Viikon kysymys
Tapani Kansa -musiikkinäytelmä takoo täysiä katsomoita – Näin myös Askolassa, jossa esitys on loppuunmyyty
Poliisi pyytää havaintoja rikoksesta epäillyn liikkeistä ja olinpaikasta – Uusi kuva julki
Öljytien ja Brobölentien liittymän rakennusurakka on keskeytynyt
Porvoon Teatteriin murtauduttiin viime yönä – Matkaan lähti tietokoneita, valopöytiä ja miksereitä – ja rihkamakoruja
Lisää uusia televisioita Porvoon terveyskeskuksen osastolle 3 – Pellinge Marina vastasi julkiseen haasteeseen
Pop-up -torstait käynnistyivät Nikkilän nuorisotalolla
Kaksikielinen opetus englanniksi ja suomeksi alkaa Porvoossa ensi syksynä
Poliisi pyytää havaintoja rikoksesta epäillyn liikkeistä ja olinpaikasta – Uusi kuva julki
Työllisyysalueen talousarvioehdotus työllisyyslautakunnan käsittelyyn ensi viikolla
Osuuspankin Yhteisiä unelmia -tukien haku yhdistyksille ja seuroille käynnistyi
Miksei kaupungin asukkaita ja heidän osaamisiaan huomioida?
Paljon voi tehdä ilman päätösvaltaa
Kuka kantaa vastuun lasten kustannuksella tehdyistä säästöistä?
Vastine Sari Gladin mielipidekirjoitukseen 27.8.
Raskaus ei saa olla riski – Työnantajien vastuu perhevapaasyrjinnän ehkäisyssä sekä perheiden tukeminen lapsiperhearjessa
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Kivijalkakaupat kilpailevat ihmisten ajasta muuttuvassa kaupunkiympäristössä – Kesko toivoo tasapuolisuutta kaupallisille toimijoille
Keskon aluejohtaja Mika Sivula, Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Ulla Pöllänen (kesk.) ja Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen ovat yhtä mieltä siitä, että kauppa joutuu taistelemaan yhä useammin ihmisten ajasta.
Marko Wahlström
PORVOO, LÄNSIRANTA Kauppa on kuluttajille tärkeä päivittäis- ja käyttötavaroiden ostopaikka, mutta yhä useammin myös kaupunkitila viettää vapaa-aikaa ja etsiä uusia elämyksiä.
Kauppa on kautta historiansa saanut elää ja sopeutua niin kuntien kuin valtiovallan erilaisten määräysten ohjauksessa.
– Kauppa on reguloiduin toimialamme, sillä suunnattoman suuret määrät säädöksiä koskee kauppaa, mikä hidastaa toimialan kehittymistä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen sanoi puhuessaan kaupunkikeskustojen kehittäjille Elävät kaupunkikeskustat ry:n citykonferenssissa Porvoossa tällä viikolla.
Keskustelu hypermarketien ympärillä pysynyt samana yli 50 vuotta
Kaupparyhmittymistä Kesko perustettiin vuonna 1940, kun valtiovalta halusi huolehtia siitä, että ruoan jakelussa onnistutaan kriisin keskellä. Ruokahuollossa oli epäonnistuttu edellisen kerran vuonna 1918, mikä oli keskeinen syy sisällissotaan ajautumiseen.
– Sääntely on koko ajan ohjannut kaupan toimintaa. Hypermarketit syntyivät Suomeen vasta 1960-luvun lopulla sen jälkeen, kun terveydenhuollon asetus vasta salli sen, että käyttötavaroita voidaan myydä samasta liikkeestä ja valintamyymälästä elintarvikkeiden kanssa, Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula kertoi omassa puheenvuorossaan.
Paikallisten kauppiaiden perustaman Keskon silloinen johto reissasi ympäri maailmaa ja tutustui Amerikassa yleistyneeseen automarket-malliin.
– Niitä ryhdyttiin pohtimaan myös tänne. Kiinnostavaa oli se, että heti alussa todettiin projektien olevan valtavan kalliita, kuka ne maksaa ja mitä Kesko tekee, Sivula sanoi.
Toisaalta 1960-luvun lopulla käytiin poliittista keskustelua siitä, syntyykö epätasa-arvoa, jos peltomarketiin pääsee vain autoileva asiakas suurempien valikoimien ja halvempien hintojen perässä.
– Keskustelu ei ole tässä asiassa oikeastaan muuttunut mihinkään. Edelleenkin hypermarketien ympärillä käydään samaa keskustelua, Sivula jatkoi.
Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivulan mukaan hypermarketien ympärillä käytävä keskustelu on pysynyt samanlaisena 1960-luvun lopulta asti. Kuvassa taustalla Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.
Marko Wahlström
Automarketien vetovoima hidastutti keskustojen kehitystä
Kesko perusti ensimmäisen K-Citymarketin Lahden Paavolaan vuonna 1971. Lähiaikoina sen vierelle avautuu uusi Citymarket, kun vanha kauppa on tullut elinkaarensa päähän.
Kuluttajat alkoivat nopeasti suosia isoja marketeja, joita kaupan kilpakumppanit alkoivat rakentaa Suomen täyteen.
– Tänä päivänä maassamme on 82 K-Citymarketia, jotka ovat olleet asiakkaiden kannalta koko ajan vetovoimaisia ja markkinaperusteisesti tässä markkinassa edelleen suosittuja, Sivula sanoi.
Alkoi syntyä myös kielteisiä vaikutuksia, kun automarketeja ryhdyttiin rakentamaan myös keskustojen ulkopuolelle, kuten kävi muun muassa Kouvolassa.
– Silloin alettiin pohtia, mitä tapahtuu keskustan palveluille. Esimerkiksi Riihimäelle rakennettiin hypermarket moottoritien varteen sen sijaan, että se olisi ollut kaupungin keskustassa. Hämeenlinnan Tiiriössä on vähän sama tilanne ja Vantaan Tikkurilassakin puhuttiin kehityksen hidastuneen, kun kauppakeskus Jumbo rakennettiin kehätien varrelle, Sivula jatkoi.
– Viime vuosina on keskusteltu siitä, että kauppakeskukset ja kehäteiden varrelle tulleet isot marketit ovat syynä jopa Helsingin keskustan kuihtumiselle. En olisi halunnut nähdä tämän keskustelun tulevan.
Alunperin Keskon ja S-ryhmän hypermarket piti tulla Kuninkaanporttiin liikepaikalle, jossa nyt on Bilteman myymälää. Päivittäistavarakaupan suuryksiköt eli hypermarketit kaatuivat ns. Lex Vapaavuoren myötä.
Arkisto/Mika Laine
Jan Vapaavuori puhalsi automarket-pelin poikki
Lempäälän ja Seinäjoen Ideaparkien jälkeen uusia suunnitelmia alettiin tehdä Vihtiin ja Pieksämälle. Tällöin asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) puhalsi vuoden 2008 tienoilla pelin poikki.
– Hypermarketeja alettiin aika paljolti ohjata suoraan keskustaan. Edelleen markkinaehtoisesti katsoen kehäteiden varret ovat mielestämme vieläkin ihan loistavia kauppapaikkoja, sillä ihmiset haluavat isoja kauppoja, laajaa valikoimaa ja edullista hintatasoa.
Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Ulla Pölläsen mukaan kivijalkakauppaa haastaa tällä hetkellä se, että ihmisten aika on kortilla ruoanlaiton, kotitöiden ja harrastusten vanavedessä.
– Ennen lähdimme kavereiden kanssa kauppoihin haahuilemaan. Nyt kotisohva, digitaalinen maailma ja kännykkä voittavat: vaikka olemme kaupoilla, emme ole kaupassa, hän totesi omassa puheenvuorossaan.
Kun ihminen saadaan johonkin kauppaan ja kulkemaan sen käytäviä pitkin, isojen asiakasvirtojen kupeessa muillakin kauppaliikkeillä on hyvä olla.
– Sen takia hypermarketin ovat hyviä ankkureita myös muille liikkeille, Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula sanoi.
Suomen pienimpiin K-Citymarketeihin lukeutuva kauppaliike on sijainnut Porvoon keskustassa vuodesta 1987 asti. Ennen Citymarketia liikepaikalla oli Herlevin liikerakennus, jossa toimi alunperin ruokakauppa ja ravintola, viime vaiheessa huonekaluliike.
Arkito/Mika Laine
Kesko otti lusikan kauniiseen käteen
Kesko rakennuttaa tällä hetkellä paljon uusia K-Citymarketeja, jotka eivät enää ole automarketeja.
Esimerkiksi Espoon keskuksen vieressä Lommilassa ykköstien ja kehä III:n risteyksessä olisi Sivulan mukaan "aivan loistava" automarketin paikka.
– Rakentaisimme siihen heti hypermarketin, jos vain saisimme. Meillä on jopa maaomistusta eli tontti odottamassa alueella. Kaupunki kuitenkin sanoi, että ei käy, koska noin 2,5 kilometrin päässä oleva Espoon keskus kuihtuisi.
Aikansa jumpattuaan Kesko otti lusikan kauniiseen käteen ja osti Espoontorin kauppakeskuksen, johon tulee hypermarket junaraiteen ja linja-autoterminaalin vierelle.
– Arvioimme, että kolmasosa asiakkaista tulee olemaan enää autoilevia Espoon keskuksessa. Myös kilpailija teki päätöksen rakentaa oman hypermarketin alueelle, joten kaupungin tahtoi toteutui Sivula sanoo.
Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula toivoi, että säännöt kaikille kaupallisille toimijoille olisivat samat. Taustalla Länsirannalle rakentuva uusi K-Citymarket.
Marko Wahlström
"Säännöt kaupallisille toimijoille tulisi olisi olla samat"
Keskolla on ollut Porvoossa noin 30 vuotta tarve rakentaa uusi hypermarket.
– Ensin kaupunki lunasti tontin, jonka jälkeen Kesko ja osuuskauppa lähtivät kaavoittamaan Kuninkaanporttiin hypermarketeja, mikä Lex Vapaavuoren tunnelmissa kaatui maakuntakaavaan ja muuhun vedoten, Sivula sanoi.
Kaupungin viesti on koko ajan ollut se, että älkää rakentako Kuninkaanporttiin, vaan tuokaa hypermarket keskustaan.
– Porvoolla on niin elävä keskusta, joten on ymmärrettävää, että sen asiakasvirroista halutaan pitää huolta, Sivula jatkoi.
K-ryhmällä on Tarmolassa myynniltään Suomen suurin K-Supermarket.
– Olisimme tosi mielellämme halunneet tehdä siitäkin hypermarketin. Emme saaneet tehdä edes apteekin verran laajennusta. Kaupunki oli sitä mieltä, että se vetää keskustasta ihmisiä pois.
Tällä hetkellä porvoolaispoliitikot ovat alkaneet käydä keskustelua siitä, että pitäisikö nyt kuitenkin yhdelle kilpailijalle (Varuboden-Osla) antaa lupa tehdä hypermarket Tarmolaan. Tilanne on sama kuin Espoon keskuksessa.
– Meille kaupallisille toimijoille on älyttömän tärkeää, että isoja investointipäätöksiä tehtäessä säännöt olisivat kaikille samat, jotta siinä olisi jonkinlainen ennakoitavuus ja jatkuvuus, Sivula sanoi.
Uuden ruokakaupan avajaiset ovat aina tapaus, joka vetää väkeä. Niin kävi myös Tarmolan uuden K-supermarketin avajaisissa marraskuussa 2016.
Arkisto/Marko Wahlström
"Taidetehtaan toiminta tukee kauppaa ja kauppa Taidetehdasta"
Kesko rakennuttaa parhaillaan Länsirannalle Taidetehtaan vierelle tulevaisuuden keskustakonseptia, niinsanottua K-korttelia.
– Hypermarket tulee rakennuksen kivijalkaan, jolloin se ikään kuin häviää maisemasta. Sen päälle tulee asuntoja ja hotelli, Sivula kertoi.
Kongressi- ja kulttuurikeskus liiketiloineen ja erikoisliikkeineen tulevat Sivulan mukaan hyötymään hypermarketista.
– Ne ovat koko ajan viestittäneet meille, kuinka odottavat "Cittaria". Se on älyttömän tärkeä kumppani ja ankkuri myös erikoiskaupalle, jotta asiakkaat saadaan liikkeelle.
Taidetehdas tarjoaa tapahtumia, kulttuuria, konsertteja ja elokuvia.
– Sen toiminta tukee meidän kauppaa ja kauppa tukee toimintaa. Olemme rakentamassa pysäköintihallia, joka yhdistyy Taidetehtaan pysäköintilaitoksen kanssa. Hypermarketimme on jatkossa tämän kaiken keskellä, ja meidän kauppias voi sovittaa omaa tekemistään toimintaan.
Porvoon Länsirannan uuden K-Citymarketin työmaan ensimmäinen torninosturi nousi pystyy syyskuussa 2024.
Arkisto/Marko Wahlström
"Onhan tämä todella kallis hanke"
Aluejohtaja näkee symbioosissa todella paljon mahdollisuuksia kaupungin elävöittämisen kannalta ohjata isot asiakasvirrat keskustaan.
– Toinen puoli asiassa oli se, että tämä oli todella vaikea kaava toteuttaa. Rakennamme aivan tontin rajoja myöten, ja silti on siinä ja siinä, että saammeko hypermarketin mahtumaan. Olemme joutuneet tekemään paljon kompromisseja ja käyneet monenlaista keskustelua julkisivusta, johon teemme ison taideteoksen, Sivula kertoi.
Hän myöntää, että K-Citymarketin rakentaminen jokirantaan on todella kallista verrattuna siihen, jos Kesko olisi rakentanut laatikkomyymälän Tarmolaan.
– Nyt olemme joutuneet tekemään muun muassa tulvasuojaukset kerrostalojen harjakorkeuteen asti. Meillä on ollut hyvä yhteistyö kaupungin kanssa, josta edelleen kiitos. Kaikkien näiden vuosien jälkeen tämä on lopulta saatu onnistumaan ja kaupungin keskusta tulee tämänkin hankkeen myötä elävöitymään.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen totesi, että kuluttaja liputtaa ruokakaupalta helppoutta, täsmäruokaa ja vaivattomuutta, mikä on tullut jäädäkseen.
Marko Wahlström
"Kauppa joutuu tekemään yhteistyötä julkisen sektorin kanssa"
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen korosti, että arkinen ruokakauppa keskustassa tuo ihmiset paikalle.
– Kauppa joutuu kuitenkin tekemään yhteistyötä julkisen sektorin kanssa, koska ruokakauppojen määrä vähenee, Loikkanen sanoi.
Vielä 2000-luvun alussa maassamme oli noin 3 700 päivittäistavarakauppaa, kun tänä päivänä kaupungeissa ja maaseudulla on noin 2 500 kauppaa.
– Sen takia on todella tärkeä miettiä, miten saamme kaupat pidettyä joka paikassa, koska päivittäin noin miljoona ihmistä käy kaupassa. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus ovat tässä keskeisessä roolissa.
Kuluttaja puolestaan liputtaa ruokakaupalta helppoutta, täsmäruokaa ja vaivattomuutta, mikä on tullut jäädäkseen.
– Hyvinvointi ja yksilöllisyys ovat päivän trendejä. Tämä haastaa kauppaa, koska jokainen kuluttaja haluaa palvelun sinne, missä juuri on. Myös huoltovarmuus täytyy turvata erilaisien kriisien varalta. Lisäksi globaalit geopoliittiset ongelmat ovat herättäneet myös kuluttajan.
Kaupoista on tullut myös elämyspaikkoja, joissa vietetään aikaa.
– Kuluttajat haluavat, että kaupasta saa erilaisia palveluita. Kaupoista on tullut palvelukeskuksia, Loikkanen jatkoi.
Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Ulla Pöllänen muistutti, että kivijalkakauppa joutuu taistelemaan ihmisten ajasta.
Marko Wahlström
"Hyperpersonoidut kokemukset muuttavat kaupankäyntiä"
Kaikkiaan 12 eri toimialaa edustavan Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Ulla Pöllänen muistutti, että kivijalkakaupalla on ollut paljon isompi rooli ennen kauppakeskusten ja hypermarketien mukaantuloa erikoiskaupan tontille.
– Kivijalkakaupan arvo on se, että sillä rakennetaan erilaisia heimoja, sillä leimaudumme helposti brändeihin. Myös kaupan valinta on arvovalinta: kivijalkakaupassa on kohtaamisia ja siellä on hyvä henkilökohtainen palvelu, Pöllänen totesi.
Hän näkee, että kaupat ovat kaupungeissa: olivat ne kehäteillä tai keskustoissa, niin kauppaa tehdään.
– Tämä luo kaupalle myös muutospainetta . Meidän on pakko elää ajan hermolla, miten me kuluttajina haluamme toimia.
Pölläsen mukaan ennen vanhaan oli varmasti helpompi ajatella, että tuolla oli tuollainen vanhempi rouvashenkilö tietyillä tarpeilla liikenteessä.
– Nyt haemme hyperpersonoitua kokemusta, kun haluamme tarjoukset suoraan itselle tiettyjä kanavia pitkin. Tämä haastaa ihan varmasti kaupunkikeskustaa, jos jokainen haluaa omanlaisensa keskustan.
Länsirannalle nouseva K-Citymarketin kiinteistö muuttaa kaupunkikuvaa.
Arkisto/Marko Wahlström
"Muuttuva ympäristö luo mahdollisuuksia"
Ihmiset myös liikkuvat nykyisin eri tavalla.
– Yrittäjät usein haluavat parkkipaikkoja liikkeidensä lähelle, mutta se ei aina välttämättä ole niin. Kävelijät mitä suuremmalla todennäköisyydellä myös pysähtyvät ikkunaostoksille ja piipahtavat sisään katsomaan, mitä on tarjolla. Näin ollen meidän liikkumisen uudet muodot tuovat uutta, Pöllänen sanoi.
Kaupungin muuttuessa ja kehittyessä meitä ihmisiä haastaa se, että keskustassa pitää tehdä infraremontteja.
– Sillä hetkellä soitamme suuta, emmekä näe sen yli, mitä hyvää ne muutokset myös tuovat, Pöllänen sanoi.
Teknologisista innovaatioista voi nauttia kotisohvan lisäksi myös kauppaliikkeessä erilaisina digitaalisina kokemuksina ja sähköisinä hintalappuina.
– Ne ehkä tekevät puolestani hintavertailua. Niitä pystytään nopeasti päivittämään ja ne voivat toimia myös kauppalistoina. Miten voimme elää muutoksissa, koska kauppaa olemme tulleet tekemään?
Muuttuva ympäristö tuo paljon mahdollisuuksia erikoiskauppaan, joka on kaupungeissa ja verkossa.
– Keskeinen sijainti ja jonkinlainen pääsy sinne, on meille tärkeää. Helppous on se, mitä me asiakkainamme todella paljon odotamme. Jos on innovatiivinen myymäläkonsepti ja ymmärrämme asiakkaita, saamme nykyäänkin aikaan jonoja, kun kauppaliikkeitä avataan, Pöllänen sanoi.
– Tämä päivänä kauppa on myös muutakin kuin tavarakauppaa. Kaupassa tuotetaan myös palveluita asiakkaille. On kahviloiden ja kauppojen yhdistelmiä sekä eri brändien shop in shop -myymälöitä.
Porvoon Näsin S-market on myynti- ja asiakasmäärältään osuuskauppa Varuboden-Oslan itäisen Uudenmaan suurin market-yksikkö. Kauppa on myös maamme suurin S-market-kokoluokan päivittäistavarakauppa.
Arkisto/Marko Wahlström
"Kaupunkikeskustoissa on aina jotain tunnistettavaa"
Pölläsen mukaan kauppakeskukset kopioivat aikoinaan kaikki hyvät elementit kaupunkien keskustoista.
– Siellä on torit, kohtaamispaikat, käytäviä, ravintoloita, kahviloita, tapahtumia sekä kirkkoja, kirjastoja ja kylpylöitä. Jos menen mihin tahansa kauppakeskukseen Suomessa, en tiedä missä kaupungissa olen, sillä jokaisessa niissä on tismalleen samat kaupat.
Pölläsen mielestä kaupunkikeskustoissa on aina jotain tunnistettavaa.
– Sellaista, josta kannattaa pitää kiinni: ranta, arkkitehtuuri, tapahtumia ja ilmavampaa kohtaamista. Tätä toivon vaalittavan. Muutos on meille kaikille mahdollisuus. Se ei ole uhka, mutta vaatii meiltä kaikilta muuntautumiskykyä.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
