Kou­lu­jen aset­ta­mat ra­jat ovat lii­an tiuk­ko­ja nuo­ril­le. Ne ra­sit­ta­vat kou­lu­lai­sia ja nii­tä pi­täi­si muut­taa. Kou­lu­jen teh­tä­vä­nä on kas­vat­taa nuo­ris­ta vas­tuul­li­sia ih­mi­siä, mut­ta vii­me ai­koi­na olen miet­ti­nyt, me­nee­kö jär­jes­tyk­sen ja ku­rin vaa­li­mi­nen lii­an pit­käl­le? Mo­nis­sa kou­luis­sa sään­nöt ovat niin tiuk­ko­ja, et­tä ne al­ka­vat ra­joit­taa op­pi­lai­den hy­vin­voin­tia ja op­pi­lai­den yk­si­löl­li­syyt­tä.

Esi­mer­kik­si pu­he­li­men täy­si­kiel­to kou­lu­päi­vän ai­ka­na voi es­tää hyö­dyl­li­sen in­ter­ne­tin käy­tön ope­tuk­ses­sa tai es­tää op­pi­lai­ta pi­tä­mäs­tä yh­teyt­tä ko­tiin tau­ko­jen ai­ka­na.

Ajat­te­le, jos soi­tat lap­sel­le­si ja olet va­ka­vas­ti louk­kaan­tu­nut tai tar­vit­set apua, mut­ta hän ei pys­ty vas­taa­maan kos­ka kou­lus­sa kiel­le­tään kän­ny­kän käyt­tö ja jos hän vas­taa pu­he­luun pu­he­lin ote­taan hä­nel­tä pois ja jois­sain ta­pauk­sis­sa sen saa ta­kai­sin vas­ta kou­lu­päi­vän pää­tyt­tyä.

Luok­kien is­tu­ma­pai­kat ovat myös huo­nol­la mal­lil­la.

Koen et­tä jos­kus on hyvä, et­tä opet­ta­jat päät­tä­vät pai­kat luo­kas­sa mut­ta se on mie­les­tä­ni epä­rei­lua, et­tä jot­kut jou­tu­vat is­tu­maan sel­lais­ten kans­sa, joi­den kans­sa ei tun­ne olo­an­sa hy­väk­si. Jot­kut myös pi­tä­vät kou­lua epä­miel­lyt­tä­väm­pä­nä sen ta­kia, et­tä jos on esi­mer­kik­si pa­ri­työ, jou­dut työs­ken­nel­lä sel­lai­sen kans­sa ke­nen kans­sa et oi­kein tule toi­meen, kos­ka opet­ta­jat päät­tä­vät pa­rit. Kou­lun­käyn­ti voi myös han­ka­loi­tua tä­män ta­kia ja ryh­mä­työt­kään ei­vät vält­tä­mät­tä on­nis­tu.

Ym­mär­rän, et­tä ra­jat ovat tar­peen tur­val­li­sen ja toi­mi­van kou­lu­ym­pä­ris­tön ta­kaa­mi­sek­si, mut­ta nii­den pi­täi­si ol­la pe­rus­tel­tu­ja ja jous­ta­via. Ra­jo­jen tu­li­si ol­la vä­li­ne op­pi­mi­sen tu­ke­mi­seen mut­ta jos op­pi­las pel­kää ran­gais­tuk­sia enem­män kuin epä­on­nis­tu­mis­ta, on­ko kou­lu on­nis­tu­nut teh­tä­väs­sään sil­loin? Mi­ten nuo­ri voi kas­vaa it­se­näi­sek­si, op­pia tun­te­maan omat ra­jan­sa, sekä hal­li­ta it­se­ään, jos hä­nel­le ei sii­hen an­ne­ta mah­dol­li­suut­ta ei­kä luot­toa?

Toi­von, et­tä kou­lu­jen ra­jo­ja/sään­tö­jä tar­kas­tel­tai­siin uu­del­leen, op­pi­lai­ta kuun­nel­len. Kou­lun pi­täi­si ol­la paik­ka, jos­sa jo­kai­nen voi kas­vaa oma­na it­se­nään, ei pel­käs­tään paik­ka, jos­sa ope­tel­laan tot­te­le­maan.

MIN­DY RAN­TA­TA­LO