Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Mika Laine
Kuntavaaliehdokkaat kertovat kilvan haluavansa kehittää Porvoota. Puhutaan paremman tulevaisuuden rakentamisesta, oikeudenmukaisuudesta ja vastuullisuudesta. Mutta miten nämä lupaukset muuttuvat todellisuudeksi, jos päätöksenteossa ei perehdytä riittävästi kunnan talouteen? Kuka laatii luvut, kuka osaa niitä tulkita – ja kuka luottaa sokeasti viranhaltijoiden esityksiin ilman kriittistä tarkastelua? Porvoon talous on kiristymässä, ja säästöpaineet kasvavat.
Kunnassa budjetti toimii toisin kuin yrityksissä: jos jokin toimiala ei käytä koko sille määriteltyä vuosibudjettiaan, seuraavana vuonna sille myönnetään todennäköisesti vähemmän määrärahaa. Tämä johtaa siihen, että rahat käytetään loppuun keinolla millä hyvänsä – ei siksi, että kaikki menot olisivat välttämättömiä, vaan koska järjestelmä suosii rahankulutusta eikä säästämistä.
Kunnassa tehdään myös päätöksiä, joita yritysmaailmassa ei hyväksyttäisi. Taidetehtaalla kaupungin rahaa valuu vuokrahimmeliin sen sijaan, että se menisi suoraan taiteen ja tapahtumien tukemiseen. Porvoo Event Factory Oy Ab teki viime vuonna noin puolen miljoonan euron tappion – yli 38 % sen 1,3 miljoonan euron liikevaihdosta. Porvoon kaupunki paikkasi tilannetta myöntämällä puolen miljoonan euron käyttöpääomalainan ja konvertoimalla 1,7 miljoonan euron aiemman lainan omaksi pääomaksi (UM 29.3.25). Normaalisti tällainen yritys olisi todennäköisesti jo haettu konkurssiin.
Budjettien ylityksistä on tullut järjestelmän hyväksymä normi, eikä virkamiehillä ole todellista tulosvastuuta. Yritysmaailmassa pätee yksinkertainen periaate: tulos tai ulos. Jos ei osaa käyttää rahaa järkevästi, yritys ei selviä. Miksi kunnallishallinnossa ei vaadita samanlaista vastuullisuutta?
Parhaillaan miljoonien investointihankkeet, kuten Kokonniemen liikuntakeskus, Gammelbackan koulu ja ABC:n tonttikauppa, etenevät ilman riittävää kriittistä tarkastelua. Kuka valvoo, että päätökset ovat kaupunkilaisten etu, eivätkä vain virkamiesten ja poliittisten kaveriverkostojen sanelemaa politiikkaa?
Viime vuoden kouluverkkoselvitys osoitti karulla tavalla, miten tietoa voidaan valita ja muokata haluttuun suuntaan. Joitakin lukuja korostettiin, toisia häivytettiin. Kaupunki käyttää mielellään kalliita konsulttiselvityksiä, jotka tarjoavat ennalta toivotun lopputuloksen. Kun päätökset naamioidaan asiantuntijatyöksi, vastuu katoaa ja demokratia ohitetaan.
Ja sitten on vielä ne helppoina pidetyt ratkaisut. Kun talous kiristyy, ensimmäinen ajatus on kuntaveron korotus. Mutta korkea veroaste ei houkuttele Porvooseen uusia maksukykyisiä asukkaita ja yrityksiä, vaan pikemminkin karkottaa heitä. Sen sijaan pitäisi kysyä: Miksi rahaa ei käytetä fiksummin? Missä on tehottomuutta? Mitkä investoinnit ovat oikeasti tarpeellisia ja millä mittakaavalla?
Porvoon päätöksenteossa tarvitaan nyt kriittistä ajattelua, talouden lukutaitoa ja rohkeutta kyseenalaistaa. Tarvitaan päättäjiä, jotka eivät ole kumileimasimia, vaan uskaltavat tehdä vaikeita mutta kestäviä päätöksiä. Vain siten kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle – ilman, että peruspalveluiden leikkaamisesta ja suorittavan tason irtisanomisista tulee ensisijainen ratkaisu jokaiseen ongelmaan.
MALINA PURSIAINEN,
HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄ, YRITYSVALMENTAJA,
KUNTAVAALIEHDOKAS (VIHR., SIT.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot