LO­VII­SA Lo­vii­sas­sa jär­jes­te­tään Pu­hu­taan ruot­sis­ta -ta­pah­tu­ma­sar­ja, jos­sa poh­di­taan asen­tei­ta, kie­li­suh­det­ta ja suo­men­ruot­sa­lai­suut­ta ute­li­aas­sa il­ma­pii­ris­sä. Lu­vas­sa on ren­toa kes­kus­te­lua ja asi­an­tun­ti­ja­vie­rai­ta. Ta­voit­tee­na on avar­taa nä­kö­kul­mia, op­pia uut­ta ja kat­soa tut­tu­ja­kin asi­oi­ta uu­sin sil­min.

Ti­lai­suuk­sis­sa kes­kus­tel­laan muun mu­as­sa niin sa­no­tus­ta pak­ko­ruot­sis­ta, suo­men­ruot­sa­lai­suu­den his­to­ri­as­ta sekä ruot­sin kie­len käy­tös­tä ar­jes­sa. Yh­te­nä vie­raa­na kuul­laan Åbo Aka­de­min do­sent­tia Måns Broo­ta.

– Olin vä­lin­pi­tä­mä­tön ruot­sia ja suo­men­ruot­sa­lai­suut­ta koh­taan, mut­ta Lo­vii­saan muu­tet­tu­a­ni asen­tee­ni on muut­tu­nut täy­sin. Nyt mie­tin, mik­si ruot­si tun­tuu niin mo­nes­ta suo­men­kie­li­ses­tä vie­raal­ta ja mik­si em­me tun­ne pa­rem­min maam­me suo­men­ruot­sa­lais­ta kult­tuu­ria, ta­pah­tu­ma­sar­jan pää­jär­jes­tä­jä An­ni Kul­ma­la ker­too tie­dot­tees­sa.

Mo­ni­ca Björ­kell, ta­pah­tu­man toi­nen jär­jes­tä­jä, pai­not­taa, et­tä myös ruot­sin­kie­li­sil­lä on vas­tuun­sa kie­li-il­ma­pii­ris­tä.

– Ruot­sia saa pu­hua kes­ke­ne­räi­se­nä. Me ruot­sin­kie­li­set voi­sim­me ol­la sii­nä kär­si­väl­li­sem­piä ja kan­nus­ta­vam­pia, jot­ta kiel­tä us­kal­le­taan käyt­tää ei­kä kes­kus­te­lu vaih­du heti suo­mek­si, hän poh­tii.

Kol­me il­taa, kol­me nä­kö­kul­maa

En­sim­mäi­ses­sä So­pu­kas­sa pi­det­tä­väs­sä ti­lai­suu­des­sa tiis­tai­na 20.10. py­säh­dy­tään asen­tei­den ää­rel­le. Mis­tä “pak­ko­ruot­siin” liit­ty­vät aja­tuk­set tu­le­vat? Mil­lai­sia ko­ke­muk­sia, muis­to­ja ja en­nak­ko­kä­si­tyk­siä omaan kie­li­suh­tee­seen liit­tyy? Il­ta tar­jo­aa ti­laa eri­lai­sil­le läh­tö­koh­dil­le ja uu­sil­le oi­val­luk­sil­le.

Ruot­sa­lai­suu­den vii­kon, Svens­ka vec­kan, ai­kaan tiis­tai­na 3.11. tu­tus­tu­taan suo­men­ruot­sa­lai­suu­den his­to­ri­aan Suo­mes­sa. Lu­en­non pi­tää ja kes­kus­te­lua joh­taa FT, dos. Måns Broo.

– On enem­män kuin 200 vuot­ta sii­tä, kun Suo­mi ero­tet­tiin Ruot­sis­ta, mut­ta yhä tänä päi­vä­nä lä­hes 300 000 ih­mis­tä pu­huu ruot­sia äi­din­kie­le­nään Suo­mes­sa. Lu­en­nos­sa­ni avaan joi­ta­kin as­pek­te­ja suo­men­ruot­sa­lai­suu­den ris­ti­rii­tai­ses­ta his­to­ri­as­ta ja sii­tä, mi­ten koko Suo­men his­to­ri­aa ei voi­da ym­mär­tää il­man sitä, ker­too Broo tie­dot­tees­sa.

Kol­man­nes­sa il­las­sa tiis­tai­na 17.11. siir­ry­tään tie­dos­ta toi­min­taan ja poh­di­taan, mi­ten oma suh­tau­tu­mi­nen, op­pi­mi­nen ja tapa käyt­tää ruot­sia vai­kut­taa ym­pä­röi­vään kie­li-il­ma­pii­riin. Kes­kus­te­lus­sa tar­kas­tel­laan myös sitä, mil­lais­ta ti­laa ruot­sin kie­lel­le ja suo­men­ruot­sa­lai­suu­del­le ar­jes­sa luo­daan sekä mi­ten kiel­tä voi­si käyt­tää roh­ke­as­ti kes­ke­ne­räi­se­nä­kin.

Mak­sut­to­mat ti­lai­suu­det jär­jes­te­tään pää­o­sin suo­mek­si. Il­moit­tau­tu­mis­ta ei tar­vi­ta ja mu­kaan voi tul­la yh­teen tai use­am­paan ta­pah­tu­maan.

» Pu­hu­taan ruot­sis­ta ti 20.10., ti 3.11. ja ti 17.11. klo 17.30–19 So­puk­ka, Alek­san­te­rin­ka­tu 10. So­pu­kas­sa nou­da­te­taan tur­val­li­sem­man ti­lan pe­ri­aat­tei­ta.

Monica Björkell (vas).) muistuttaa, että ruotsia saa puhua keskeneräisenä. Anni Kulmala puolestaan pohtii miksi ruotsi tuntuun monesta niin vieraalle.