POR­VOO, KE­VÄT­KUM­PU Kun vas­ta Suo­meen muut­ta­nut uu­si op­pi­las aloit­taa Ke­vät­kum­mun kou­lus­sa, val­mis­ta­van luo­kan opet­ta­ja Anh Pham tah­too en­nen kaik­kea var­mis­taa, et­tä lap­si tun­tee olon­sa tur­val­li­sek­si.

– Ha­lu­an, et­tä lap­sil­la on heti alus­sa po­si­tii­vi­nen ko­ke­mus kou­lun­käyn­nis­tä Suo­mes­sa. Me opet­ta­jat olem­me hei­tä var­ten ja olem­me lem­pei­tä ja tur­val­li­sia ai­kui­sia, joi­ta ei tar­vit­se pe­lä­tä.

Kun tur­val­li­nen ym­pä­ris­tö on löy­ty­nyt, kou­lun­käyn­ti pää­see vä­hi­tel­len vauh­tiin.

– Suu­rin osa niis­tä, jot­ka aloit­ta­vat kou­lu­käyn­nin Suo­mes­sa, ovat ihan pää pil­vis­sä, et­tä mikä tämä paik­ka on! Hei­dän kans­saan on help­po aloit­taa opis­ke­lu, kos­ka hei­dän asen­teen­sa on in­no­kas, mo­ti­voi­tu­nut ja kii­tol­li­nen, Pham ker­too.

Alakoulun opetuksessa käytetään apuna kuvia ja merkkejä niin muunkielisten kuin kantasuomalaisten oppilaiden kanssa.

Merja Forsman

Mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti mu­kaan ylei­so­pe­tuk­seen

Pham on työs­ken­nel­lyt Ke­vät­kum­mun kou­lus­sa noin 10 vuo­den ajan. Hä­nen teh­tä­vä­nään on val­mis­taa ylei­so­pe­tuk­seen kaik­kia nii­tä 3.–6.-luok­ka­lai­sia, jot­ka aloit­ta­vat en­sim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sään suo­ma­lai­sen kou­lun.

– Näy­tän op­pi­lail­le, mi­ten suo­ma­lai­nen kou­lu toi­mii ja mi­ten tääl­lä toi­mi­taan. Ope­tan myös suo­men kiel­tä ja nii­tä tai­to­ja, joil­la pär­jää muis­sa op­pi­ai­neis­sa, hän ker­too.

Ta­voit­tee­na on, et­tä op­pi­las su­jah­taa mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti kou­lun ar­kea.

– Py­rin sii­hen, et­tä noin kah­des­sa vii­kos­sa op­pi­laat ovat tu­tus­tu­neet kes­kei­seen kou­lu­sa­nas­toon, joka aut­taa hei­tä ym­mär­tä­mään, mitä luo­kas­sa ta­pah­tuu. Kun kie­li­tai­toa ker­tyy, por­ras­tam­me ylei­so­pe­tuk­seen osal­lis­tu­mis­ta.

En­sin val­mis­ta­van luo­kan op­pi­laat pää­se­vät tai­de- ja tai­to­ai­nei­den tun­neil­le, sit­ten muil­le tun­neil­le.

– Lap­set ja hei­dän huol­ta­jan­sa ovat Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä ja var­sin­kin val­mis­ta­vas­ta ope­tuk­ses­ta to­del­la kii­tol­li­sia. Lap­set saa­vat rau­has­sa op­pia suo­men kiel­tä ja tar­vit­ta­via tai­to­ja, jot­ta he pys­ty­vät siir­ty­mään ylei­so­pe­tuk­seen val­mis­ta­van ope­tus­vuo­den jäl­keen, Pham ker­too.

Phamilla on tällä hetkellä kolmen hengen oppilasryhmä, mutta oppilasmäärä nousee syksyn aikana ehkä seitsemään. Yleensä oppilaita on ollut vuosittain kymmenen tai hieman enemmän. Oppilaat ovat 3.–6.-luokkalaisia. 1.–2.-luokkalaiset menevät suoraan yleisopetukseen.

Merja Forsman

Al­ku oli pe­lot­ta­va

Viet­na­mis­ta vii­si­vuo­ti­aa­na Suo­meen muut­ta­nut Pham muis­taa hy­vin, mil­tä tun­tui men­nä esi­kou­luun kie­li­tai­dot­to­ma­na.

– Se oli pe­lot­ta­vaa. Kaik­ki näyt­ti­vät niin eri nä­köi­sil­tä kuin minä. Muut oli­vat vaa­lei­ta ja isom­pia kool­taan. En­kä ym­mär­tä­nyt mui­ta, ja mie­tin, mi­ten he voi­si­vat ym­mär­tää mi­nua, Pham sa­noo.

Hä­nel­le tur­val­li­sen olon toi­vat ka­ve­rit. Sik­si hän ha­lu­aa opet­ta­ja­na var­mis­taa, et­tä uu­det op­pi­laat saa­vat mah­dol­li­suuk­sia ol­la kon­tak­tis­sa ikä­to­ve­reit­ten­sa kans­sa. 

– Pa­ras kei­no in­teg­roi­tua uu­teen kult­tuu­riin ja maa­han, on saa­da ys­tä­viä uu­des­ta ko­ti­maas­ta.

Kun kou­lus­sa on vas­tas­sa ikä­to­ve­rei­ta, kou­luun on mu­ka­va saa­pua.

– Us­kon, et­tä yk­si vah­vuuk­sis­ta­ni val­mis­ta­van luo­kan opet­ta­ja­na on se, et­tä tie­dän, mil­tä tun­tuu tul­la kou­luun il­man kie­li­tai­toa ja vie­raas­ta kult­tuu­ris­ta, Pham sa­noo. – Kun ker­ron oman ta­ri­na­ni op­pi­lail­le ja hei­dän huol­ta­jil­leen, he usein ilah­tu­vat sii­tä.

Muualta Suomeen muuttanut koululainen oppii ensimmäisten viikkojen aikana kieltä ja sitä, miten suomalainen koulu toimii. – Suurin osa niistä, jotka aloittavat koulukäynnin Suomessa, ovat ihan pää pilvissä, että mikä tämä paikka on! Pham kertoo.

Merja Forsman

Kes­kus­te­lu tur­han mus­ta­val­kois­ta

Me­di­as­sa kes­kus­te­lu kou­lu­jen mo­ni­kult­tuu­ri­suu­des­ta on Pha­min mu­kaan lii­an usein ne­ga­tii­vis­ta ja mus­ta­val­kois­ta.  

– En pidä sii­tä tu­lo­kul­mas­ta, et­tä suo­mi toi­se­na kie­le­nä -ope­tus tuo vain li­sää töi­tä tai muu­ta, hän huo­kaa. – Ih­mi­siä ei pi­täi­si lo­ke­roi­da, jo­kai­nen on oma yk­si­lön­sä. Jos lä­hes­tym­me kou­luun liit­ty­viä haas­tei­ta lo­ke­roi­mal­la ih­mis­ryh­miä hei­dän kie­li­taus­tan­sa pe­rus­teel­la, em­me ai­dos­ti pyri löy­tä­mään oi­kei­ta rat­kai­su­ja eri­lai­siin haas­tei­siin.

Hä­nen mu­kaan­sa mo­ni­kult­tuu­ri­suus ei ole Ke­vät­kum­mus­sa on­gel­ma, vaan rik­kaus. Eri kie­li- ja kult­tuu­ri­taus­toi­hin tu­tus­tu­mi­nen li­sää ym­mär­rys­tä maa­il­mas­ta ja li­sää yh­teyt­tä ih­mis­ten vä­lil­lä. So­si­aa­li­set pii­rit laa­je­ne­vat. 

– So­si­aa­li­nen pii­rim­me laa­je­nee, Pham sa­noo. 

Hän ker­too, et­tä Ke­vät­kum­mun kou­lus­sa op­pi­laat ovat avu­li­ai­ta ja ovat mie­lel­lään myös tu­ki­op­pi­lai­na niil­le, jot­ka ei­vät vie­lä osaa suo­mea.

– Mei­dän kou­lum­me op­pi­laat ovat in­nok­kai­ta aut­ta­maan tulk­kaa­mi­ses­sa ja neu­vo­maan uu­sia op­pi­lai­ta, hän ker­too yl­pe­ä­nä.  – Ei muun­kie­li­syys mi­ten­kään eri­koi­ses­ti tääl­lä näy Ke­vät­kum­mun kou­lus­sa. Lap­set koh­taa­vat toi­si­aan ih­mi­si­nä ja luok­ka­to­ve­rei­na. Ei mo­ni­kult­tuu­ri­suus ole heil­le mi­ten­kään ih­meel­lis­tä, hän ker­too.

MER­JA FORS­MAN

Kevätkummun koulun oppilaista noin kolmannes on muunkielisiä. Phamin mukaan koulun oppilaat ovat auttavaisia ja neuvovat ja tkevat mielellään uusia oppilaita.

Merja Forsman