Viikon kysymys
A-
A+
Vapaaehtoiset sopimuspalokuntalaiset ovat tärkeä osa Itä-Uudenmaan pelastusvalmiutta. Nyt useiden palokuntien toiminta on uhattuna hyvinvointialueen säästösuunnitelmien vuoksi. Kuvituskuva metsäpalon sammutustöistä.
Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan hyvinvointialue suunnittelee laajoja säästöjä pelastustoimintaan. Jopa kuuden vapaapalokunnan ja viiden tytärpalokunnan toiminta uhkaa päättyä. Taustalla on varautumis- ja turvallisuuslautakunnan tekemä esitys.
Sopimuspalokuntien edustajien mukaan esitys heikentäisi merkittävästi alueen pelastusvalmiutta, huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta.
– Tämä on vakava asia, joka koskee koko Itä-Uudenmaan turvallisuutta ja pelastusvalmiutta. Me olemme pelastuslaitoksen selkäranka. Jokaista meitä tarvitaan, sanoi Uudenmaan Pelastusliitto Itä-Uusimaan puheenjohtaja Ismo Perttilä Porlammin VPK:sta keskiviikkona järjestetyssä Itä-Uudenmaan sopimuspalokuntien ylimääräisessä kokouksessa.
Itä-Uudenmaan sopimuspalokuntien edustajat kokoontuivat ylimääräiseen kokoukseen vastustamaan suunniteltuja leikkauksia, jotka uhkaavat lakkauttaa useiden vapaapalokuntien toiminnan. Palokuntien mukaan säästötoimet heikentäisivät alueen pelastusvalmiutta, huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Merja Forsman
Sopimuspalokuntia vähennetty jo puoleen 20 vuodessa
Sopimuspalokuntaverkoston vuosikustannukset Itä-Uudellamaalla ovat noin 300 000 euroa, mikä vastaa 1,4 prosenttia pelastustoimen 21,3 miljoonan euron kokonaiskuluista. Suunnitelluilla lakkauttamisilla tavoitellaan noin 46 985 euron säästöjä.
Sopimuspalokuntien edustajat ihmettelevät, miksi näin pienen säästön vuoksi ollaan valmiita lakkauttamaan vapaaehtoisvoimin toimivia sopimuspalokuntia.
– Raha se on tietysti se, mikä tässäkin ratkaisee, mutta sopimuspalokuntien kohdalla kyseessä hyvin pieni summa, josta vuokrakustannuksia on 12 000 euroa. Nämä tilat jäisivät kuitenkin todennäköisesti vuokraamatta, eli näin suurta säästöä ei todellisuudessa tulisi, Perttilä sanoi.
Sopimuspalokunnat muistuttavat, että Itä-Uudenmaan sopimuspalokuntaverkostoa on jo vuosien ajan supistettu voimakkaasti. Vuonna 2004 alueella toimi 52 sopimuspalokuntaa, nyt niitä on 23. Suunniteltujen irtisanomisten toteutuessa sopimuspalokuntia jäisi alueelle enää 17.
Avun saanti hidastuu
Sopimuspalokunnat hoitavat pääasiassa samoja tehtäviä kuin päätoimiset pelastajat. Tehtäviin kuuluu sammutus- ja pelastustehtäviä ja joillakin alueilla myös ensivastetoimintaa.
Vapaaehtoisen pelastustoiminnan merkitys korostuu erityisesti alueilla, joilla vakinaiset pelastusyksiköt ovat kaukana. Jopa 47 prosenttia onnettomuuksista tapahtuu haja-asutusalueilla, joilla ensisijainen pelastaja on usein sopimuspalokuntalainen.
Leikkausten pelätään näkyvän käytännössä siinä, että paloauto saapuu paikalle myöhemmin tai onnettomuuspaikalle saadaan aiempaa vähemmän apua.
Lisäksi suuronnettomuustilanteissa pelastustoimelta saattaisi puuttua tarvittava määrä auttajia.
– Itä-Uudenmaan alueella on muun muassa Kilpilahti ja Loviisan ydinvoimala. Jos syttyy isompia tulipaloja, komppaniaa ei saada muodostettua. Täällä on tiedostettu, että sen muodostaminen on mahdollista vain sopimuspalokuntien kanssa, Perttilä sanoi.
Palokuntien mukaan vapaaehtoiseen pelastusreserviin kohdistuvat lisäleikkaukset ovat erityisen ongelmallisia nykyisessä turvallisuustilanteessa. Lisäksi liian voimakkaat leikkaukset voivat sopimuspalokuntien edustajien mukaan johtaa tilanteeseen, jossa pelastustoimen lakisääteinen palvelutaso ei enää täyty. Liian kovien leikkausten seurauksena voi olla myös uhkasakko.
Sopimuspelastajat sammuttamassa Sarvisalossa palamaan syttynyttä omakotitaloa vuonna 2022.
Mika Laine
Vapaaehtoistyötä, jonka taustalla halu auttaa
Itä-Uudenmaan sopimuspalokuntien edustajat näkevät hyvinvointialueen suunnitelmat ristiriitaisina valtakunnallisten tavoitteiden kanssa.
Sisäministeriön vuosien 2025–2029 kehittämistyön tavoitteena on turvata sopimuspalokuntien toiminnan jatkuvuus ja vahvistaa niiden merkitystä poikkeusolojen reservinä. Myös valtioneuvosto on korostanut sopimuspalokuntien merkitystä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
Siinä missä muualla Suomessa kehitetään sopimuspalokuntien toimintaa ja perustetaan uusia osastoja, Itä-Uudellamaalla kuljetaan nyt vastavirtaan.
Sopimuspalokuntien edustajien mukaan vaarana on, että lyhyellä aikavälillä saatavat säästöt aiheuttavat pitkällä aikavälillä huomattavasti suurempia kustannuksia, eikä paluuta vanhaan ei enää olisi.
– Me emme tee tätä rahasta, vaan vapaaehtoispohjalta. Pohjalla on halu auttaa toisia hädässä olevia. Jos tämä hajotetaan, niin ei tätä palauteta rahallakaan, Perttilä sanoi.
Ruotsissa on esimerkiksi nähty, ettei lakkautetun palokuntatoiminnan käynnistäminen uudelleen ole helppoa ja pahimmillaan kestää vuosia, että palokunnan saa hälytyskelpoiseksi.
Palokunnat järjestävät nuorisotyötä, koulutusta ja vapaaehtoistoimintaa, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä, turvallisuusosaamista ja kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja kriisitilanteissa. Lakkautukset lopettaisivat tämän toiminnan useilla paikkakunnilla.
– Sopimuspalokuntatoiminta on kasvualusta, josta tulee uusia pelastajia. Moni saa harrastuksen kautta kipinän ammattiin, Perttilä muistutti.
– Tuotamme turvallisuudentunnetta kylissä. Jos sopimuspalokuntia lopetetaan, turvallisuudentunne poistuu, Silvio Hjelt lisäsi yleisöstä.
Turvallisuus halutaan säilyttää
Itä-Uudenmaan sopimuspalokunnat ovat tehneet lausunnon, jossa ne vaativat, että esitetyt irtisanomiset perutaan ja hyvinvointialue arvioi säästötoimet uudelleen siten, etteivät ne heikennä alueen pelastusvalmiutta tai vapaaehtoisen pelastusjärjestelmän toimintaedellytyksiä.
– Päättäjät pitää saada ymmärtämään, mitä tarkoittaa, että verkosto ei ole enää kunnossa. He ovat vastussa Itä-Uudenmaan turvallisuudesta. Jos sopimuspalokuntien verkostoa pienennetään, apu ei tule niin nopeasti perille, Ari Maskonen Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:stä (SSPL) painotti.
Budjettiesitystä käsitellään 18.11. aluevaltuuston kokouksessa ja ryhmäpalavereissa, 26.11. aluehallituksessa ja 16.12. uudelleen aluevaltuustossa.
ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSTOIMI
» Kunnat: Sipoo, Porvoo, Loviisa, Lapinjärvi, Myrskylä, Askola ja Pukkila.
» 23 pelastustoimintaan osallistuvaa sopimuspalokuntaa.
» Noin 500 sopimuspelastajaa.
» Kolme päätoimista pelastusasemaa, viisi sivutoimista pelastusasemaa ja kaksi tehdaspalokuntaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot