Viikon kysymys
A-
A+
Maisema Ali-Vekkosken ylikulkusillan ympäristössä on jo avartunut melkoisesti, kun siltapenkereeltä ja kallioleikkauksen päältä on kaadettu puustoa. – Maisema alkaa näyttää samalta kuin 1870–1890-luvuilla, Porvoon Museorautatieyhdistyksen varapuheenjohtaja Jan Kuovi (vas.) ja puheenjohtaja Johan Kortman sanovat.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla 16,5 kilometrin pituisella rataosuudella Olli–Porvoo tapahtuu tällä hetkellä paljon. Maisema avartuu, puuta kaatuu ja pajupusikoita poistuu. Työt etenevät hyvällä vauhdilla suunnitelmien mukaan.
– Tällä hetkellä puita kaadetaan Ollin ja Ali-Vekkosken välillä. Sen jälkeen jatkamme Porvoon suuntaan, lokakuun lopusta ratatyönjohtajana toiminut hallituksen puheenjohtaja Johan Kortman Porvoon Museorautatie ry:stä kertoo.
Radan avartamiselle on kaksi perustetta.
– Se helpottaa kunnossapitoa ja radan turvallisuustaso nousee huomattavasti, Kortman sanoo.
Museorautatieyhdistys solmi viime syyskuun lopulla radan omistavan Väyläviraston kanssa viiden vuoden vuokrasopimuksen radan hallinta-, käyttö- ja kunnossapidosta. Yhdistys maksaa 1 100 euron vuosivuokraa.
– Toivomme, että saamme määräaikaiselle viiden vuoden vuokrasopimukselle jatkoa, jotta toimintaan ei tulisi katkosta, varapuheenjohtaja Jan Kuovi sanoo.
Porvoon kaupunki on poistanut tammikuun alkupuolella pajukkoa Porvoonjoen rannasta läheltä vanhan kaupungin siltaa.
Marko Wahlström
Sahuri Kristian Laatikainen (vas.) Erkco Oy:stä vastaa talvisesta puiden raivauksesta. Kuvassa myös Porvoon Museoyhdistyksen varapuheenjohtaja Jan Kuovi (kesk.) ja puheenjohtaja Johan Kortman.
Marko Wahlström
Kansallisrunoilija oli vaikuttamassa yksityisen ratayhtiön syntyyn
Kansallisrunoilija J.L. Runeberg (1804–1877) ehti 50 muun merkittävän porvoolaisen joukossa vaikuttamaan yksityisen osakeyhtiön perustaman rautatien syntyyn. Rata täytti 150 vuotta vuonna 2024.
– Nyt pääsemme takaisin 1800-luvun lopun maisemaan. Radan putsaaminen on historiallisestikin merkittävä, Kuovi sanoo.
Radan varrelle on kertynyt paljon puuta ja pensaikkoa viimeisten 10–15 vuoden aikana.
– Nyt radan varrelle tulee kymmeniä ja kymmeniä uusia näkemiä, joita voi katsella junan ikkunasta. Tämä on Suomen ensimmäinen maisemarautatie, Johan Kortman luonnehtii.
Puuta kaatuu tällä hetkellä todella paljon Porvoon museorautatien varsilta. Kuva on Ali-Vekkosken ylikulkusillan ympäristöstä.
Marko Wahlström
EU:n direktiivit säätelevät kansallista lainsäädäntöä
Talvella toteutettavaa puuston kaatoa edelsi viime syyskaudella muun muassa rataojien raivaustyöt korkeaksi kasvaneista pajukoista.
– Iso osa radasta sijaitsee maastossa, joka on todella vetistä. Se lisää pajukoiden kasvua, jos ojat eivät ole auki, Kuovi muistuttaa.
Yhdistystä on työllistänyt myös liikennöintilupaan liittyvät tekniset yksityiskohdat liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa, jotta liikenne radalla on lainsäädännön ja rautatiesäädösten mukaista.
– Ihan hyvältä näyttää tällä hetkellä, eikä mitään ongelmia ole ollut. Olemme joutuneet tekemään säännöstön, jossa määritellään kaikki asiat liikennöinnistä ratatöihin asti, Kuovi jatkaa ja kuvailee dokumenttien määrää hurjaksi.
Oman lisänsä tehtyihin työtunteihin tuovat EU:n direktiivit, jotka säätelevät kansallista lainsäädäntöä.
– Muuten työ on pitkälti samaa konkreettista kunnossapitotyötä, jota yhdistys teki edellisen kerran 1990-luvulta vuoteen 2013 asti, Kuovi kertoo.
Porvoon koko rataosuudella on kulkenut kaksi huoltojunaa viime syksynä.
Puuta on kaadettu rataosuudelta jo melkoinen määrä. Osa puusta menee haketettavaksi, osa polttopuuksi. Radan varrella olevista puista arviolta noin 10 prosenttia on ollut huonokuntoisia ja yleiselle turvallisuudelle vaarallisia.
Marko Wahlström
Porvoon Museorautatieyhdistyksen puheenjohtaja Johan Kortman (vas.) ja varapuheenjohtaja Jan Kuovi ovat tyytyväisiä Porvoon radan kunnostöiden etenemiseen. – Hyvältä näyttää. Olemme luottavaisin mielin, he vakuuttavat.
Marko Wahlström
Ensi kesälle on tehty 70–100 tilausajovarausta
Jo 35 vuotta toiminut museorautatieyhdistys suunnittelee koko ajan tulevaisuuden toimintaa. Tuleva kesä näyttää hyvältä ja kysyntää on tilauksia enemmän. Kyselyitä on tullut eri puolilta maailmaa, kuten Japanista, Yhdysvalloista, Saksasta, Ruotsista ja Ranskasta.
– Tilausajoja on varattu 70–100, joista valtaosa on Helsinkiin tulevia kansainvälisiä risteilyvierailijoita. Ajoimme niitä viime kesänä Helsingistä Nikkilään, josta vieraat jatkoivat bussilla Porvooseen, Kortman sanoo.
Hän kiittelee yhteistyötä niin kansainvälisen matkanjärjestäjän kuin Porvoon kaupungin kanssa.
– Rata on Porvoon matkailun kannalta tärkeä, sillä sen myötä kaupunkiin tulee merkittäviä määriä matkailijoita. Radalla on paljon potentiaalia, Kortman sanoo.
Ensimmäinen tilausajo on toukokuun alkupuolella.
– Tilausajojen lisäksi aloitamme kaikille avoimet yleisöajot touko–kesäkuussa. Aikatauluja ei ole vielä päätetty, Johan Kortman jatkaa.
Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on aloittaa paikallisliikenne muutaman vuoden tauon jälkeen ainakin välillä Porvoo–Hinthaara ja Porvoo–Ali-Vekkoski sekä mahdollisesti välillä Porvoo–Kerava.
– Alkukausi tulee olemaan lättähattupainotteinen, Kortman sanoo.
Myöhemmin radalla tullaan näkemään myös höyryveturi, joka liikennöi rataosuudella viimeksi 150-vuotisjuhlassa.
– Painumia radalla on vain muutamassa kohdassa, ja nekin sijoittuvat muutamien metrien levyiselle alueelle. Rata ei ole niin pahassa kunnossa kuin on annettu ymmärtää. Tuennat tehdään heti keväällä roudan sulettua, Kuovi sanoo.
Museorautayhdistys rahoittaa toimintaansa lättähattuliikennöinnillä ja avustuksilla. Yhdistys on saanut tukea muun muassa Museovirastolta.
– Toivomme, että ihmiset pysyisivät pois junaradalta nyt, kun rataa kunnostetaan ja varsinkin liikenteen alkaessa. Asennamme joka paikkaan kyltit, jossa muistutetaan raiteilla liikkumisesta, joka on kiellettyä. Olemme puuttuneet siihen jo nyt, Johan Kortman sanoo.
Marko Wahlström
"Rata on uniikki, mikä on yksi syy pitää rata elävänä"
Porvoon museorautatie Ollista Porvooseen muistuttaa hyvin pitkälle 1800–1900-luvun vaihteen junarataa, mikä tarjoaa matkustajille elämyksen.
– Suomesta löytyy hyvin harvasta paikasta alkuperäistä rataa ilman sähköistystä. Suurin osa vanhoistakin radoissa maassamme on sähköistetty, Jan Kuovi sanoo.
Porvoon museorautatien varrella olevat kallioleikkaukset ovat alkuperäisiä.
– Rata on uniikki, mikä on yksi syy pitää rata elävänä. Se on yksi tärkeä osa alueen historiaa ja Porvoon toiseksi vanhin liikenneväylä Kuninkaantien jälkeen, Kuovi jatkaa.
Hyvin varovaisen arvion mukaan rata on tuonut 35 vuoden aikana miljoonia euroa Porvoon liike-elämälle.
– Meidän lisäksemme Porvooseen tulee varmasti liikennöimään muitakin yhdistyksiä, mikä tuo lisää matkailutuloa kaupunkiin, Johan Kortman lisää.
Aki Kaurismäen elokuvassa "Kuolleet lehdet" (2023) naispääosaa esittävä Alma Pöysti ja Alma-koira matkustivat elokuvassa Porvoon Museorautatie ry:n omistamassa Lättähatussa.
Arkisto/Malla Hukkanen/Sputnik
Junarata on houkutellut elokuvan tekijöitä kautta historian
Radan tunnettuutta ulkomailla on kasvattanut erityisesti Aki Kaurismäen elokuva "Kuolleet lehdet" (2023).
– Museojunalla on tultu matkustamaan ulkomailta jo 1990-luvulla. Rata on jättänyt muistijäljen, Jan Kuovi kertoo.
Porvoon radalla on kuvattu elokuvia Anttilan asemalla 1950-luvulta alkaen. Yksi radalla kuvatuista elokuvista Michael Cainen tähdittämä vakoiluelokuva "Miljoonan dollarin aivot" (1967), jossa näkyy myös junakohtaus Borgå Mekaniska Verkstadilla vanhan kaupungin sillan vierellä.
Tuoreimpia elokuvia ovat Ganes-elokuva (2007) ja "Raja 1918" (2007), jota on kuvattu Ali-Vekkosken sillalla ja Porvoon vanhalla asemalla sekä "Nyrkki: Paluu Porkkalaan" (2019).
– Lapin sota -elokuvaa olisi haluttu kuvata Porvoon-radalla, jos rata olisi ollut auki. Ratakuvaukset tehtiin Loviisan radalla, Johan Kortman sanoo.
– Olemme luottavaisia, sillä ihan hyvältä näyttää ensi kesä. Toivotaan, että pystymme tarjoamaan porvoolaisille ja muillekin junamatkoja niin paljon kuin ikinä ehdimme ja pystymme, Jan Kuovi sanoo. Vierellä Johan Kortman uskoo, että kiirettä tulee olemaan.
Marko Wahlström
Kuovi: "Olen pienestä asti ihaillut Porvoon rautatietä"
Kortman ja Kuovi paneutuvat rautatieharrastukseensa suurella intohimolla.
– Olen pienestä asti ihaillut Porvoon rautatietä. Yhdistyksen toimintaan tulin mukaan vasta myöhemmin. Ilman lapsuudessa alkanutta kiinnostusta motivaatiota tuskin olisi samalla tavalla, Kuovi sanoo.
Kortman on käynyt jo pikkupoikana fanittamassa junia. Hän matkusti ensimmäisen kerran lättähatulla 1970-luvulla.
– Ei sitä olisi osannut arvata 50 vuotta sitten, mitä tapahtuu nyt, hän sanoo.
Lapsuuteen liittyy myös Kuovin ensimmäinen muisto lättähatusta.
– Joskus 4-vuotiaana olen nähnyt isän ja äidin auton kyydissä radalla ajaneen lättähatun ensimmäisen kerran. Hassuinta oli se, että kyseinen lättä oli niitä viimeisiä VR:n aikaisia junaradalla ajaneita.
Porvoon vanhan rautatieaseman ratapihalla sijaitsevat veturitallit ovat olleet yksityisomistuksessa vuodesta 2014.
Marko Wahlström
Porvoon museorautatiellä on pituutta 16,5 kilometriä Ollista Vanhaan-Porvooseen. Raiteet päättyvät hieman ennen Vanhaa-Porvoon siltaa.
Marko Wahlström
Veturitallin puute rajoittaa kaluston huoltoa Porvoon päässä
Porvoon Museorautatieyhdistyksellä on käytössään tällä hetkellä neljä lättähattuvaunua – kolme moottorivaunua ja yksi liitevaunu. Lisäksi Pasilan varikolla Helsingissä kunnostamista odottaa kolme vaunua.
Yhdistyksen kalustoon kuuluu myös yksi ajokuntoinen höyryveturi ja ratakuorma-auto. Yhdistys omistaa myös Porvoon ratapihalla olevan veturin kääntöpöydän mekaanisen osan.
– Ainoa, mikä meiltä puuttuu, on veturitalli tai kalustohalli, jota olemme yrittäneet kovasti hankkia. Puute rajoittaa kaluston huoltoa Porvoossa päässä. Paikallisliikenteen kannalta kalustohalli olisi tärkeä lisä, Jan Kuovi sanoo ja harmittelee, että ratapihalla sijaitsevat veturitallit eivät ole käytettävissä.
Historialliset veturitallit olivat museorautatiekäytössä vuoteen 2014, jolloin porvoolainen Harri Kokkomäki hankki ne omistukseensa. Hän omistaa myös vanhan, suojellun tavaramakasiinin, joka on rakennettu vuonna 1872.
Valtion Rautateiden (VR) aikana Porvoon asemapuistoalue valittiin Suomen kolmanneksi hienoimmaksi asema-alueeksi. Takavuosien kilpailussa miteltiin paremmuudesta puutarhoilla. Hyvin hoidetussa asemapuistossa oli runsaasti istutuksia ja pensaita.
Vanhan-Porvoon uusi matkustajalaituri on suunniteltu tälle kohdalle, jossa Porvoon junaradan viimeiset kiskovälit sijaitsevat.
Marko Wahlström
Uusi matkustajalaituri Vanhaan-Porvooseen
Porvoon Museorautatieyhdistys suunnittelee parhaillaan uutta matkustajalaituria vanhan kaupungin sillan tuntumaan. Kolmionmuotoinen valaistu kivilaituri sijoittuu junaraiteiden päätepisteeseen Vanhan Helsingintien laidalle.
– Hanke on rakennuslupa- ja Traficomin hyväksymisvaiheessa, varapuheenjohtaja Jan Kuovi kertoo. Arkkitehtipiirustukset ovat tekeillä. Luonnokset on laatinut Ismo Kirves.
Museorautatieyhdistys rakennuttaa laiturin, jonka kustannuksiin kaupunki osallistuu. Laituri on pituudeltaan noin 70 metriä, jolloin siihen mahtuu neljä lättähattua peräkkäin.
– Länsirannalle kulkeneen rataosuuden jälkeen kaikki junaliikenne on jäänyt vanhalle rautatieasemalle. Nyt siihen tulee parannus, Kuovi sanoo.
Museorautatieyhdistyksen tavoitteena on myös palauttaa alkuperäinen, vanhalla asemalla 1900-luvun alkuvuosilta peräisin oleva rautatiekioski uuden matkustajalaiturin yhteyteen. Kioski on sijainnut viimeksi 2000-luvun alussa vanhaa asemaa vastapäätä olevalla hiekkakentällä.
FAKTA
Porvoon museorautatie
» Porvoon Museorautatie ry (PMR) on perustettu vuonna 1993 kaupalliselta liikenteeltä lakkautetun Porvoon radan säilyttämiseksi. Rataosuudella Olli–Porvoo on pituutta 16,5 kilometriä.
» Rata on vuodelta 1874 ja säilynyt lähes alkuperäisessä asussa. Rata on maamme ainoa leveäraiteinen museorautatie ja harvinaisuus Euroopankin mittakaavassa
» Säännöllinen matkustajaliikenne rataosuudella päättyi vuonna 1981. Tavaraliikenne Porvooseen jatkui vuoteen 1990.
» Porvoon alueella sijaitsevat muut rataosuudet: Olli–Kerava 16,9 kilometriä (matkustaja- ja tavaraliikenne) ja Olli–Kilpilahti (tavaraliikenne) 10,6 kilometriä.
» Radan komeimmat maisemat: Ali-Vekkosken ylikulkusilta, Vekkoski, Anttilan asema-alue, Pyymaan (Bymans) nousu, Haksin metsä ja Kiialan kartano.
»» Lue myös: Junaliikenne Porvoon museoradalla kielletään (23.10.2024)
»» Lue myös: Museojunilla pääsee juhlimaan 150-vuotiasta Porvoon rataa (17.7.2024)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot