Viikon kysymys
A-
A+
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja Hanna Kaunisto lasketteli madonlukuja, jotka eivät ole mairittelevia itäuusmaalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja kuntien henkilöstöä kokoontui Suomi Liikkeelle -ohjelman liikunnan ja ravitsemuksen edistämisen koulutuspäivään sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Sari Kivimäen johdolla Porvoon Taidetehtaalla keskiviikkona.
Marko Wahlström
PORVOO, LÄNSIRANTA Lasten, nuorten ja perheiden haastava taloudellinen tilanne, syrjäytymisvaara, lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu sekä lapsiperheköyhyys näkyvät yhä kasvavina jonoina mielenterveyspalveluita tarjoavassa hoitoyksikössä itäisellä Uudellamaalla.
Lapsiperheköyhyys vaikuttaa siihen, että itäisellä Uudellamaalla on vähemmän harrastusmahdollisuuksia, heikompaa ravitsemusta ja jopa köyhyyteen liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa.
– Yhdessä ne vaikuttavat hyvinvointiin ja sen kokemukseen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja Hanna Kaunisto sanoi avauspuheenvuorossaan sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteenä toteuttaman liikunnan ja ravitsemuksen edistämisen koulutuspäivässä Porvoossa tänään keskiviikkona.
Koulutuspäivä on osa hallitusohjelmaan sisältyvää Suomi Liikkeelle -ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriön koulutuspäivä on kiertänyt tämän vuoden aikana 25 paikkakunnalla, joista kolmanneksi viimeinen pidettiin Porvoossa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja Hanna Kaunisto lasketteli madonlukuja, jotka eivät ole mairittelevia itäuusmaalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja kuntien henkilöstöä kokoontui Suomi Liikkeelle -ohjelman liikunnan ja ravitsemuksen edistämisen koulutuspäivään sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Sari Kivimäen johdolla Porvoon Taidetehtaalla keskiviikkona.
Sosiaali- ja terveysministeriön koulutuskiertue on voimannäytös lasten ja nuorten terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin teemalla. – Porvoossa järjestettyyn kolmanneksi viimeiseen seminaariin osallistui Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja alueen kuntien henkilöstöä, asiantuntija Sari Kivimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi.
Marko Wahlström
"Itä-Uusimaa ei ole mikään lintukoto"
Itä-Uudellamaalla asuu yli 10 000 lapsiperhettä, joista suhteellisesti suuri määrä on pienituloisia. Alueen asukkaista joka neljäs on alle 25-vuotias.
– Vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten huoli työikäisten toimeentulon haasteista ja taloudellisesta pahoinvoinnista on nyt kasvamassa, Kaunisto kertoi.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että itäisellä Uudellamaallakin jonotetaan ruoka-apua tällä hetkellä.
– Päihteiden, tupakan, nikotiinituotteiden ja rahapelaamisen käyttö on yleistynyt lapsilla ja nuorilla, Kaunisto latelee kylmääviä faktoja.
Hänen mukaan Itä-Uudenmaan alue tarjoaa hyvät edellytykset kasvaa, oppia, kehittyä ja voida hyvin.
– Mutta alueemme ei ole "lintukoto", Kaunisto tyrmäsi sitkeän myytin, joka on liitetty itäiseen Uuteenmaahan tähän asti sitkeästi.
– Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen alkaa yhteisestä ymmärryksestä. Kun eri alojen asiantuntijat kuuntelevat toisiaan, syntyy tilaa uusille ratkaisuille. Tähän me uskomme, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja Hanna Kaunisto siteerasi Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa (Sitra).
Marko Wahlström
Nuorten myönteiset mielenterveyden kokemukset vähentyneet
Vuonna 2023 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan nuorten mielenterveyshaasteet nousevat itäisellä Uudellamaalla vahvasti esille. Erityisesti nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt.
– Samalla positiiviset mielenterveyden kokemukset ovat vähentyneet yläkoululaisilla sekä lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla, Kaunisto jatkoi.
Itäisellä Uudellamaalla lähes joka viides 18–24-vuotias nuori on vaarassa syrjäytyä ja nuorisotyöttömyys on alueella melko korkealla tasolla.
Kauniston mukaan alueella on ollut jo kunta-aikoina – siis ennen hyvinvointialueita – hyvin tarjolla ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten lapsiperheiden kotipalvelua, järjestöjen ja seurakuntien matalan kynnyksen tukea sekä perheiden sosiaalipalveluita.
– Toivottavasti tämä tilanne pystyttäisiin pitämään, mutta haasteita on.
Seuratoiminnan koordinaattori Henni Aro Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:stä laittoi seminaarin osallistujat liikkeelle.
Marko Wahlström
Koululounas jää väliin yli 46 prosentilla yläkoululaisista
Kahden vuoden takaisen kouluterveyskyselyn huolen aiheissa korostuvat erityisesti 8. ja 9. luokkalaisten osuus.
– Odotamme parhaillaan kuin kuuta nousevaa uuden, viime keväänä tehdyn kyselyn tuloksia, Kaunisto totesi.
Itäisellä Uudellamaalla 2–6-vuotiaista lapsista joka viides on ylipainoinen tai lihava.
– Määrä on kasvussa ja ylittää maan keskiarvon, Kaunisto kertoi.
Yläkoululaisista 22 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia, ja se on yleisempää pojilla kuin tytöillä.
– Koululounaan syömättömyys on laaja ongelma. Kasi- ja ysiluokkalaisista 46 prosenttia ei syö koululounasta päivittäin, mikä on uusienkin tulosten mukaan kasvanut edelleen. Sama tilanne jatkuu toisella asteella, Kaunisto jatkoi.
Työikäisten (20–64-vuotiaat) lihavuus on kasvussa erityisesti korkeakoulutetuilla, mitä ei ole aiemmin todettu. Samalla tyypin 2 diabetes lisääntyy alueella.
Kaunisto löytää myös ilon aiheita.
– 7–12-vuotiaiden ylipainoisuus on ehkä hieman vähentynyt. Toivotaan, että se olisi vähentymään päin. Kasvisten, marjojen ja hedelmien syöminen useita kertoja päivässä on maan keskiarvoa korkeammalla tasolla aikuisten keskuudessa.
Hyvinvointialue pystyy tarjoamaan nyt tukea muun muassa syömishäiriöisille. Alueella on perustettu myös moniammatillinen elintapaohjauksen työryhmä jonka tavoitteena on muun muassa luoda alueelle yhtenäiset, vaikuttavat elintapaohjauksen toimintamallit.
Sosiaali- ja terveysministeriön koulutuskiertue on voimannäytös lasten ja nuorten terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin teemalla. Porvoossa järjestettyyn kolmanneksi viimeiseen seminaariin osallistui Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja alueen kuntien henkilöstöä, jotka laitettiin myös liikkeelle taukojumppien aikana.
Marko Wahlström
Tyttöjen fyysinen toimintakyky terveyttä haittaavalla tasolla
Askolassa, Loviisassa ja Porvoossa kahdeksasluokkalaisten tyttöjen fyysinen toimintakyky on yli 40 prosentilla terveyttä haittaavalla tasolla.
– Viidesluokkalaisten fyysinen toimintakyky herättää huolta Loviisassa ja Pukkilassa, Kaunisto jatkoi.
Maaseutumaisuus tuo omia haasteita fyysisen kunnon heikentymiseen, vaikka maaseudulla on myös paljon mahdollisuuksia metsä- ja peltomaisemineen.
– Pitkät etäisyydet kouluun ja harrastuksiin aiheuttavat sen, että matkoja kuljetaan autolla, jolloin arkiliikunta jää vähäiseksi.
Aikuisista suurin osa liikkuu koulutustasosta riippumatta liian vähän.
– Vähän liikkuvien määrä kasvaa erityisesti korkeasti koulutetuilla. 11 prosenttia työikäisistä (20–64-vuotiaat) ei pysty juoksemaan 100 metriä, mikä on suurempi kuin Suomessa keskimäärin.
Kaunisto nosti ilon aiheiksi nuorten kuntosaliharjoittelun yleistymisen. Hän uskoi, että sosiaalisen median vaikutuksesta jokin laji trendaa toista enemmän.
– Tässä on meilläkin pohtimista, voimmeko hyödyntää joitakin vaikuttajia innostaaksemme lapsia ja nuoria.
Ohjaaja Victoria Lindholm Porvoon kaupungilta kertoi Porvoon Move-ohjelmasta. – Osana sitä järjestimme viime viikon perjantaina (29.8.) MoveFest-messut, joille osallistui 36 näytteilleasettajaa. Palaute oli niin hyvää, että järjestämme messut myös ensi syksynä, hän sanoi.
Marko Wahlström
Hengästyttävän liikunnan määrä pysynyt matalalla tasolla
Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa 8. ja 9. luokan oppilaista koko Itä-Uudellamaalla harrastaa noin 30 prosenttia.
– Määrä on pysynyt samalla tasolla vuonna 2023 ja 2025 ollen edelleen melko matala, Kaunisto kertoi.
Itäisellä Uudenmaalla aamupalaa ei syö joka arkiaamu 4. ja 5. luokan oppilaista 30 prosenttia (2023).
– 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta tilanne on menossa heikompaan suuntaan: luku oli 45 prosenttia vuonna 2023, kun se tämän vuoden kouluterveyskyselyssä on jo enemmän. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 40 prosenttia (2023) ei kerro syövänsä aamupalaa.
Sipoon kunnan liikunnanohjaaja Ville Kuusela kertoi kunnan tarjoamasta liikuntaneuvonnasta, jonka tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten saaminen aktiivisen arjen ja liikunnan pariin. – Yhteydenotot ovat tulleet pääasiassa kouluterveydenhuollon kautta sekä lasten ja nuorten huoltajilta, hän sanoi.
Marko Wahlström
Noin 45 prosenttia 8.–9. luokkalaisista ei nuku kahdeksaa tuntia
Lapsen ja nuoren pitäisi saada nukkua yössä kahdeksan tuntia.
– Noin 45 prosenttia tämänkin vuoden tuloksissa 8. ja 9. luokan oppilaista ei nuku kahdeksaa tuntia, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2023, Kaunisto sanoi.
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin puolet sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 60 prosenttia ei nuku suositeltua määrää.
Ylipainon (ml. lihavuus) yleisyydessä Itä-Uudellamaalla ollaan melko lailla maan keskiarvon tasolla vuoden 2023 tutkimustulosten perusteella.
– Kuntakohtaisia vaihteluita on nähtävillä. Esimerkiksi Lapinjärvellä 13–16-vuotiaiden ylipaino näyttäisi olevan hurjan korkealla (37,5 prosenttia), kuten Myrskylässä 7–12-vuotiaiden (38,5 prosenttia) osalta.
Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista ylipainoisia itäisellä Uudellamaalla on 16,8 prosenttia, mutta poikien osuus (20 prosenttia) on selvästi tyttöjä (13,6 prosenttia) suurempi.
– Yhteistä ja aikaa ei ole koskaan liikaa. Syrjäytymiseen pystytään vaikuttamaan liikunnan avulla, joka on tiedetty iät ja ajat. On tärkeää, ett lasten ja nuorten liikkuminen jatkuu myös kouluajan ulkopuolella, liikunnanohjaaja ja liikuntaneuvoja Petteri Aaltolainen Lapinjärven kunnasta muistutti.
