Viikon kysymys
A-
A+
Itä-Uudenmaan pelastustoimella on noin 2000 tehtävää vuodessa. – Määrä riippuu siitä, onko paljon myrskyjä ja kuivaa, kertoo Peter Johansson.
Merja Forsman
ITÄ-UUSIMAA On tapahtunut vääryys, sanoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Peter Johansson.
Vääryyden taustalla on valtion laskentakaava pelastustoimen rahoitukselle. Pelastustoimen rahoitusmallista 65 prosenttia perustuu asukasmäärään, viisi prosenttia asukastiheyteen ja 30 prosenttia riskitekijöihin, joita Itä-Uudenmaan alueella on poikkeuksellisen paljon.
Itä-Uudellamaalla sijaitsevat Suomen suurin öljynjalostamo, Loviisan ydinvoimala, Vanha Porvoo puukortteleineen, alueita Suomenlahdesta, moottoriteitä ja Sipoon logistiikkakeskus, jonka kautta kulkee kolmasosa Suomen päivittäistavaroista ja jolla on oleellinen tehtävä Suomen huoltovarmuusketjussa.
– Laskentakaava ei tunnista alueemme suuria riskejä eikä valtion tarjoama laskennallinen osuus rahoituksesta riitä toimintamme ylläpitämiseen. Siinä on suuri vääristymä. Hyvinvointialueelta annetaan pelastustoimelle yleiskatteellisesti enemmän rahaa kuin mitä valtion laskennallinen rahoitusmalli meille osoittaisi, Johansson selventää.
Pelastusjohtaja Peter Johansson Loviisan pelastusaseman avajaisissa.
Mika Laine
Johansson tuntee pelastustoiminnan kuin taskunsa. Hän on ollut mukana pelastustoiminnassa 10-vuotiaasta lähtien, kun hän liittyi sopimuspalokuntaan.
– Kävi klassisesti: harrastuksestani tuli ammatti. Ammatissani olen halunnut kehittyä, ja yksi askel on johtanut aina seuraavaan, Johansson sanoo.
Koulutukseltaan Johansson on palomies, insinööri javaltiotieteiden maisteri.
– Olen käytännössä käynyt läpi kaikki virka-asemat operatiivisella puolella. Valtiotieteiden maisteri on viimeisin, ja viimeinen, tutkintoni, hän naurahtaa.
Porvoolainen Johansson on myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen johtoryhmän jäsen ja ensi vuoden alusta alkaen Pelastusjohtajien hallituksen puheenjohtaja.
– Vaikka otin muutamia harha-askeleita ja olin hetken yksityisellä puolella turvallisuuspäällikkönä, pelastustoimi on aina ollut se minun juttuni. Minulla on myös tällainen outo halu vaikuttaa asioihin, Johansson sanoo.
Porvoon pelastusasema Kuninkaanportissa.
Merja Forsman
Vaikuttamisen halu lienee tarpeen nyt, kun sekä valtio että hyvinvointialueet tekevät leikkauksia. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialue etsii säästöjä peräti 60 miljoonan euron edestä vuoteen 2029 mennessä. Säästöjä haetaan muun muassa yhteistoimintaneuvottelujen kautta.
– Pelastustoimi ei ollut YT:n piirissä, vaan meidät jätettiin niiden ulkopuolelle, että sikäli tilanne on ok. Olemme kuitenkin mukana arviointimenettelyssä. Peilaten alueemme riskeihin ja niihin vaatimuksiin, joita valtiovalta on toiminnallemme asettanut, en näe, että meiltä voi leikata. Päinvastoin, Johansson sanoo.
Jos säästöjä pitää tehdä, edessä on Johanssonin mukaan kiperä tilanne.
– AVI (aluehallintovirasto) ja LVV (Lupa- ja valvontavirasto) valvovat, pääsemmekö pelastustoimessa lainsäädännön asettamiin tavoitteisiin ja määräaikoihin. Samalla Kilpilahti kasvaa ja Söderkullaan tulisi satsata uusi asema – eikä vain asema vaan sen toimintakin pitäisi pystyä rahoittamaan, Johansson sanoo.
– Pelastusylijohtaja ja päättäjät ovat todenneet, että laskentamallissa on virhe ja rahoituksemme turvaaminen on tärkeää – meitä on kuultu. Lisärahoitusta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä näkyvissä. Siksi pitää jatkuvasti ylläpitää keskustelua ja tuoda faktat esiin. Näkisin, että virkavastuulleni kuuluu, että rahoitus korjataan, koska virhe on todettu.
Sopimuspalokuntalainen.
Mika Laine
Huolta ei silti ole, Johansson lupaa. Jos sauna palaa, palokunta kurvaa vanhaan malliin paikalle. Jos auto suistuu tieltä, pelastajat auttavat kuten ennenkin.
– Hommat hoidetaan, siitä ei tarvitse olla huolissaan. Emme ole sammuttamassa valoja. Tuleeko pelastustoimelle haasteita? Varmasti tulee. Se näkyy siinä, ettemme esimerkiksi voi investoida uuteen, Johansson sanoo.
Hän kertoo, että Itä-Uudenmaan asukkaat ovat onnekkaita, että alueella on vahva sopimuspalokuntaverkosto eli runsaasti aktiivisia sopimuspalokuntalaisia.
– Sopimuspalokunnat ovat suhteessa kustannustehokkaita ja monella kylällä äärimmäisen tärkeitä, Johansson sanoo.
Onnekkaita Itä-Uudenmaan alueen asukkaat ovat myös siinä suhteessa, että alueen pelastustoimi on haluttu työpaikka: uusista pelastajista ei ole pulaa, toisin kuin vaikka monissa itä- ja pohjoissuomalaisissa pelastuslaitoksissa.
Vielä muutama vuosi sitten Itä-Uudenmaan alueellakin tämä huoli oli ajankohtainen.
– Pelastajien kouluttamiseen saatiin valtiolta lisämäärärahaa, ja nyt joulukuussa ensimmäiset tuplakursseilta valmistuvat pelastajat tulevat helpottamaan Suomen pelastajapulaa. Nyt olemme hiukan huolissamme siitä, että tämä tuplakurssi on otettu päällystön ja alipäällystön koulutuksesta, ja tilanne pitäisi saada normalisoitua, Johansson kertoo.
– Koko ajan on jotain haasteen poikasta ja pitää pysyä hereillä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot