POR­VOO Ku­va­tai­tei­li­ja Ma­ria de Li­sit­zin on kuol­lut Hel­sin­gis­sä 80 vuo­den iäs­sä 29. hei­nä­kuu­ta. Hän oli syn­ty­nyt Hel­sin­gis­sä 29.4.1946.

Ma­ria to­teut­ti elä­män­sä mo­ni­puo­li­se­na ja lah­jak­kaa­na ku­va­tai­tei­li­ja­na. Tai­teel­laan hän ilos­tut­ti ja ko­hot­ti lä­him­mäi­si­ään hen­ki­ses­ti, sil­lä hän oli sy­väl­lä sy­dä­mes­sään hy­vin hy­vän­tah­toi­nen.

Dip­lo­maat­tiu­ran luo­nut äi­ti Eli­sa­beth de Li­sit­zin (1904–1996) kou­lut­ti Ma­ri­an ba­let­ti­tans­si­jak­si hel­sin­ki­läi­sis­sä ba­let­ti­kou­luis­sa. Tans­sin ohel­la Ma­ria ryh­tyi 1960-lu­vul­la piir­tä­mään haus­ko­ja kas­ku­ku­via, ja myi ku­vi­aan hel­sin­ki­läi­siin leh­tiin elät­tä­en, raha-asi­ois­sa ky­vy­tön­tä äi­ti­ään.

Suo­men Kan­sal­li­soop­pe­ran tans­si­kou­lus­sa vuo­si­na 1962–1971 Ma­ria piir­si tans­sin ohel­la tans­si­to­ve­rei­taan sekä teki oop­pe­ras­sa esiin­ty­vis­tä lau­la­jis­ta ja tans­si­tai­tei­li­jois­ta muo­to­ku­via.

Kaup­pa­leh­teen piir­ros­hah­mo­ja 1960-lu­vul­la

Ma­ria oli kiin­nos­tu­nut äi­tin­sä ins­pi­roi­ma­na an­tii­kis­ta jo hy­vin nuo­re­na. Ko­tiin ke­rään­tyi an­tiik­kie­si­nei­tä ja van­ho­ja kir­jo­ja, jois­ta Ma­ria am­men­si tie­toa yli 400-osai­seen ar­tik­ke­li­sar­jaan­sa "Ur Gam­la Göm­mor" Huf­vuds­tadsb­la­de­tis­sa vuo­si­na 1966–1978.

Tai­tei­li­ja piir­si 1960-lu­vun lo­pul­la Kaup­pa­leh­teen piir­ros­hah­mo­ja, jot­ka pää­toi­mit­ta­jan ide­as­ta muun­tui­vat lan­gan­lai­hois­ta re­he­vik­si ja muo­dok­kaik­si nais­hah­moik­si. Piir­rok­set oli­vat ikään kuin esi­ku­vi­na Kaup­pa­leh­den kol­mos­si­vun ty­töil­le.

–·Ne toi­vat mi­nul­le joka ta­pauk­ses­sa tär­ke­ää palk­kaa elä­mis­tä var­ten, Ma­ria pe­rus­te­lee 60-vuo­tis­haas­tat­te­lus­sa.

Tun­net­tu­ja kult­tuu­ri­per­soo­nia muo­to­ku­va­mal­lei­na

Os­tet­tu­aan vuon­na 1972 nel­jän per­heen ta­lon Por­voon Si­be­liuk­sen­bu­le­var­di 15:stä, Ma­ria sai pal­jon ti­laa maa­la­ta suu­ri­ko­koi­sia muo­to­ku­via. Mal­leik­si Por­voo­seen saa­pui pro­fes­so­rei­ta, lää­kä­rei­tä, kir­kon­mie­hiä ja ih­mi­siä mo­nel­ta elä­män alal­ta. Muo­to­ku­vis­saan tai­tei­li­ja löy­si mal­lin par­haat puo­let ja sai usein kii­tos­ta mal­lien omai­sil­ta.

Li­sit­zi­nin tai­de­mu­se­os­sa lie­nee ny­ky­ään tu­hat­kun­ta Ma­ri­an te­ke­mää Suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin kas­vot -muo­to­ku­vaa. Moni mal­li on ha­lun­nut liit­tää sen yh­tey­teen säi­ly­tet­tä­väk­si elä­män­his­to­ri­aan­sa. Ark­ki­at­ri Ar­vo Ylp­pö (1887–1992) ha­lu­si jät­tää jopa ää­nen­sä nau­hal­le.

Muo­to­ku­vien teon li­säk­si Ma­ria on maa­lan­nut suu­ren mää­rän muo­to­ku­va­mal­lien tai­tei­li­jal­le tuo­mia kuk­ka­pu­ket­te­ja, sil­lä luon­to, kas­vit ja eläi­met kiin­nos­ti­vat hän­tä. Vuo­si­na 1984–1999 Ma­ria muo­toi­li sa­ves­ta ai­nut­laa­tui­sen Ka­le­va­la-ai­hei­sen veis­tos­ko­ko­el­man. Veis­tok­sia on yk­si ker­ral­laan va­let­tu prons­siin ys­tä­vien tu­ke­ma­na.

Tai­tei­li­ja- ja kult­tuu­ri­ko­ti on ai­na ol­lut avoin­na ylei­söl­le. Mu­se­on vie­ras­kir­joi­hin on vuo­des­ta 1972 as­ti ker­ty­nyt yli 10·000 ni­meä. Yk­si­tyi­ses­sä ko­ti­mu­se­os­sa ja sen kas­vil­li­suu­del­taan run­saas­sa puu­tar­has­sa on käy­nyt lu­kui­sia vie­rai­li­ja­ryh­miä lä­hel­tä ja kau­kaa. Ko­dis­sa on vie­tet­ty muo­to­ku­vien pal­jas­tus­ti­lai­suuk­sia ja mui­ta juh­lia usei­ta vuo­des­sa. Ma­ri­an ys­tä­vä­pii­ri kart­tui vuo­si vuo­del­ta.

Balettitanssijaksi alunperin kouluttautunut Maria de Lisitzin kiinnostui piirtämisestä jo nuoruudessaan.

Maria de Lisitzinin kuva-albumi

2000-lu­vul­la ryh­tyi ku­vaa­maan nä­ky­mä­tön­tä hen­kis­tä maa­il­maa

1980-luku oli Ma­ria de Li­sit­zi­nil­le toi­me­li­as­ta ai­kaa. Por­voo­seen tuli muo­to­ku­va­mal­le­ja jos­kus usei­ta­kin vii­kos­sa. Tai­de­mu­se­on sei­nät al­koi­vat täyt­tyä muo­to­ku­vis­ta. Tai­tei­li­ja ryh­tyi myös yh­teis­työ­hön Por­voon luon­non­tie­teel­li­sen mu­se­on kans­sa. Hän sai mu­se­ol­ta mal­lik­seen täy­tet­ty­jä eläi­miä ja piir­si tai maa­la­si nii­tä.

Tar­kois­ta ja hel­lyt­tä­vis­tä eläin­te­ok­sis­ta on teh­ty graa­fi­sia ve­dok­sia lah­joi­tet­ta­vak­si. Sai­raa­lat ja kou­lut sekä luon­to­jär­jes­töt ja muut yh­dis­tyk­set Por­voos­sa, Hel­sin­gis­sä ja muu­al­la­kin ovat saa­neet nii­tä lah­joi­tuk­si­na sei­nil­leen.

Ka­to­li­sen kir­kon joh­ta­ja kävi Hel­sin­gis­sä ke­sä­kuun alus­sa 1989. Ma­ria oli va­lit­tu kir­kon edus­ta­ja­na an­ta­maan Paa­vil­le lah­jak­si tai­tei­li­jan maa­la­ma maa­laus Py­hän Hen­ri­kin kir­kos­ta. Ma­ria sai vas­ta­lah­jak­si ru­kous­nau­han, jon­ka hän las­ki su­ku­hau­taan äi­tin­sä hau­ta­jai­sis­sa tam­mi­kuus­sa 1996.

Suo­men Tie­to­toi­mis­ton toi­mit­ta­ja­na vuo­si­na 1941–1952 työs­ken­nel­lyt Eli­sa­beth-äi­ti ko­ko­si vuon­na 1991 tyt­tä­ren­sä tai­de­kir­jan, jon­ka WSOY kus­tan­si.

2000-lu­vul­la Ma­ria ryh­tyi ku­vaa­maan nä­ky­mä­tön­tä hen­kis­tä maa­il­maa, jos­ta muun mu­as­sa te­o­so­fia, to­tuu­de­net­si­jöi­den seu­ra Ruu­su-Ris­ti ry ja henk­set jär­jes­töt pu­hu­vat. Ma­ri­an kiin­nos­tuk­sen koh­tee­na ovat ol­leet muun mu­as­sa Ali­ce A.Bai­leyn (1880–1949) eso­tee­ri­set te­ok­set.

Tai­tei­li­jan seik­kail­lut Egyp­tin Lu­xo­ris­sa jou­lu­kuus­sa 2005 tuot­ti­vat maa­lauk­sia van­hois­ta egyp­ti­läi­sis­tä ju­ma­lat­ta­ris­ta Ram­ses II:n hau­das­sa.

»» Ma­ria de Li­sit­zi­nin eku­mee­ni­nen siu­naus­ti­lai­suus pi­de­tään Hie­ta­nie­men kre­ma­to­ri­on kap­pe­lis­sa Hel­sin­gis­sä per­jan­tai­na 14.8. kel­lo 16. Muis­to­juh­la jär­jes­te­tään Li­sit­zi­nin tai­de­mu­se­os­sa (Si­be­liuk­sen­bu­le­var­di 15) Por­voos­sa sun­nun­tai­na 16.8. kel­lo 15 al­ka­en.

Maria de Lisitzin ja Jorma A. Aunela avioituivat Porvoon tuomiokirkossa vuonna 1994. He uusivat vihkivalansa aina vuosittain.

Arkisto/Milla Hannula

FAK­TA
Ma­ria de Li­sit­zin 1946–2026
» Syn­ty­nyt Hel­sin­gis­sä 29.4.1946. Kuo­li Hel­sin­gis­sä 29.7.2026. De Li­sit­zi­nin su­vun juu­ret ulot­tu­vat ai­na 1600-lu­vul­le Puo­laan, jos­ta ne joh­ta­vat Sor­ta­va­laan ja Kä­ki­sal­meen. Kar­ja­las­sa de Li­sit­zi­nit oli­vat mer­kit­tä­viä kar­ta­no­no­mis­ta­jia, lai­vu­rei­ta ja kaup­pi­ai­ta.
» Maa­lan­nut ai­van pie­nes­tä pi­tä­en. Jul­kai­si en­sim­mäi­sen kir­jan­sa ”Ar­vaa­pas” 17-vuo­ti­aa­na. Kir­ja koos­tuu suo­ma­lai­sis­ta kan­sa­nar­voi­tuk­sis­ta ku­vi­tet­tu­na. Jul­kais­sut piir­rok­si­aan noin 25 suo­ma­lai­ses­sa sa­no­ma- ja ai­ka­kaus­leh­des­sä (muun mu­as­sa Uu­si Suo­mi, Kaup­pa­leh­ti, Hel­sin­gin Sa­no­mat ja Itä­väy­lä). Piir­rok­sia on jul­kais­tu myös ul­ko­mai­sis­sa leh­dis­sä.
» Li­sit­zi­nin oma ko­ko­el­ma koos­tuu yli 5·000 pii­rus­tuk­ses­ta, maa­lauk­ses­ta ja veis­tok­ses­ta. Suu­rin yk­sit­täi­nen osa ko­ko­el­mas­ta on Suo­men kult­tuu­rin kas­vot -muo­to­ku­va­sar­ja, joka esit­te­lee suo­ma­lais­ta si­vis­ty­neis­töä ja mo­nia kult­tuu­ri­a­lan vai­kut­ta­jia.
» Avi­oi­tui Por­voon vä­ri­lii­tu­teh­taan omis­ta­ja Veik­ko Au­ne­lan po­jan Jor­ma A. Au­ne­lan kans­sa vuon­na 1994. Häät oli­vat vuo­si­sa­dan sa­tu­häät. Pa­ris­kun­ta avi­oi­tui Por­voon tuo­mi­o­kir­kos­sa.