Marko Wahlström
Fyysinen toimintakyky kasiluokkalaisilla heikentynyt
Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä arvioidaan säännöllisillä Move!-mittauksilla. Viides- ja kahdeksasluokkalaiset ovat tehneet mittauksia itäisellä Uudellamaalla jo usean vuoden ajan.
– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että fyysinen toimintakyky olisi kasiluokkalaisilla menossa hieman heikompaan, mutta vitosluokkalaisilla parempaan suutaan, Kaunisto kertoi.
Sama kehitys näkyy myös kouluterveyskyselyssä.
– Pienet lapset alueellamme voivat melko hyvinkin, mutta nuoret ovat vaikeammassa tilanteessa.
Oman terveydentilansa 8. ja 9. luokan oppilaista kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi koko Itä-Uudellamaalla 22,4 prosenttia.
– Luvussa näkyy tyttöjen pahoinvointi. Tytöistä 29,2 prosenttia kokee, että heillä keskinkertaista heikompi terveydentila, Kaunisto jatkoi.
Työikäisen väestön hyvään työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat tuoreen asukaskyselyn (9.6.–17.8.) mukaan eniten sen tukeminen (60,9 prosenttia) ja mielenterveyden edistäminen (57,1 prosenttia).
Kärjessä ovat myös terveellisten elintapojen edistäminen (33,1 prosenttia), työssä kuormittuneisuuden vähentäminen (33,1 prosenttia), riippuvuuksien ehkäiseminen (27,8 prosenttia) ja vanhemmuuden tukeminen (25,6 prosenttia).
– Samassa kyselyssä myös lasten ja nuorten kohdalla mielenterveyden edistäminen (56,4 prosenttia) nousi tärkeimmäksi, Kaunisto sanoo.
Itä-Uudellamaalla toimii alueellinen liikuntaverkosto, jonka kautta on edistetty esimerkiksi hyvinvointialueen ja kuntien liikuntaneuvonnan yhteistyötä. – Olemme tällä hetkellä semiaktiivinen toimija, liikuntapalvelupäällikkö Marjo Rantala Porvoon kaupungilta luonnehti verkon nykytilaa.
Marko Wahlström
Nuorten mielenterveyden palvelut eivät pysty vastaamaan tarpeeseen
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa itäisellä Uudellamaalla näkyvät mielenterveyden palveluiden kasvava kysyntä erityisesti koulujen ja oppilaitosten terveydenhuollossa.
– Nuorten lieviä ja keskivaikeita mielenterveyden haasteita hoitava Zemppi-yksikkö on osoittanut tosi tarpeelliseksi, mutta emme pysty vastaamaan täysin tukea tarvitsevien tarpeeseen. Tukea pitäisi olla saatavissa hyvin monenlaista, Kaunisto sanoi.
Lapsiperheiden tilanne on haastava, sillä he ovat yhä isommassa vaarassa syrjäytyä.
– Taloudelliset vaikeudet alkavat näkyä ja myös lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut koko ajan kasvussa. Tosin meillä on yksi maan pienimmistä huostaanottoluvuista eli täällä on pystytty kuitenkin tukemaan perheitä varhaisemmassa vaiheessa.
Kauniston mukaan lapsiperheköyhyys vaikuttaa siihen, että itäisellä Uudellamaalla on vähemmän harrastusmahdollisuuksia, heikompaa ravitsemusta ja jopa köyhyyteen liittyvää stigmaa (häpeä).
– Yhdessä ne vaikuttavat hyvinvointiin ja sen kokemukseen. Toistaiseksi hyvinvointialueen, varhaiskasvatuksen ja koulujen sekä nuorisotyön yhteistyö ei ole vielä täysin puhjennut kukkaan. Luomme verkostoja ja teemme hyvää yhteistyötä, mutta konkretia vaatii ehkä vielä enemmän pohtimista.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisia teemoja on rakennettu viime syksystä lähtien. Neuvotteluita on käyty Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, kuntien, HUS:n ja alueen järjestöjen edustajien kesken.
– Mielen hyvinvointi ja liikkumattomuus ovat meidän kärkiteemoja, Kaunisto sanoi.
– Suomi Liikkeelle -ohjelmassa pyrimme luomaan edellytykset sille, että ihminen liikkuisi ja löytäisi liikunnallisen elämäntavan sekä muuttaisi käyttäytymistään siihen suuntaan, että arki olisi liikunnallisempi. Terveyspuolella meillä käynnissä Terveydeksi-ohjelma, jossa pyritään vaikuttamaan kansansairauksien ehkäisyyn. Ohjelmat kulkevan rinnakkain, asiantuntija Sari Kivimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi.
Marko Wahlström
Rajatonta yhteistyötä elintapojen puolesta
Sosiaali- ja terveysministeriön toteuttama liikunnan ja ravitsemuksen edistämisen koulutuspäivä on osa hallitusohjelmaan sisältyvää Suomi Liikkeelle -ohjelmaa, joka edistää liikunnan ja ravitsemuksen hyödyntämistä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä hyvinvointialueilla.
Koulutuskiertue on sosiaali- ja terveysministeriön liikunnan ja ravitsemusterveyden edistämisen toimenpide. Seminaariin osallistui monialaisesti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja kaikkien alueen kuntien henkilöstöä.
– Tämä taitaa olla yksi suurimmista seminaareista, joita olemme järjestäneet viime keväästä lähtien sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Sari Kivimäki iloitsi katsellessaan salin täyteistä – yli 150 henkilöä – väkeä Taidetehtaan Tehdassalissa.
Ohjelman tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, levittää näyttöön perustuvia toimintamalleja ja kehittää ammattilaisten osaamista.
– Kahden eri organisaation yhdyspintojen välisessä työssä tärkeää on oppia tuntemaan toisen työtä ja toimintakulttuuria. Jos emme tunne toisiamme, meidän vaikea tehdä laadukasta ja vaikuttavaa elintapaohjaustyötä, Kivimäki sanoi.
Koulutuksen avulla pyritään myös vahvistamaan liikunnan ja ravitsemuksen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluissa sekä sisällyttämään ne entistä vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertomuksiin ja -suunnitelmiin.
– Kun ihminen tulee tutuksi ja kehittyy vuorovaikutusta, syntyy myös yhteistyötä. Ei tämä mitään tähtitiedettä ole, vaan kyse on oikeasti sitä, että tunnemme toisemme ja arvostamme toisen työtä, Kivimäki viestitti.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija Malin Heikkinen (vas.) Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta, asiantuntija Sari Kivimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä ja liikuntapalvelupäällikkö Marjo Rantala Porvoon kaupungilta vastasivat liikunnan ja ravitsemuksen edistämisen koulutuspäivän järjestelyistä.
Marko Wahlström
Järjestöt ovat tärkeä linkki arkiliikunnan edistämisessä
Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteessä puhutaan vahvasti myös ruokapalveluiden välisestä yhteistyöstä, ei pelkästään kunnan liikuntapalvelun tai hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön toiminnasta.
– Järjestöt ovat myös tärkeä linkki tässä kokonaisuudessa, jossa isoin työ tehdään hyvinvointialueilla ja kunnissa. Yhdessä mietitään, mitä on se poikkihallinnollinen elintapaohjaus ja miten se voidaan rakentaa, Kivimäki korosti.
Päivän puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa lasten ja lapsiperheiden varhaista tukea, urheiluseurojen merkitystä liikuttajina ja terveellisten elämäntapojen edistäjinä, lasten ja nuorten lihavuutta ja lihavuuden stigmaa sekä painosta puhumista ja nuorten syömishäiriöitä.
Tilaisuudessa kuultiin Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Ruokakasvatusyhdistys
Ruukku ry:n, Sydänliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Etelän Syli ry:n edustajien puheenvuorot.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot