Viikon kysymys
Porvoon vuoden työntekijä 2025: ”Ihmettelin, että ovatko soittaneet oikealle henkilölle”
Kevätkummun miesopettajat ryhtyivät taistoon munien puolesta – Movember-haaste kaikille Porvoon miesopettajille
Harvinainen koulukeikka Porvoossa – Hugo sai oppilaat laulamaan mukana ja hyppimään biisiensä tahdissa
Yksi henkilö menehtyi tulipalossa Loviisassa aamupäivällä
Arki ja koti siirtyivät renkaille kahdeksi kuukaudeksi – Uuskaravaanarit Henna ja Jarno kiertävät Manner-Eurooppaa
Yksi henkilö menehtyi tulipalossa Loviisassa aamupäivällä
Tutkimus: Itäisen Uudenmaan saaristo kiehtoo – mutta tunnettuudessa riittää työtä
LähiTapiola Uusimaa jakoi 62 000 euroa lasten ja nuorten harrastuksiin
Vammaisuus ei katso ikää – Vammaiset ovat tärkeässä rakentavassa roolissa kaupungin kehittämisessä
Runkojohtojen rakennustyöt Hermanninsaaren ja Emäsalon välillä käynnissä
Osa-aikaiset resursoitava kokopäivätyöhön täysin viikkotunnein
Kolumni: Meidän pitää puhua nuorille parempaa työelämästä
Kiitos Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijöille – jaksamista tulevaan
Porvoon tulee ottaa korruption vastainen toiminta vakavasti
Ylikentien uusi asfaltti ja muita tärkeitä itäuusmaalaisia liikennehankkeita
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Vammaisuus ei katso ikää – Vammaiset ovat tärkeässä rakentavassa roolissa kaupungin kehittämisessä
– Tavoitteena on, että kaikki pystyvät käyttämään palveluita yhdenvertaisesti. Erityisesti vammaisia koskevista asioista ei voi päättää ilman, että heitä on aidosti osallistettu ja kuultu, mikä todetaan YK:n vammaissopimuksessa, puheenjohtaja Hanna Sundholm (oik.) sanoo. Vierellä varapuheenjohtaja Maija Aatelo.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Porvoossa toimii maamme vanhin vammaisneuvosto, jonka laaja-alaista asiantuntemusta neuvoston jäsenet toivovat hyödynnettävän kaupungin kehittämistyössä.
– Vammaisuus ei aina edes näy päälle päin, vammaisneuvoston uusi puheenjohtaja Hanna Sundholm muistuttaa.
Sundholm itse on näkövammainen, joka monen vammaisneuvoston jäsenen tavoin käy päivätöissä.
– Neuvoston asioita hoidetaan vapaa-ajalla.
Sundholm muistuttaa, että vammaisia on ihan kaikissa ikäryhmissä laajalla skaalalla.
– On lapsia, nuoria, opiskelijoita, työssäkäyviä, perheellisiä ja vanhempia. Vammainen henkilö pitää nähdä eri rooleissa kunnan asukkaana ja palveluiden käyttäjänä.
"Vammaiset ihmiset eivät ole pelkästään sote-käyttäjiä"
Varapuheenjohtaja Maija Aatelon mukaan joissakin kunnissa heräsi keskustelua hyvinvointialueiden jaon myötä siitä, että kunnallisia vammaisneuvostoja ei enää tarvittaisi.
– Keskustelu on nyt onneksi loppunut, mutta se kertoo siitä, että vammaiset ihmiset eivät ole pelkästään sote-käyttäjiä. En usko, että lähtökohtaisesti käyn itse lääkärissä sen useammin kuin terveetkään.
Aatelo korostaa, että ihmiselämä – vammaisen tai terveen – on sitä, että käydään kaupassa ja kahvilassa, tavataan ihmisiä ja liikutaan liikuntapaikoissa.
– Tämä kaikki on edelleen kunnan vastuulla, vuonna 1983 perustetun neuvoston historian ensimmäisenä puheenjohtajana toiminut porvoolainen sanoo.
– Kun väki ikääntyy, esteettömyys on hyvä asia myös ikäihmisille, vammaisneuvoston jäsen Hilkka Reinivuo Porvoon Allergia- ja Astmayhdistyksestä sanoo. Taustalla Mikko Nieminen.
Marko Wahlström
"Vammaisuutta on hyvin monenlaista"
Vammaisneuvoston jäsen Hilkka Reinivuo muistuttaa, että vammaiset ovat hyvin heterogeeninen ihmisryhmä.
– Vammaisuutta on hyvin monenlaista, ja meitä on hyvin erilaisia.
Porvoon vammaisneuvoston yhdeksän jäsentä ja heidän varajäsenensä edustavat 15 eri vammaisjärjestöä. Neuvostossa ovat edustettuna suomen- ja ruotsinkieliset järjestöt.
– Porvoon iso asukaspohja mahdollistaa sen, että meillä on erinomaisen laaja edustus eri tavoin vammaisia ihmisiä, Maija Aatelo sanoo.
Vammaisryhmistä neuvostosta puuttuvat neurokirjon häiriöt (esimerkiksi ADHD) ja eri tavoin aivovammaiset.
Vammaisuuden ja terveen ihmisen raja ei aina helppo määrittää
Vammaisten osuutta väestöstä on vaikea tarkasti arvioida, koska vammaisuuden määritelmä vaihtelee ja vammaisuus on lainvastainen peruste tilastointiin.
– Määristä saadaan epäsuorasti tietoa hyvinvointialueiden vammaispalveluiden asiakkaiden kautta. Vaikeavammaisten osuus maamme väestöstä on arvion mukaan noin 2,5 prosenttia, Aatelo kertoo.
Joidenkin tietolähteiden mukaan laajasti ymmärrettynä jopa 15 prosenttia ihmisistä on jollakin tavalla vammaisia.
– Onko silmälasien käyttö vammaisuutta tai minkälainen selkävamma tekee sairauden? Vammaisuuden ja terveen ihmisen raja ei aina helppo määrittää, Aatelo sanoo.
– Meidän kokemus on tärkeää suunnittelijoille, jotka ovat tekemässä jonkun budjetin sisällä Porvooseen isoa hanketta. On tärkeä päästä mukaan jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan, eikä sitten, kun kaikki on jo valmiina, vammaisneuvoston varajäsen Seija Koponen Porvoon Seudun muistiyhdistys ry:stä sanoo. Vierellä neuvoston jäsen Kirsti Nuotio Porvoon Reumayhdistyksestä.
Marko Wahlström
Vammaisneuvosto saa lausuntoyyntöjä kaupungilta
Uuden vammaisneuvoston kausi alkoi elokuun lopulla. Järjestäytymisen jälkeen neuvoston toiminta on päässyt vauhtiin. Neuvosto piti kauden kolmannen kokouksensa viime viikolla strategiatyöpajan merkeissä.
– Olemme olleet mukana Porvoon keskustan kävelyn ja oleskelun kehittämisohjelman työpajoissa ja Kokonniemen Liikuntakeskukseen liittyvissä työpajoissa.
Sundholm iloitsee, että kaupungilta tulee pyyntöjä vammaisneuvostolle.
– On myönteistä, että meidät otetaan huomioon jo valmisteluvaiheessa moniin asioihin.
Varapuheenjohtaja Maija Aatelo korostaa, että yhteydenotto on vakiintunut.
– Uutta se ei ole, mutta hyvä, että toimii edelleen, hän jatkaa.
Yksi vakioaiheista on ollut jokirannan kahvilat
Vammaisneuvoston agendalla on tällä hetkellä esimerkiksi uuden rakennusjärjestyksen lausuntopyyntö, jota neuvosto käsitteli viime kokouksessaan.
– Se on tärkeä, koska rakennusjärjestyksessä voidaan määritellä tiukemmin kuin laissa esimerkiksi esteettömyydestä, Aatelo kertoo.
Vammaisneuvoston yksi vakioaiheista on ollut jokirannan kahvilat, jotka ovat niin pieniä, ettei niihin rakennuslain mukaan tarvita inva-wc:tä.
– Se ei olisi kaupungille mikään ongelma vaatia niitä omassa rakennusjärjestyksessään, Aatelo jatkaa.
Syksyn kokouksissa vammaisneuvosto on keskustellut myös sähköpotkulaudoista. Porvoossa on valmisteilla sähköpotkulautojen pysäköinnin ohjausta määrittelevä mikroliikennelupa. Kaupungit voivat asettaa erilaisia ehtoja palveluntarjoajille 1.1.2026 alkaen.
– On erityisesti näkövammaisille, mutta yhtä lailla liikkumisen apuvälineitä käyttäville hankalaa, jos sinne tänne jalkakäytäville on jätetty sähköpotkulautoja, Maija Aatelo sanoo.
Esteettömyyden näkökulmasta vammaisneuvoston jäsen Antti Sinisaari on katsellut hieman huolissaan Porvoon Kotien uusinta asuintaloa Kevätkummuntien ja Wittenberginkadun kulmauksessa. – Keskusta-alueella on paikkoja, joihin ei esimerkiksi pyörätuolilla pääse. Suojatiet ovat kohtalaisessa kunnossa, hän kertoo.
Marko Wahlström
"Keskusta-alueella ei pääse kaikkialle pyörätuolilla"
Esteettömyyden näkökulmasta vammaisneuvoston jäsen Antti Sinisaari on katsellut hieman huolissaan Porvoon Kotien uusinta asuintaloa Kevätkummuntien ja Wittenberginkadun kulmauksessa.
– Keskusta-alueella on paikkoja, joihin ei esimerkiksi pyörätuolilla pääse. Suojatiet ovat kohtalaisessa kunnossa, hän kertoo.
Kivetyt katuosuudet Jokikadulla ja erityisesti Vanhassa-Porvoossa ovat haasteellisia liikuntarajoitteisille.
– Kirkon pihalle saatiin vammaisneuvoston aloitteesta vuosia sitten tasainen kiveysalue, Maija Aatelo kertoo.
Neuvoston jäsen Hilkka Reinivuo teki kuntalaisaloitteen esteettömästä pääsystä Sikosaaren lintujen katselualueelle.
– Liikuntaesteellisyys pitäisi tarkistaa paikan päällä vielä siinä vaiheessa, kun suunnitelmia lähdetään toteuttamaan paperilta käytäntöön, Maija Aatelo muistuttaa.
Konkreettisia esimerkkejä löytyy Porvoosta useita. Yksi sellainen on kaupungin hallinnassa olevan Nimbus-talon hissin kulkeminen talon ylimpään kerrokseen.
– Kombi-centerin inva-wc:ssä oli puutteita wc-istuimen korkeuden ja bidee-suihkun letkun pituuden osalta. Tilat olivat näennäisesti esteettömiä, mutta käytännössä ei ihan kuitenkaan, Antti Sinisaari jatkaa.
Sirpa Pirttimaa-Törnqvist edustaa yhdessä Maija Aatelon kanssa Porvoon vammaisneuvostoa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvostossa. Taustalla Antti Sinisaari (vas.) ja Peter Lönnfors.
Marko Wahlström
"On tärkeää, että neuvostoa muistettaisiin osallistaa oikea-aikaisesti"
Vammaisneuvosto ehätti antaa lausuntonsa myös Kevätkummun ulkoliikuntapaikan esteettömyydestä ennen tämän syksyn ensimmäistä kokoustaan.
– Siinä asiassa meitä ei ollut osallistettu, mutta onneksi saimme lausua omat kommenttimme vielä ennen kuin asia eteni elinvoimalautakuntaan, Sundholm sanoo.
Puheenjohtaja Hanna Sundholm toivookin, että neuvostoa muistettaisiin osallistaa oikea-aikaisesti jo valmisteluvaiheessa niin, että neuvosto voisi käydä keskustelua viranhaltijoiden kanssa.
– Näin meillä ei olisi tarvetta laatia lausuntoja jälkikäteen. Kun päätösasia on menossa lautakuntakäsittelyyn, siihen ei pysty vaikuttamaan, eikä se ole YK:n vammaissopimuksen mukaista osallistamista.
Varapuheenjohtaja Maija Aatelo korostaa, että kaikkien osapuolten edun mukaista on osallistaa vammaisneuvostoa etukäteen.
– Lausuntojen antaminen jälkikäteen ei ole myöskään tarkoituksenmukaista kaupungin toimintana. Pahimmassa tapauksessa hyvän hallintotavan mukaan työ joudutaan tekemään uudelleen.
Aatelo muistuttaa, että rakennuspuolen ammattilaisilla ei välttämättä ole konkreettista käytännön tietämystä.
– Sinänsä ulkopuolisen silmässä pieneltä näyttävät erot, jotka saattavat estää esimerkiksi wc:n käytön joiltakin vammaisilta tai tehdä siitä äärimmäisen hankalaa, olisi ollut vältettävissä sillä, että kysytään meiltä miten eri tavoin vammaiset ihmiset selviävät.
Varajäsen Seija Koponen muistuttaa, että asioiden suunnittelun ja rakentamisen näkökulmana pitäisi olla, että se mikä sopii vammaisille, sopii kaikille.
– Pidämme kaikki mukana menossa.
– Vammaisella on paljon rakentavia rooleja kaupungissa, vammaisneuvoston varajäsen Mikko Nieminen sanoo.
Marko Wahlström
"Yhteistyötä kaupungin ja hyvinvointialueen välillä tulee tiivistää"
Yhdeksän vuotta vammaisneuvoston varajäsenenä toiminut Mikko Nieminen kertoo, että suurin muutos neuvoston toiminnassa tapahtui edellisen puheenjohtaja Johanna Aaltosen aikakaudella.
– Hän jo tervetuliaissanoissaan kertoi, että hänen kaudellaan tärkeintä on vuoropuhelun oikea-aikaisuus. Se toteutui: nykyisin ei enää vain laadita lausuntoja. Toivottavasti se toteutuu myös tulevaisuudessa, koska esimerkiksi hyvinvointialueella on ikävä kyllä paineita siihen, että oikea-aikaisuus strategiasta jopa poistettaisiin, mitä pidän virheenä, hän sanoo.
Nieminen uskoo, että saavuttamalla esittelijän aseman, on varmasti se tavoite, jolla vuoropuhelun oikea-aikaisuus toteutuu parhaiten.
– Niin kauan kuin oltiin vain lausuntojen antajia jälkikäteen, oltiin lähtökohtaisesti myöhässä.
Kaupungin ja hyvinvointialueen välisessä työnjaossa Nieminen nimeää suurimmaksi uhkakuvaksi kunnallisten vammaisneuvostojen aseman kyseenalaistamista ja korvaamista pelkästään hyvinvointialuekohtaisella vammaisneuvostolla.
– Jotta tällainen uhkakuva ei todellistuisi, hyvinvointialueen ja kaupungin välisen yhteistyön ja työnjaon pitää olla keskusteltuna ja mietittynä sekä agendalla koko ajan. Eli verkostoituminen kaupungin ja hyvinvointialueen välillä, jotta tehdään onnistuneita päätöksiä, on edelleen hyvin tärkeää.
Edellisellä kaudella Johanna Aaltonen korosti heti alkuun Porvoon vammaisneuvoston itsenäisyyttä, mikä oli siinä vaiheessa tärkeää.
– Näkisin nyt, että sitä yhteistyötä hyvinvointialueelle pitäisi tiivistää ainakin vuoropuhelun tasolla, Mikko Nieminen sanoo.
FAKTA
Porvoon vammaisneuvosto
» Suomen vanhin vammaisneuvosto, joka on toiminut vuodesta 1983.
» Vammaisuuteen liittyvien asioiden lakisääteinen asiantuntijaelin. Kaupunginhallitus valitsee jäsenet eri vammaisyhdistyksistä.
» Vammaisneuvoston tehtävä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri alojen toimintaa vammaisten kannalta. Neuvosto myös edistää vammaisten, vammaisyhdistysten ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Kansainvälistä vammaisten päivä vietetään vuosittain 3.12.
» Suomessa kunnan ja hyvinvointialueen on kuntalain mukaan perustettava vammaisneuvosto. Vuoden 2017 kuntalain uudistuksessa vammaisneuvostojen perustamisvelvoite ulotettiin kaikkiin kuntiin, kun aiemmin perustaminen oli ollut kunnille vapaaehtoista.
» Askolassa, Loviisassa, Porvoossa, Pornaisissa ja Sipoossa on erillinen vammaisneuvosto. Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Pukkilassa toimii yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto.
» Kunnallisissa vammaisneuvostoista on nimetty edustajat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvostoon. Porvoon vammaisneuvostoa edustavat Maija Aatelo ja Sirpa Pirttimaa-Törnqvist.
FAKTA
Vammaisneuvostossa edustukset
» Borgå Nejdens Döva rf – Porvoon Seudun Kuurot ry
» Borgå Reumaförening – Porvoon Reumayhdistys ry
» De Utvecklingsstördas Väl i Östra Nyland rf
» Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry
» Neuro-Porvoo
» Porvoon Allergia- ja Astmayhdistys ry – Borgånejdens Allergi- och Astmaförening rf
» Porvoon Invalidit ry – Borgå Invalider rf
» Porvoon seudun Kehitysvammaisten tuki ry
» Porvoon Seudun Kuulo ry
» Porvoon Seudun muistiyhdistys ry
» Selkäydinvammaiset Akson ry
» Svenska Synskadade i Östnyland rf
» Suomen Nivelyhdistys ry/Porvoon nivelpiiri
» Uudenmaan lihastautiyhdistys
» Kahden itsenäisen (monialaisen) jäsenen kautta lisäksi: Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Porvoon Seudun Diabetesyhdistys ry
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
