Viikon kysymys
A-
A+
– Minä en ole vienyt kirjoittamista, vaan kirjoittaminen on vienyt minua, porvoolainen esikoisrunoilija Elna Yrjönkoski kuvailee esikoisrunokokoelmansa syntyä. Kuva on otettu runokokoelman julkaisutilaisuudessa Vanha 123:ssa Porvoossa.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Runoilija Elna Yrjönkoski, 30, seisoo lavalla, tarttuu mikrofoniin ja katsoo yleisöön. Hetki on merkityksellinen. Kädessä hänellä on esikoisrunokokoelma "Sydän myrskyssä", joka on juuri julkaistu.
Teoksen julkistamistilaisuuteen Vanha 123:een on kokoontunut kutsuttuina vuosi sitten porvoolaistuneen sukulaisia, ystäviä ja kulttuuritekijöitä. Lybeck-sali on viimeistä paikkaa myöten täynnä.
– Elnan tyyli poikkeaa valtavirrasta, jos sellaista onkaan. Hän erottui omaäänisyydellään ja rehellisyydellään joukosta. Poikkeuksellisesti minulle tuli sellainen olo, ettei kustannustoimittamisella tai erillisellä työpajalla lähdetä pilaamaan sitä, kustantaja Vesa Tompuri kertaa ensikohtaamistaan porvoolaisrunoilijan kanssa.
Lavalle nousevat myös näyttelijä Esko Kovero ja laulaja–lauluntekijä Aksel Kankaanranta.
»» Katso tästä Elna Yrjönkosken runovideo Valheiden hautausmaa (runokokoelma Sydän myrskyssä, Aviador)Voitto lavarunokisassa Kotkan Meripäivillä
Yrjönkoski osallistui ja voitti Kotkan Meripäivien runoraadin lavarunokilpailun kesällä 2024.
– Kirjoitin sinne runon "Pumpulia", joka kertoo lähisuhdeväkivallasta.
Heti lavalta astuttuaan kustantajani halusi tavata ja nähdä lisää lupaavan runoilijan teoksia. Voitto toi runoilijalle kustannussopimuksen.
– Lähetin hänelle 35 runoa, joista kokoelmassa on jäljellä enää kaksi. Puolitoista vuotta kestäneen prosessin aikana kirjoitin lähes kaiken uusiksi, ja runoja kertyi toukokuuhun 2025 mennessä yhteensä 66. Lisäajan jälkeen syntyi vielä 22 runoa.
Näiltä osin kirjaprojekti eroaa tavanomaisesta runokirjojen julkaisusta.
– Minulle annettiin aika kirjoittaa. Vasta viime vuoden tammikuussa minulle ilmeni, mistä kirjoitan. Kirjoittaessani en koskaan aseta itselleni mitään raameja.
Katsoessaan tekstejään, hän huomasi kirjoittaneensa eniten lähisuhdeväkivallasta. Lisäksi kokoelmassa julkaistujen runojen tematiikassa puhutaan itsensä rakastamisen vaikeudesta ja pyyteettömästä rakkaudesta. jossa Elna kirjoittaa isoäidistään,
– Aihe löytyi, kun olin kirjoittanut puolitoista vuotta joka päivä. Välillä syntyi pari säettä, mutta useimmiten aloitin illalla kirjoittamaan ja lopetin aamuseitsemältä. Kirjoittaminen vie mennessään täysin, hän sanoo ensihaastattelussaan.
– Runojani lausuessani yleisön edessä olen ihan eri tavalla haavoittuvainen kuin teatteriesityksessä. Runot ja teatteri ovat eri ilmaisumuotoja, Elna Yrjönkoski sanoo. Kuva on otettu esikoisrunokokoelman ennakkojulkistamistilaisuudessa Kotkan Runoklubilla.
Ari Haimi
"Runoissa ei puhu mikään katkeruus, eikä viha"
Hän haluaa runojensa kautta tuoda rajuun aiheeseen toisenlaisen näkökulman: lähisuhdeväkivallan takana on aina yleensä kaksi rikkinäistä ihmistä.
"Enhän minä sitä rakastanut, joka sen kaiken minulle teki, vaan häntä, joka saapui kuin aurinko tammikuisena aamuna tuoden viestin kevään saapumisesta", hän kirjoittaa runossaan "Katseiden tuomitsema".
– Haluan tuoda omilla teksteilläni esille sitä, että runoissa ei puhu mikään katkeruus, eikä viha.
Yrjönkoski korostaa, että kaikki runot ovat hänen sieluntuotteensa, mutta myöntää nähneensä ja kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa.
– Koen, että runot ovat aina henkilökohtaisia. Ne syntyvät siitä myllerryksestä, joka sisälläni. Tunne on pakko kirjoittaa ulos.
Ihmisenä häntä kuvaillaan ilon antajaksi, synkän sielun kantajaksi.
– Olen kirjoittanut pääasiassa ilta- ja yöaikaan. Äitini on ollut suuri tuki kirjoitusprosessin aikana, Elna Yrjönkoski kiittää runokokoelman julkaisutilaisuudessa Vanha 123:ssa Porvoossa.
Marko Wahlström
"Minulle runojen kirjoittaminen on samanlaista kuin käveleminen"
Yrjönkoski alkoi kirjoittaa runoja Porissa ollessaan 8-vuotias.
– En ole kuitenkaan ikinä ajatellut, että tämä olisi se juttu. Minulle runojen kirjoittaminen on samanlaista kuin käveleminen. Jos olet kävelemättä pari päivää, niin sen huomaa kropassa. Minulla on sama kirjoittamisen suhteen, hän naurahtaa.
Kotkan Meripäivien runoraati oli ensimmäinen runotapahtuma, mihin hän on osallistunut.
– Kustannussopimus syntyi jotenkin maagisella tavalla.
Kustannustoimittajaksi hän sai viime syksyllä riihimäkeläisen Aleksi Wileniuksen (s. 2000), joka on palkittu runoilija.
– Itselleni oli tärkeää, että myös kustannustoimittaja on taustaltaan runoilija, jolloin meillä on yhteinen kieli.
Runo on kirjallisuusmuotona armoton.
– Yhden sanan merkityksen miettiminen kokonaisuuden kannalta on älyllisesti kuormittavaa.
"Kunnes saapuu selkäytimeen lilja, joka tainnuttaa kaikki päivänkakkarat."
Elna Yrjönkoski signeerasi runokokoelmaansa kirjan julkistamistilaisuudessa Porvoossa.
Marko Wahlström
Elna kirjoittaa runonsa aina ruutuvihkoon
Pöytälaatikkoon on kertynyt useita satoja runoja niin rakkaudesta kuin kuolemasta.
– Kirjoitan aina ruutuvihkoon. Joskus 10-vuotiaana rupesin nukkumaan niin, että minulla oli runovihko yöpödän laatikossa. Kun olin 15-vuotias se oli pyyheliinojen sisällä, jotta kukaan ei vain näe, Yrjönkoski kertoo.
Parikymppisenä häntä alkoi ärsyttää se, että runoja syntyi aina ilta-aikaan.
– Kamppailin monta vuotta sitä vastaan. Sen jälkeen aloin nukkua niin, että runovihko on ollut sängyn vieressä. Jos runoja tulee, niin sitten täytyy kirjoittaa.
Yrjönkoski ei kirjoita koskaan valkoiselle paperille, sillä ruutupaperilla sanat hahmottuvat paremmin.
– Kirjoittaminen on siinä vaiheessa kivaa tekemistä, eikä sille anna liikaa paineita. Tietokoneelle siirtyessä kirjoittaminen on eri tavalla konkreettisempaa.
Runokokoelman kustannustoimittamisen aikaan hän huomasi, kuinka merkityksellisiä jokainen kirjoitettu sana on.
– Ne korostuvat ihan eri tavalla painettuna kuin paperilla.
Pikkuveli Nestori Yrjönkoski esitti yhdessä siskonsa Elna Yrjönkosken kanssa tämän kirjoittaman runon.
Marko Wahlström
Ensimmäiset runot syntyivät kesämökillä meren äärellä
Yrjönkoski kirjoitti ensimmäiset runonsa perheensä kesämökillä meren äärellä.
– Kaikki muut perheessämme lukivat tosi paljon. Itse en ole voinut sietää lukemista, koska minulla on vaikea lukihäiriö.
Nuori Elna upposi omaan maailmaansa runojen kautta.
– Pappani oli kirjoittanut Porin Sanomiin pakinoita, ja muistan aina ihailleeni hänen kirjoituskonettaan.
Elna uskoo, että kirjoittaminen on hänelle sisäsyntyinen juttu.
– Taustalla myös se, että tunnen kaikki tunteet niin voimakkaasti, joten kirjoittaminen on tapa jäsentää niitä. Tunne ei lähde pois muuta kuin kirjoittamalla.
Kirjoittamiseen on vaikuttanut myös lapsuudenkodin ympäristö, jossa olemme saaneet käyttää mielikuvitusta.
– Äitimme on ollut satujen luoja. Joulun aikaan hän on pyytänyt minua vanhempia poikia leikkimään tonttuja takapihalle. Joulupukki on lähettänyt meillä kirjeitä ja saunatonttu puhunut.
Elna muistaa tehneensä lapsena näytelmiä, joita mummi ja pappa tulivat katsomaan. Isovanhempiensa syntymäpäivillä hän on lausunut runoja.
Yrjönkosken vanhemmat eivät ole taiteentekijöitä. Isä on diplomi-insinööri ja äiti varhaiskasvatuksen perhepäivähoitajien esihenkilö.
– Isäni on opettanut lapsuudessa kuuntelemaan suomalaista musiikkia sanat edellä. Silloin olen ymmärtänyt sanojen merkityksen.
– Ennen olin ajatellut, että taide syntyy silloin, kun annetaan raamit. Minulla ei niitä ollut, josta olin alkuun hämmentynyt. Koen, että ilman tätä prosessia oma ääneni ei olisi löytynyt, Elna Yrjönkoski sanoo kustantaja Vesa Tompurin haastattelussa runokokoelman julkaisutilaisuudessa Vanha 123:ssa Porvoossa.
Marko Wahlström
"Särö Open Mic -tapahtuma on yksi lemppareistani"
Esikoisrunokokoelma lähti painoon viime joulukuun lopulla.
– Siitä ei ole ollut helppo päästä irti, kun sain sen käteeni, hän hymähtää.
Nuorena naisena hän on tyytyväinen saatuaan runonsa kansien väliin.
– Ei runokokoelmia Suomessa niin paljon vuodessa julkaista, Yrjönkoski sanoo.
Hän toivoo ja uskoo, että runous elää tällä hetkellä uutta tulemistaan.
– Tykkään käydä lavarunotapahtumissa, joissa hieno tunnelma. Porvoossa järjestettävä Särö Open Mic -tapahtuma on yksi lemppareistani, koska siellä on omaäänisiä ja koskettavia runoilijoita monipuolisesti esillä.
Runoilijalla on suunnitteilla uusi teos, josta on ollut puhetta myös kustantajan kanssa.
Debyyttialbuminsa "Mustarastas" juuri julkaissut laulaja Aksel Kankaanranta, 28, esiintyi sielunystävänsä Elna Yrjönkosken, 30, esikoisrunokokoelman julkaisutilaisuudessa Porvoossa kaksi viikkoa sitten.
Marko Wahlström
Ystävänsä Peppi Hellénin kanssa Elna Yrjönkoski käsikirjoitti Porvoon Emäsalossa pari päivää ennen julkistamistilaisuutta kuvatun runovideon, joka ensiesitettiin esikoisrunokokoelman julkistamistilaisuudessa. – Kuvaukset tehtiin - 15 asteen pakkasessa, ja Elnalla oli mukana sininen kesämekko ja hän oli paljasjaloin, videon kuvannut, ohjannut ja leikannut Peppi kertoo.
Marko Wahlström
Kulttuurituottaja löysi Porvoon Onnelan kuvausten kautta
Yrjönkoski on koulutukseltaan kulttuurituottaja (AMK) ja työskentelee yrittäjänä.
– Haluan työssäni mahdollistaa ihmisille taiteen tekemisen riemun. Olen tehnyt teatteria, sirkusta, kuvataidetta ja valokuvausta, mutta päätaidemuoto itselläni on aina ollut runous, hän sanoo.
Hän ohjaa tällä hetkellä lapsille improvisaatioteatteria Porvoon harrastamisen malli -hankkeessa Ilolan koululla, Fredrika-koulussa ja Peipon koulussa sekä on vetänyt Taidehallilla Luova lauantai -taidepajoja lapsille.
Helmikuussa hän vetää kaksi kaikille avointa ja maksutonta runotyöpajaa (3.2. ja 10.2.) Runebergin kotimuseossa.
– Ensin tutustutaan Runebergin historiaan ja sen jälkeen jokainen pääsee kirjoittamaan samassa ympäristössä.
Runoilija löysi ja ihastui Porvooseen Onnela-televisiosarjan kautta. Hän toimi kuudennella tuotantokaudella sarjan tuotantokoordinaattorina ja lapsinäyttelijöiden vastuuhenkilönä.
– Vaikka kirjoitan rankkaa tekstiä, ihmisenä rakastan iloita lasten kanssa. Jokaisessa ihmisessä on monta kerrostumaa.
Yrjönkosken mielestä tässä maailmassa lapset tarvitsisivat enemmän sadun kaltaista tekemistä,
– Näin he saisivat heittäytyä mielikuvituksensa varaan.
Näyttelijä Esko Kovero lausui esikoisrunokokoelman julkistamistilaisuudessa Lauri Viitaa, Elna Yrjönkoskea ja Juhani "Juice" Leskistä.
Marko Wahlström
Tuottaja Ilkka "Ile" Vainio kannusti kirjoittamaan
Näyttelijäystävänsä Esko Koveron kanssa Elnalla oli Helsingissä asuessaan tapana käydä pullakahveilla.
– Erään kerran valitin hänelle, etten ole päässyt biisinkirjoituskursseille, sillä haluaisin oppia jonkun uuden taidon.
Näyttelijäkonkarin ideasta Elna rohkaistui lähettämään sähköpostia tuottaja Ilkka "Ile" Vainiolle.
– Vuotta myöhemmin hän vastasi ja pyysi soittamaan. Olin lähettänyt hänelle lavarunotapahtumassa keväällä 2022 kuvatun videon.
Tapaamisessa porvoolainen luki kirjoittamansa runon sanoittajamestarille, jonka mielestä Elnalla on runouden lahja.
– Hän kehotti minua keskittymään vain ja ainoastaan kirjoittamiseen sekä unohtamaan kaiken muun. Silloin tuli usko kirjoittamiseen.
Sydän myrskyssä -runokokoelman sivut täyttyvät intensiivistä tunteista, joiden teemoina ovat lähisuhdeväkivalta, itsensä rakastamisen vaikeus ja pyyteetön rakkaus. Elna Yrjönkosken omaääniset runot eivät välitä kielellisistä raameista, vaan antavat soinnin vapaudelle.
Aviador/Iiris Kallunki
FAKTA
Elna Yrjönkoski
» Syntynyt Tampereella vuonna 1995 ja muuttanut heti vanhempiensa kotikaupunkiin Poriin. . Asunut Turussa, Seinäjoella ja Helsingissä. Muutti Porvooseen vuosi sitten, mutta kokeili asua kaupungissa keväällä ja kesällä 2024.
» Valmistunut kulttuurituottajaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.
» Työskentelee yrittäjänä. Ohjaa tällä hetkellä Porvoon harrastamisen malli -hankkeessa Ilolan koululla, Fredrika-koulussa ja Peipon koulussa lapsille improvisaatioteatteria. Hän on vetänyt Taidehallilla Luova lauantai -taidepajoja. Kuuluu porvoolaisten harrastajakirjoittajien Sivupiiri-ryhmään.
» Toiminut elokuva- ja televisioalalla, muun muassa tuotantokoordinaattorina ja lapsinäyttelijöiden vastuuhenkilönä Maria Kallio- ja Onnela-televisiosarjoissa.
» Työskennellyt ravintolatarjoilijana kausityöntekijänä Lapissa ja Turun saaristossa. Kirjoitti 15-vuotiaana TET-harjoittelussa Porin Sanomissa pari lehtijuttua.
»» Lue myös: Näin Runebergiä juhlitaan tällä viikolla Porvoossa
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot