Viikon kysymys
A-
A+
Kaupunkikeskustojen kehittäjät jalkautuivat keskiviikkoiltapäivän päätteeksi cityoppaiden johdolla seitsemään eri kohteeseen.
Marko Wahlström
PORVOO, LÄNSIRANTA–KESKUSTA Valtakunnallisen Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kaksipäiväinen citykonferenssi kokoa yhteensä noin 160 keskustakehittämisen asiantuntijaa ja toimijaa Porvooseen eri puolilta Suomea keskiviikkona ja torstaina.
Runsas ohjelma alkoi asiantuntijoiden luennoilla Taidetehtaalla keskiviikkoaamuna.
– Wau! Hienoa nähdä, että teitä on saapunut näin paljon paikalle, Porvoon kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi aloitti tervehdyksensä toivottaen vieraat ikiaikaiseen jokikaupunkiin.
Hän uskoi, että Porvoo alustana voi serveerata konferenssin osallistujille uniikin ja hienon ympäristön kaupunkikeskustojen kehittämisen ulottuvuuksiin.
– Taidetehdas on yksi onnistumisia Porvoon keskustakehittämisessä: tässä yhdistyvät historia, modernius ja huippusijainti. Tunnen valtavaa innostuneisuutta, kun puhutaan meidän hienon kaupungin kehittämisestä, hän ylpeänä porvoolaisena totesi.
Citykonferenssi järjestetään Porvoossa ensimmäistä kertaa.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi sanoi tuntevansa innostuneisuutta kotikaupunkinsa kehittämisestä.
Marko Wahlström
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) hallituksen puheenjohtaja Pekka Vähäkangas totesi, että keskustan kehittäminen on vaikea tehtävä.
Marko Wahlström
"Ei riitä, että kaupunki mahdollistaa"
Konferenssin avauksessa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) hallituksen puheenjohtaja Pekka Vähäkangas muistutti, että ilman muutosta ei ole kehitystä.
– Kaupungit ja niiden keskustat ovat jatkuvassa muutoksessa. Se näkyy täällä Porvoossa myös. On ulkoisia muutospaineita ja sisäisiä muutostarpeita.
Vähäkangas totesi, että keskustan kehittäminen on vaikea tehtävä.
– Siinä on sovitettava yhteen menneitä ratkaisuja ja uusia toiveita, erilaisia näkemyksiä ja haaveita. Keskustan kehittäminen on myös intohimolaji, mutta ennen kaikkea kestävyyslaji. Keskusta ei synny suunnittelupöydällä, vaan elävässä elämässä ihmisten kohtaamisissa ja tekemisissä.
Vähäkankaan mukaan tulevaisuuden kestävän kaupungin pitää aina olla innostaja.
– Ei riitä, että kaupunki mahdollistaa. On tärkeää, että uudistus vie kaupunkikeskustoja aina seuraavalle tasolle askel askeleelta eteenpäin.
Hallituksen puheenjohtaja lupasi konferenssi tarjoaa vuorokauden aikana osallistujille vähintään sata eri näkökulmaa kaupunkikeskustojen kehittämiseen.
Yli 25 vuotta Porvoon kaupunkikeskustan kehittämiseen osallistunut Eija Kölhi toivoi, että kehitys ei pysähdy jatkossakaan.
Marko Wahlström
Kultasepänliikkeen omistaja Finn Andersson on ollut mukana kehittämässä Porvoon keskustaa 1990-luvun alusta asti. Hän oli alkuperäisen keskustan toimintatyöryhmän yksi jäsenistä. Hän on myös Porvoon elävä keskusta ry:n perustajajäsen ja tämän vuoden ensimmäinen varapuheenjohtaja. Vieressä yhdistyksen nykyinen hallituksen puheenjohtaja Päivi Dietrich ja toinen tämän vuoden toinen varapuheenjohtaja Pentti Kinosmaa.
Marko Wahlström
Porvoolaisia päättäjiä citykonferenssin keskiviikon seminaarissa edustivat muun muassa Mika Varpio (vas.), Jarmo Grönman ja Patrik Björkman.
Marko Wahlström
Kaupunkikeskusten kehittäjien vuotuiseen citykonferenssin osallistuu noin 160 henkilöä eri puolilta Suomea.
Marko Wahlström
"Ei voida tuudittautua lintukotoon"
EKK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Porvoon elävä keskusta ry:n asiantuntijajäsen Eija Kölhi myönsi puheenvuoronsa aluksi olevansa liikuttuneessa tilassa katsellessaan keskustakehittäjien valtamaa Avanti-salia.
– Porvoon kaupungin keskustan kehittäminen ei ole mikään uusi asia. Se on alkanut jo 1990-luvun alussa, kun Kuntaliitto lähti kouluttamaan keskustan kehittäjiä kentälle kaupunkeihin, hän kertoi.
Porvoossa kaikki keskustassa toimivat yritykset, yhteisöt, kiinteistönomistajat, liikennöitsijät ja muut toimijat päättivät kaupungin keskustakehittäjän ja palkatun keskustaisännän sekä toimintatyöryhmän jälkeen perustaa paikallisyhdistyksen vuonna 1998. Yhdistys on ollut mukana EKK:n toiminnassa sen alusta asti.
– Yhdistyksen tehtävä on ollut alusta asti kaksijakoinen: sekä kehittää infraa että elävyyttä, Kölhi jatkoi.
Ennen yhdistyksen perustamista Porvoossa järjestettiin yleisöseminaari.
– Tilaisuuden lopuksi eräs kaupungin johtava virkamies ihmetteli puheenvuorossaan, että mihin tällaista toimintaa oikein tarvitaan. Hänen mielestä Porvoolla oli aina mennyt ja tulisi aina menemään hyvin. Silloin päätimme, että emme voi tuudittautua siihen, että meillä on lintukoto, joka ei kehity.
– Tätä työtä olemme tehneet nyt pitkään. Toivon, että nyt käynnissä olevat toimet etenevät jatkossakin, jotta kehitys ei pysähdy.
Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen aloitti citykonferenssin seminaariannin.
Marko Wahlström
Historiallisten kaupunkikeskustojen kehittäjä Rafaël Deroo Efforts Europe -järjestöstä Belgiasta toi kansainvälisen tuulahduksen.
Marko Wahlström
Kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita
Keskiviikon ammatillisen aamupäivän seminaariannin aloitti tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen ajatushautomo Demos Helsingistä pohtiessaan tulevaisuuden kaupunkielämää.
Hankekehittäjä Heikki Hirvonen HMJH Holding Oy:stä tarkasteli tyhjien rakennusten ja liiketilojen problematiikkaa.
Loviisalainen arkkitehti, TkT, yrittäjä Aulis Tynkkynen taustoitti tämän vuoden keskustapalkinnon voittajan, Uusikaupungin, valintaperusteita. Tynkkynen on toiminut EKK:n palkintoraadin puheenjohtajana.
– Julistan samalla ensi vuoden keskustakilpailun avatuksi. Ehdotuksia kilpailuun voi jättää raadin arvioitavaksi 15.11.2025, hän kertoi.
Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoi vuonna 1998 käynnistetystä ympäristöministeriön Parempi kaupunkikeskusta -hankkeesta, uudesta Wintteri-monitoimijatalosta ja kansainvälisestä BID-kehittämismenetelmästä (Business Improvement District) sekä siitä, miten elinkeinoelämä ja kaupunki tekevät juurevaa yhteistyötä.
Johtaja Magnus Hult ruotsalaisesta Cloud Based Solutions Scandinavia AB:stä kertoi pohjoismaisesta kaupunkilahjakortista (Nordic City Gift Card). Yleisen lahjakortin ajatuksena on, että kaupunkikeskusta on yksi kauppakeskus saman katon alla.
– Uskomme siihen, että gifting on yksi kaupunkien keskustojen menestystekijä tulevaisuudessa. Ruotsissa kortti suosittu ja meillä on käytössä yli sata erilaista lahjakorttia. Vaasassa ollaan korttia ajamassa sisään ja etsimme Suomesta uusia kumppanuuksia.
Aamupäivän kansainvälisiä tuulahduksia toi pääsihteeri, historiallisten kaupunkikeskustojen kehittäjä Rafaël Deroo Efforts Europe -järjestöstä Belgiasta. Järjestö edustaa eurooppalaista linnoituskaupunkien verkostoa, johon kuuluu 150 kohdetta 23 maassa. Suomesta mukana ovat Helsingin Suomenlinna, Hamina ja Ahvenanmaa.
Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Ulla Pöllänen muistutti, että kivijalkakauppa joutuu taistelemaan ihmisten ajasta.
Marko Wahlström
Kivijalkakaupat on yhä arvonsa, vaikka ne kilpailevat ihmisten ajasta
Aamupäivän päätteeksi kuultiin 12 eri toimialaa edustavan Erikoiskaupan liitto ETU ry:n toimitusjohtaja Ulla Pölläsen mietteitä siitä, miten kivijalkaliike kestää ja menestyy muuttuvassa kaupunkiympäristössä.
– Kivijalkakauppaa haastaa se, että kaikkien aika on kortilla. Ennen lähdimme kavereiden kanssa kauppoihin haahuilemaan. Nyt kotisohva, digitaalinen maailma ja kännykkä haastavat kauppoja: vaikka olemme kaupoilla, emme ole kaupassa.
Pöllänen muistutti, että kivijalkakaupalla on ollut paljon isompi rooli ennen kauppakeskusten ja hypermarketien mukaantuloa erikoiskaupan tontille.
– Kivijalkakaupan arvo on se, että sillä rakennetaan erilaisilla heimoja, sillä leimaudumme helposti brändeihin. Myös kaupan valinta on arvovalinta: kivijalkakaupassa on kohtaamisia ja siellä on hyvä henkilökohtainen palvelu, Pöllänen sanoi.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen ja Keskon aluejohtaja Mika Sivula nousivat lavalle yhteisesityksessä.
Marko Wahlström
Ruokakauppa tarvitsee julkisia kumppaneita
Ruokakaupan trendeistä puhui toimitusjohtaja Tuula Loikkanen Päivittäistavarakauppa ry:stä (PTY) ja
– Arkinen ruokakauppa on myös keskustassa ja tuo ihmiset paikalle. Kauppa joutuu kuitenkin tekemään yhteistyötä julkisen sektorin kanssa, koska ruokakauppojen määrä vähenee, Loikkanen sanoi.
Vielä 2000-luvun alussa maassamme oli noin 3 700 päivittäistavarakauppaa, kun tänä päivänä kaupungeissa ja maaseudulla on noin 2 500 kauppaa.
– Sen takia on todella tärkeä miettiä, miten saamme kaupat pidettyä joka paikassa, koska päivittäin noin miljoona ihmistä käy kaupassa. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus ovat tässä keskeisessä roolissa. Kauppa on reguloiduin toimialamme, sillä suunnattoman suuret määrät säädöksiä koskee kauppaa, mikä hidastaa toimialan kehittymistä, Loikkanen sanoi.
Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula kertoi tämän kaupan ratkaisuista.
– Markkinaehtoisesti katsoen kehäteiden varret ovat mielestämme edelleen loistavia kauppapaikkoja, sillä ihmiset haluavat isoja kauppoja, laajaa valikoimaa ja edullista hintatasoa. Ne ovat usein myös ankkureita muille liikkeille.
Kesko rakentaa tällä hetkellä paljon uusia K-Citymarketeja, jotka eivät enää ole automarketeja.
– Porvoossa on ollut noin 30 vuotta tarve rakentaa uusi hypermarket, mutta Lex Vapaavuoren (takavuosien asuntoministeri Jan Vapaavuori) myötä meidän ja kilpailijan hankkeet Kuninkaanporttiin kariutuivat, Sivula sanoi.
Kesko rakennuttaa parhaillaan Länsirannalle tulevaisuuden keskustakonseptia, niinsanottua K-korttelia, joka sisältää K-Citymarketin, hotellin ja asuntoja.
– Hypermarketimme sijoittuu nyt osaksi Taidetehdasta, mikä tarjoaa jatkossa paljon mahdollisuuksia ohjata asiakkaita keskustaan. Porvoon keskusta tulee tämänkin hankkeen myötä elävöitymään, Sivula sanoi.
Porvoon kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren muistutti kaupungin ikiaikaisesta perinteestä kauppapaikkana, joka yhdistää meren ja kaupankäynnin.
Marko Wahlström
"Jos ei tunne menneisyyttä, ei pysty rakentamaan tulevaisuutta"
Ammatillisessa iltapäivässä pohdittiin kaupunkisuunnittelun tulevaisuuteen Porvoon kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgrenin johdolla.
– Jos ei tunne menneisyyttä, ei ymmärrä nykyisyyttäkään, eikä pysty rakentamaan tulevaisuutta. Porvoo rakennettiin joen varteen. Elintärkeä kulkureitti ja luonnonsatama yhdisti sisämaan ja meren. Satama, kauppa, joki ovat peruselementit tässä kaupungissa, hän muistutti kuulijoita.
Porvoon keskustan elinvoimanostureista kertoi elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms Voittajakaupungit Oy:stä.
– Porvoossa kauppojen ja ravintoloiden osuus liiketiloista on huippukorkea. Kauppojen osuus on Suomen korkein: 39 prosenttia kaikista liiketiloista on kauppoja. Ravintoloidenkin osuus olisi vielä korkeampi, jos lukumäärä mitattaisiin kesäkuukausina.
Elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelmsin mukaan Porvoossa on maamme eniten kauppoja kaikista liiketiloista.
Marko Wahlström
Tällä hetkellä Porvoon keskustan kaupallinen keskipiste matemaattisesti laskettuna nykyisen K-Citymarketin ulko-ovien paikkeilla.
– Olen pikkuisen huolissani siitä, että laajavalikoiminen ruokakauppa siirtyy kokonaan joen länsirannalle, kun uusi K-Citymarket valmistuu. Toivottavasti niin ei kuitenkaan käy, Wilhelms sanoi.
Arkkitehtiyrittäjä Ted Schauman Schauman & Nordgren Architects Ab:stä kertoi Kokonniemen liikuntakeskuksen hankesuunnittelusta, jonka on edennyt ripeästi reilussa vuodessa.
Iltapäivän kevennyksenä kirjailijaseikkailija, yrittäjä Christian ”Rölli” Rönnbacka kertoi omasta Porvoo-suhteestaan, johon oleellisena kuuluu hänen luomansa dekkarihahmo Antti Hautalehto, joka näkyy kirjoissa, elokuvissa ja oheistuotteissa.
– Olen saanut Porvoolta paljon, mutta myös antanut Porvoolle, hän sanoi.
Kirjailija Christian Rönnbacka päätti keskiviikon seminaariohjelman.
Marko Wahlström
Elävät kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen kertoi, että vuotuiseen citykonferenssiin osallistuu lähes 160 keskustakehittäjää.
Marko Wahlström
Viime vuonna Espoossa, ensi vuonna Hämeenlinnassa
Taidetehtaan lisäksi keskustakehittäjät ottivat koko Porvoon keskusta-alueen haltuunsa jalkautuen keskiviikkoiltapäivän päätteeksi cityoppaiden johdolla seitsemään eri kohteeseen. Keskiviikko päättyi gaalailtaan Taidetehtaan lämpiöravintolassa.
Kaupunkikeskustojen kehittäjät kokoontuivat citykonferenssiin nyt jo 27. kerran. Tapahtuma on kaupunki- ja keskustakehittämisen päätapahtuma tänä vuonna.
– Vuosi sitten järjestimme konferenssin Espoon Tapiolassa. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa, toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen Elävät Kaupunkikeskustat ry:stä kertoi.
Tapahtumasta vastaa valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry. yhdessä Porvoon kaupungin ja Porvoon elävä keskusta ry:n kanssa.
Kaupunki- ja keskustakehittämisen valtakunnallinen yhdistys on toiminut jo 28 vuotta. Yhdistys edustaa suomalaisten kaupunkikeskustojen toimijoita. Maassamme on tänä päivänä 108 kaupunkia.
»» Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n verkkosivut löytyvät täältä
//Juttua korjattu 29.8.2025 kello 10.18: Eija Kölhi on EKK:n yksi varapuheenjohtajista ja Porvoon elävä keskusta ry.n asiantuntijajäsen. Porvoon elävä keskusta ry:n vuoden 2025 varapuheenjohtajia ovat Finn Andersson ja Pentti Kinosmaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot