ei mon­taa mi­nuut­tia vie.

Iki-in­hok­ki­ni Croc­sit oli­si­vat täs­sä la­jis­sa poi­kaa. Ai­na­kaan ei oli­si kan­nat­ta­nut lait­taa uu­sia vaa­le­an­pu­nai­sia lenk­ka­rei­ta.

– Rep­pu­laut­tai­lus­sa pi­tää ol­la seik­kai­lu­miel­tä. Usein ran­nat ovat mu­tai­sia, Sirk­ka sa­noo.

Toki rei­tit voi yrit­tää suun­ni­tel­la niin, et­tä va­lit­see las­keu­tu­mis- ja nou­su­pai­koik­si kal­li­o­ran­nat, mut­ta to­si­seik­kai­li­ja ei sel­lai­seen ryh­dy.

Sen si­jaan räm­mim­me soi­sen ti­hei­kön läpi koh­ti mer­kit­tyä pol­kua.

– Saat vä­hän Amat­so­nin sa­de­met­sä -elä­mys­tä­kin, Sirk­ka sa­noo ja harp­poo eteen­päin laut­ta olal­laan.

Selkään pakattavan lautan voi sujauttaa rinkkaan ja tarvittaessa pumpata ilmalla ja ylittää sillä vesistöjä tai laskea pitkin virtavesiä vaikka kesken vaelluksen.

Merja Forsman

Reppulautat painavat alle neljä kiloa, joten niitä on kevyt kantaa patikoidessa.

Merja Forsman

Por­voon­jo­el­ta löy­tyy so­pi­via rep­pu­laut­tai­lu­koh­tei­ta

Mus­ti­jo­ki ja Por­voon­jo­ki ovat Sir­kan mu­kaan hy­viä rep­pu­laut­tai­lu­koh­tei­ta. Hän­tän­sä Lah­teen heit­tä­nyt Por­voon­jo­ki kie­mur­te­lee ja kaar­te­lee yh­teen­sä noin 143 ki­lo­met­riä.

– Por­voon­jo­en-ret­keen kan­nat­tai­si va­ra­ta 3–4 päi­vää. Alun ser­pen­tii­ni­mäis­ten koh­tien las­ke­mi­nen on kuin Lin­nan­mä­el­lä, Sirk­ka sa­noo.

Por­voon­jo­en voi myös ko­kea ly­hy­em­mis­sä pät­kis­sä. Sirk­ka on heit­tä­nyt asi­ak­kai­taan esi­mer­kik­si Vir­taa­laan, jos­ta he ovat las­keu­tu­neet Sak­ta Far­te­nin* ohi Kan­san­puis­toon mak­ka­ral­le ja jat­ka­neet seik­kai­lu­aan Sa­ha­saa­riin tai Ha­ma­rin ran­taan.

– Elo­kuun lo­pus­sa päät­tyy me­lon­ta­ra­joi­tus Si­ko­saa­ren ym­pä­ril­lä ja sil­loin suo­sit­te­len tu­tus­tu­maan sii­hen alu­ee­seen. Siel­lä on vii­dak­ko­mai­sia osuuk­sia, mut­ta niis­tä­kin sel­vi­ää, Sirk­ka sa­noo.

Pilvijärven ja Möträskin ympärillä kulkee kymmenen kilometrin luontopolku pitkospuineen.

Merja Forsman

Erä­maa­hen­ki­siä mai­se­mia ja kirk­kai­ta ve­siä

Luon­to Möt­räs­kin ja Pil­vi­jär­ven vä­lis­sä on erä­maa­hen­ki­nen. Tän­ne ei­vät kuu­lu lii­ken­teen me­te­li em­me­kä tör­mää yh­teen­kään ih­mi­seen, vaik­ka sää on mitä mai­ni­oin.

– Varo! huu­dan.

Laut­taan­sa kan­ta­va Sirk­ka ei huo­maa edes­sään kie­mur­te­le­vaa otus­ta.

– En­pä ole vä­hään ai­kaan näh­nyt vas­kit­saa, Sirk­ka häm­mäs­te­lee.

Rau­hoi­te­tun vas­kit­san tap­pa­mi­ses­ta jou­tui­si pu­lit­ta­maan 120 eu­ron sa­kot. 

Pil­vi­jär­ven ran­nal­la tu­le­vat vas­taan päi­vän en­sim­mäi­set ih­mi­set. Isä poi­ka et­si­vät kaar­nan­pa­la­sia lai­vaa var­ten.

– Mitä te teet­te? poi­ka ih­met­te­lee.

– Kui­van maan me­lon­taa, Sirk­ka vit­sai­lee.

Koh­ta vas­taan kä­ve­lee koi­ra­nul­koi­lut­ta­jia ja vas­ta­päi­sel­lä ui­ma­ran­nal­la hy­pi­tään vil­voit­ta­vaan ve­teen. Taus­tal­la kuu­luu ta­sai­nen lii­ken­teen hu­mi­na.

Sirk­ka kai­vaa re­pus­taan tee­tä ja pul­laa, ja so­pi­va le­kot­te­lu­paik­ka löy­tyy pit­kos­puil­ta. Mi­ten hy­väl­tä eväät mais­tu­vat­kaan luon­nos­sa!

– Kä­vin tääl­lä pie­ne­nä poi­ka­na ka­las­ta­mas­sa. Muis­tan vie­lä­kin kirk­kaat ve­det ja sen, mi­ten iso­ja Pil­vi­jär­ven ah­ve­net oli­vat. Vai oli­ko se vain sitä, et­tä lap­se­na kaik­ki näyt­ti isom­mal­ta, Sirk­ka nau­raa.

Vie­lä on vii­mei­nen tai­val edes­sä. Se ylit­tää Pil­vi­jär­ven ja ohit­taa kor­kei­ta kal­li­o­ta, ve­den yli kur­kot­ta­via pui­ta ja suo­kuk­kia.

Sirk­ka esit­te­lee, mi­ten vene liik­kuu suo­raan si­vul­le, kun me­lal­la te­kee kah­dek­sik­koa tai sil­lä työn­tää vet­tä ve­neen al­le. Kik­ka toi­mii, mut­ta myös kas­te­lee va­ro­mat­to­man me­lo­jan. 

Jär­ven pin­nal­la li­puu val­kea jout­sen. Jos­sain lois­kah­taa. Ka­la­ko? Eh­kä sel­lai­nen Sir­kan lap­suu­den jät­ti­ah­ven? 

Luonnossa eväät maistuvat erityisen hyvältä.

Merja Forsman

So­pii to­si­seik­kai­li­joil­le 

Rep­pu­laut­tai­lu tuo ret­kei­lyyn uu­sia ulot­tu­vuuk­sia: ve­si­kas­vien tark­kai­lua kirk­kaan ve­den läpi, lin­tu­jen kuun­te­lua ku­mi­lau­tal­la löt­kö­tel­les­sä ja mu­ta­kyl­py­jä koi­vil­le.

Sel­lai­sen saan en­nen kuin nou­sem­me vii­mei­sel­le pol­ku­pät­käl­le.

Muu­ta­man tun­nin ret­ki on ve­ny­nyt vii­teen tun­tiin. Voi­si to­de­ta, et­tä rep­pu­laut­tai­lu so­pii seik­kai­li­jal­le, jol­la ei ole kii­ret­tä.

Kun ku­mi­nen ka­noot­ti li­puu pit­kin ve­den pin­taa, kel­lo unoh­tuu. Juu­ri se on la­jis­sa pa­ras­ta.

»* Sak­ta Far­ten on en­nen kes­kus­taa ole­va alue, jol­la oli ai­koi­naan van­ho­ja teh­das­ra­ken­nuk­sia ja Sak­ta far­ten (hi­das­ta vauh­tia) -kylt­ti, jon­ka mu­kaan koko alue sai ni­men­sä.

Pilvijärven luonnonsuojelualueella on lähes satumaisen kaunista luontoa.

Merja Forsman