Viikon kysymys
A-
A+
– Me emme siis tarvitse politiikkaa, joka tekee arjesta kalliimpaa. Me tarvitsemme realismia, jossa päästöt laskevat, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi Clean World Porvoo -tapahtuman avauspuheessaan.
Marko Wahlström
PORVOO, LÄNSIRANTA Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Clean World Porvoo -tapahtuman avauspuheessaan, että puhtaan siirtymän pitää synnyttää Suomeen työpaikkoja, investointeja ja verotuloja.
Porvooseen saapuessaan ministerin huomio kiinnittyi Kilpilahteen.
– Tänne ajellessamme teki mieli kääntyä portista sisään ensin varmistamaan, että pojat saavat Suomen suurimman huoltoseisokin päätökseen ja jalostamon taas pyörimään, Purra sanoi.
Hän totesi huoltoseisokin olevan valtava ponnistus.
– Tämä iso hankehan on tehty yli 7 500 ihmisen voimin sellaisella toimintatarmolla, että siinä ei ole kyllä nokan koputtamista kenelläkään.
Suomessa käynnissä eräänlainen ”kultaryntäys”
Paikallisesta avauksesta Purra siirtyi nopeasti Suomen talouteen ja teollisiin investointeihin. Hänen mukaansa Suomen talouden ja teollisen uudistumisen näkymissä on tapahtumassa selkeä käänne parempaan.
Hän nosti keskiviikkona Porvoossa puhtaan ja kilpailukykyisen sähkön yhdeksi Suomen tulevan kasvun avaintekijöistä. Purran mukaan Suomeen tarvitaan teollisia investointeja, jotka tuovat mahdollisimman paljon kotimaista jalostusarvoa, työpaikkoja ja pitkäaikaista kasvua.
– Suomen on varmistettava teollisen kilpailukyvyn yksi tekijä: riittävä, puhdas, toimitusvarma ja hinnaltaan kilpailukykyinen sähkö.
Purran mukaan edullisen ja puhtaan sähkön ympärillä on Suomessa käynnissä eräänlainen ”kultaryntäys”, joka tuo maahan hyvin erilaisia investointihankkeita tekoälystä ja datakeskuksista raskaaseen prosessiteollisuuteen.
Hän suhtautui kuitenkin kriittisesti ajatukseen siitä, että kaikkia investointeja pitäisi houkutella Suomeen julkisella tuella.
– Ei käy päinsä, että datakeskukset tulevat veronmaksajien kukkarolle vaatimaan tukiaisia tai uhkailevat investointien perumisella, jos verotukia ei heru.
Purran mukaan julkisen rahan pitäisi toimia ennen kaikkea yksityisiä investointeja käynnistävänä voimana.
– Jokaisen julkisen euron pitää vivuttaa liikkeelle moninkertainen määrä yksityistä pääomaa.
Fortumin vetykoelaitos sai Purralta tunnustusta
Porvoon ja Itä-Uudenmaan kannalta Purran puheen kiinnostavimpiin kohtiin kuuluivat viittaukset Kilpilahden lisäksi Loviisan vetyhankkeeseen.
Puheessaan hän nosti esiin myös Fortumin Loviisaan suunnitteleman puhtaan vedyn koelaitoksen esimerkkinä siitä, kuinka uutta teknologiaa voidaan siirtää kohti teollista mittakaavaa.
– Suomessa pitäisi juuri nyt keskittyä siihen, miten kotimaisista innovaatioista saadaan mahdollisimman suuri teollinen ja taloudellinen hyöty.
Purra listasi tulevaisuuden mahdollisuuksiksi muun muassa akkuekosysteemit, uusiutuvat biomateriaalit, kvanttiteknologian, tekoälyn ja vetyteollisuuden.
Purran puheessa toistui ajatus siitä, ettei vihreän siirtymän kustannuksia pitäisi siirtää kotitalouksille. Hänen mukaansa siirtymä ei ole onnistunut, jos se tarkoittaa työssäkäyville suomalaisille ennen kaikkea korkeampia veroja, polttoainekuluja tai sähkölaskuja.
– Puhtaan siirtymän on näyttävä aitoina teollisina työpaikkoina, verotuloina kunnissa, kiinteistöverotuloina ja työllisyyden kasvuna koko maassa, Purra sanoi.
– Ei siis aivan uusina maksutaakkoina tai ylikalliina sähkölaskuina.
Avauspuheen loppupuolella Riikka Purra väritti sanomaansa vielä vertaamalla tuontiöljyä kotimaiseen energiaan. Hänen mukaansa ei ole järkevää maksaa vuosittain miljardeja ”lähinnä öljysheikeille”, jos niiden sijasta voidaan käyttää kotimaista energiaa.
Marko Wahlström
Bensapumpulla näkyvä ilmastopolitiikka
Puheensa loppupuolella Purra kiteytti ajatuksensa vielä suoremmin. Hänen mukaansa teollisuuden pitäisi investoida Suomeen puhtaan ja edullisen sähkön sekä hyvän toimintaympäristön vuoksi.
– Ei siksi, että verotamme kansan köyhäksi.
Purra kritisoi puheessaan ajatusta siitä, että kuluttajilta kerättävät korkeammat polttoainekulut itsessään toisivat Suomeen vihreän siirtymän investointeja.
– Meillä on vuosikausia kerrottu, että esimerkiksi se, että suomalainen autoilija maksaa Euroopan kalleimpia polttoaineita pumpulla, niin sillä saadaan tänne uutta teollisuutta.
Purran mukaan kansainvälinen sijoittaja ei ratkaise miljardiluokan jalostamon sijoituspaikkaa Suomen polttoaineiden jakeluvelvoitteen perusteella, vaan ratkaisevia ovat ennen kaikkea raaka-aineiden ja energian hinta.
– Me emme siis tarvitse politiikkaa, joka tekee arjesta kalliimpaa. Me tarvitsemme realismia, jossa päästöt laskevat.
Öljysheikit ja ”Pohjolan shamaani”
Puheensa loppupuolella Purra käytti huomattavasti värikkäämpää kieltä perustellessaan siirtymistä tuontiöljystä kotimaiseen puhtaaseen energiaan.
– Eihän siinä ole mitään järkeä, että maksamme vuosittain miljardeja lähinnä öljysheikeille, kun voisimme luottaa kotimaiseen energiaan.
Purra kehotti ostamaan sheikin kalliin öljyn sijaan voimanlähteeksi puhdasta sähköä ”vaikka Pohjolan shamaanilta”.
– Ehkä täälläkin tänään joku sai juuri sen idean shamaanin vetytaikatempusta, jolla tämä ihme tehdään.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi nosti tervehdyksensä lopuksi esille myös Porvoon erityispiirteet. – Kaupungissa on vahvan teollisuuden rinnalla meri, saaristo, metsät ja arvokas kulttuuriympäristö. Ne liittyvät olennaisesti vastuullisuuteen: teollista kasvua ja uusia investointeja pitää pystyä rakentamaan samalla, kun luonnonympäristö otetaan huomioon, hän sanoi
Marko Wahlström
Jani Pitkäniemi: Investointi sijoittuu aina johonkin kuntaan
Porvoon kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi jatkoi omassa tervehdyspuheessaan samasta teemasta paikallisesta näkökulmasta.
Hänen mukaan ilmasto- ja ympäristökeskustelu on muuttunut viime vuosina. Keskustelussa painottuvat nyt aikaisempaa enemmän konkreettiset ratkaisut, teknologia, investoinnit ja uusi liiketoiminta.
Porvoo tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pitkäniemen mukaan ilmasto- ja ympäristötyö pitäisi samalla nähdä taloudellisena mahdollisuutena.
– Meidän täytyy kääntää se kilpailueduksi, Pitkäniemi sanoi.
Hänen mukaansa Suomeen tavoiteltavat miljardiluokan investoinnit konkretisoituvat lopulta aina jossakin kaupungissa tai kunnassa.
– Investointi sijoittuu aina johonkin kuntaan.
Kunnissa tarvitaan Pitkäniemen mukaan muun muassa kaavoitusta, infrastruktuuria, osaamista, paikallisen yhteisön hyväksyntää ja yhteistyökumppaneita.
– Kaikkea kunnat eivät kuitenkaan pysty ratkaisemaan.
Pitkäniemi peräsi valtiolta ennakoitavuutta
Pitkäniemi nosti erityisesti sähköverkot esimerkiksi asiasta, jossa tarvitaan valtion toimia.
– Kunnat eivät pysty yksinään kaikkeen sähköverkkojen kapasiteettiin, kansalliseen infraan tai lupajärjestelmän sujuvuuteen.
Pitkäniemen mukaan myös lainsäädännön ja investointiympäristön pitäisi olla sellaisia, että yritykset pystyvät toimimaan pitkäjänteisesti ja ennakoimaan tulevaa.
Hän toivoi seuraavan hallituksen käsittelevän vihreää siirtymää nykyistä selvemmin ilmastopolitiikan lisäksi myös kasvu-, teollisuus-, energia- ja kilpailukykypolitiikkana. Pitkäniemi korosti, ettei tämä hänen mielestään tarkoita ilmastotavoitteista luopumista.
Porvoossa talous, kasvu ja kestävyys pitäisi päinvastoin saada tukemaan toisiaan.
– Suomessa ja meillä Porvoossa ei ole varaa valita talouden, kasvun ja kestävyyden väliltä. Meidän on saatava ne toimimaan yhdessä ja tukemaan toisiaan.
»» Clean World Porvoo 2026 järjestettiin keskiviikkona 21. lokakuuta Porvoon Taidetehtaan Avanti-salissa. Jo seitsemättä kertaa järjestetyn kestävän kehityksen foorumin teemoina olivat vastuullisuus, vihreä vety, energia ja kierrätys. Kaikille avoimen tapahtuman järjestäjinä toimivat Porvoon kaupunki ja sanomalehti Uusimaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot